Tanssimusiikki ›

nimittäin soittamisen suhteen. nuottien perässä olen nyt yrittänyt kulkea vähän aikaa, ja aina, kun aloitan soittamaan jotain kappaleta, hermostun totaalisesti ja vedänkin koko biisin korvakuulolta. Mikä avuksi? Kitaraahan siis soitan. Kärviällisyys ei riitä selaamaan niitä nuotteja eikä skaalatkaan ole hallussa.. Korvakuulolta tulee heitettyä..

Niin noh... Jos nuotinlukua haluat treenata, niin tuossa sinun tapauksessa kannattaisi varmaan ottaa vaan kerta kaikkiaan niin helppoja biisejä, että pystyt vetään ne lapuista. Sitten vaan asteittain vaikeammiksi.
 
PS. Ennen ku reikäpäät tulee aukomaan päätään nuottien ja korvakuulon ikiaikasella sodalla, niin mainittakoon taas kerran, että paras meisinki on kun nämä hommat kulkevat käsikädessä toisiaan tukien. Siitäs saitte.

nimittäin soittamisen suhteen. nuottien perässä olen nyt yrittänyt kulkea vähän aikaa, ja aina, kun aloitan soittamaan jotain kappaleta, hermostun totaalisesti ja vedänkin koko biisin korvakuulolta. Mikä avuksi? Kitaraahan siis soitan. Kärviällisyys ei riitä selaamaan niitä nuotteja eikä skaalatkaan ole hallussa.. Korvakuulolta tulee heitettyä..
 
Jos korva toimii niin se ei ole häpeä ihan vaan vinkkinä. Joillain prima-vista paavoilla kun tuo korva on aivan puukorva.

Jos korva toimii niin se ei ole häpeä ihan vaan vinkkinä. Joillain prima-vista paavoilla kun tuo korva on aivan puukorva.
 
Jaahas, JatsiTeemuhan se aloitti ensimmäisenä tämän ikimittelön. :( Hyvästä korvasta ei ikinä ole haitta, ei koskaan, MUTTA tässähän oli kyse siitä, että kaveri haluaa oppia nuotinlukua.

Jos korva toimii niin se ei ole häpeä ihan vaan vinkkinä. Joillain prima-vista paavoilla kun tuo korva on aivan puukorva.
 
Juuri näin! Ja nuotithan ovat vain musiikin muistiinmerkitsemistapa. Nuotteja oppii lukemaan vain lukemalla niitä.

Harjottelin soittaan tuolta toivelaulukirjasta tuota Whiskey In The Jaria.. Nuotithan siihen ovat aivan älyttömän helpot, mutta se että kun se korvalta kuulee miten se kappale menee, niin unohdan ne nuotit lähes heti ja kuulostelen että miten se biisi menee ja soitan sen... Kitaran otelaudan osaan, mutta nuottitaulukosta pitäisi jaksaa opetella ne sävelten paikat siellä viivastossa. Pitääkö tässä nyt vain harjotella kärsivällisyyttä vai mitä... en tiedä.
 
MUTTA tässähän oli kyse siitä, että kaveri haluaa oppia nuotinlukua.
 
Tätä juuri.

Jos korva toimii niin se ei ole häpeä ihan vaan vinkkinä. Joillain prima-vista paavoilla kun tuo korva on aivan puukorva.
 
Samaa mieltä.Sitä paitsi tää humppa - valssi - jne akseli menee yleensä aika samassa formaatissa ettei sen pitäis niin kauheen ylivoimaista olla.

Samaa mieltä.Sitä paitsi tää humppa - valssi - jne akseli menee yleensä aika samassa formaatissa ettei sen pitäis niin kauheen ylivoimaista olla.
 
Ei pitäis olaa vaikeeta. Minä kun pyrin aina opettelemaan esitettävän materiaalin ulkoa ja tietysti unohdan paikoin, huonomuistinen kun olen, mikä kohta tulee seuraavaksi niin seuraan laulajaa että mitä kohtaa tämä alkaa vetää seuraavaksi ja siitä pääsen aina heti ( 98 % ) oikealle uralle. Sama koskee sooloa. Kun laulaja ei näytä jatkavan niin siitä päättelen että tulee soolon vuoro.

Niin noh... Jos nuotinlukua haluat treenata, niin tuossa sinun tapauksessa kannattaisi varmaan ottaa vaan kerta kaikkiaan niin helppoja biisejä, että pystyt vetään ne lapuista. Sitten vaan asteittain vaikeammiksi.
 
PS. Ennen ku reikäpäät tulee aukomaan päätään nuottien ja korvakuulon ikiaikasella sodalla, niin mainittakoon taas kerran, että paras meisinki on kun nämä hommat kulkevat käsikädessä toisiaan tukien. Siitäs saitte.
 
Kyllä asia on juuri näin. Jos joudut vetämään jotain biisiä mitä et ole ikinä kuullut niin paha on ruveta vetämään korvakuulolta, etenkin jos rakenteet on mitä sattuu ja tyyli outo ( tyyliin Tuula Amberla jota joskus komppasin). Sitten toisella tai kolmannella kiekalla voi jo ruveta muistelemaan miten tämä meni. Kyllä molempi parempi sanon minä. Jos asia onkin niin että jos ei taitu lappuhommat niin puolustellaan korvakuuloa. Olen minäkin hieman vittumaisella tuulella. Tänään viimeksi vedettiin sekä lappumeiningillä että korvakuulolla äitienpäivä juhlissa. Ei olisi tullut mitään pelkällä korvakuulolla eikä kuitenkaan pelkällä lappujen lukemisella kun solistilla ei ollut kaikkiin lauluihin nuotteja ja osa oli taas ihan outoja, että silleen.

Kyllä asia on juuri näin. Jos joudut vetämään jotain biisiä mitä et ole ikinä kuullut niin paha on ruveta vetämään korvakuulolta, etenkin jos rakenteet on mitä sattuu ja tyyli outo ( tyyliin Tuula Amberla jota joskus komppasin). Sitten toisella tai kolmannella kiekalla voi jo ruveta muistelemaan miten tämä meni. Kyllä molempi parempi sanon minä. Jos asia onkin niin että jos ei taitu lappuhommat niin puolustellaan korvakuuloa. Olen minäkin hieman vittumaisella tuulella. Tänään viimeksi vedettiin sekä lappumeiningillä että korvakuulolla äitienpäivä juhlissa. Ei olisi tullut mitään pelkällä korvakuulolla eikä kuitenkaan pelkällä lappujen lukemisella kun solistilla ei ollut kaikkiin lauluihin nuotteja ja osa oli taas ihan outoja, että silleen.
 
Hyvä kommentti, joten +.

Jos korva toimii niin se ei ole häpeä ihan vaan vinkkinä. Joillain prima-vista paavoilla kun tuo korva on aivan puukorva.
 
Ainakin mulle joskus privaattikeikalla heitetään ventovieraat laput eteen ja sanotaan vedä tosta.
Kuinkas silloin korva pannaan ilman prima vista taitoa?

Ainakin mulle joskus privaattikeikalla heitetään ventovieraat laput eteen ja sanotaan vedä tosta.
Kuinkas silloin korva pannaan ilman prima vista taitoa?
 
Näin on. Mutta nyt lähden saunaan ja katsomaan illan peliä. Vähän alkaa "tenniskyynärpää" vaivata joten täytyy ilmeisesti höllätä soitonharjoittelu tahtia.

Valitse harjoiteltavaksi biisejä joita et tunne entuudestaan.
 
Joo. Ei muuta kuin Band in a box soimaan ja siinä mukana opettelet vetelemään prima vistana. Se on muuten aika hyvä treenari softa.

Kitaran otelaudan osaan, mutta nuottitaulukosta pitäisi jaksaa opetella ne sävelten paikat siellä viivastossa. Pitääkö tässä nyt vain harjotella kärsivällisyyttä vai mitä... en tiedä.
 
Kirjoita iso lappu, jossa on nuottiviivasto ja siihen kirjoitettu sävelten nimet.
Sitten laitat se sängynpäätyysi (tai kattoon) kiinni ja tuijotat sitä joka ilta niinkauan kunnes nukahdat ja aamulla kun heräät näet sen ensimmäisenä, ei haittaa vaikka heräät yölläkin sitä katsomaan! :)
 
Tuossa on mallia:
 
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=30801382

Joo. Ei muuta kuin Band in a box soimaan ja siinä mukana opettelet vetelemään prima vistana. Se on muuten aika hyvä treenari softa.
 
Prefer Guitar Pro.
 
Joo itse asiassa taitaa olla kärsivällisyyden puute kun rupeaa näin loppupeleistä ajattelemaan... Mutta pakko nyt on kesän jälkeen osata ne! Tavotteena on se.

Prefer Guitar Pro.
 
Joo itse asiassa taitaa olla kärsivällisyyden puute kun rupeaa näin loppupeleistä ajattelemaan... Mutta pakko nyt on kesän jälkeen osata ne! Tavotteena on se.
 
Eiks treeni vois olla minkä tahansa soittimen alkeiskirja, jossa on progressiivisesti vaikeutuvia harjoituspiisejä?
Vaikka sä et varmaan tekniikkatreeniä tarvitse, niin ne olis loogisia nuotinlukutreenejä?

Hyvä kommentti, joten +.
 
Tarttilasta kans lupsia.

Prefer Guitar Pro.
 
No eipä tuosta ole oikeasti nuotinlukemisen opettelemiseksi suurempaa hyötyä. Mulla ei ole kokemusta ko. ohjelman käytöstä, mutta iso osa sujuvaa prima vista -lukemista koostuu kyvystä hahmottaa nopeasti kappaleen rakenne paperilta. Noista GP:n screen shoteista saa sellasen kuvan, että "lappu" on ahdettu täyteen turhaa informaatiota (kuten tablat, bassotablat ja kälyiset midirumpunuotit), joita ei oikeista lapuista löydy. Ja itse biisiä tuntuu mahtuvan sivulle n. 8 tahdin verran kerrallaan. Lisäksi notaatio on ihan suoraan MIDIstä importatun näköistä (mididataahan se käytännössä onkin), joka tuottaa muiden kuin ihan perusrytmien notaatiossa omat ongelmansa.
 
Mun vinkki: lainaa kirjastosta ala-asteen musiikkikirjoja, joissa on hyvin selkokielellä nuotinnettuna helppoja biisejä helpoista sävellajeista. Sitten kun ne menevät harjaamalla kompaten ja melodiat soittaen kuin tyhjää vaan, ala kahlata läpi Suuria Toivelaulukirjoja ja mieti, miten esim. bassolinjoista ilmenevät breikit ja rytmit vaikuttavat biisin komppaukseen. Kappaleiden formienkin hahmottamiseen nuo kirjat ovat ihan oivia apuvälineitä. Biisituntemuskin kasvaa ja soitettava ei lopu kesken ainakaan ihan heti...

No eipä tuosta ole oikeasti nuotinlukemisen opettelemiseksi suurempaa hyötyä. Mulla ei ole kokemusta ko. ohjelman käytöstä, mutta iso osa sujuvaa prima vista -lukemista koostuu kyvystä hahmottaa nopeasti kappaleen rakenne paperilta. Noista GP:n screen shoteista saa sellasen kuvan, että "lappu" on ahdettu täyteen turhaa informaatiota (kuten tablat, bassotablat ja kälyiset midirumpunuotit), joita ei oikeista lapuista löydy. Ja itse biisiä tuntuu mahtuvan sivulle n. 8 tahdin verran kerrallaan. Lisäksi notaatio on ihan suoraan MIDIstä importatun näköistä (mididataahan se käytännössä onkin), joka tuottaa muiden kuin ihan perusrytmien notaatiossa omat ongelmansa.
 
Mun vinkki: lainaa kirjastosta ala-asteen musiikkikirjoja, joissa on hyvin selkokielellä nuotinnettuna helppoja biisejä helpoista sävellajeista. Sitten kun ne menevät harjaamalla kompaten ja melodiat soittaen kuin tyhjää vaan, ala kahlata läpi Suuria Toivelaulukirjoja ja mieti, miten esim. bassolinjoista ilmenevät breikit ja rytmit vaikuttavat biisin komppaukseen. Kappaleiden formienkin hahmottamiseen nuo kirjat ovat ihan oivia apuvälineitä. Biisituntemuskin kasvaa ja soitettava ei lopu kesken ainakaan ihan heti...
 
Janus jauhaa täyttä asiaa. Paitsi että gp:llä saa nuotinnettua midi/gp-filsusta tarvittaessa myös ainoastaan haluamansa instrumentit (ja tarvittaessa editoimaan leiskoihin hyvinkin tiheää nuotinnusta). Vaikka ite en pidä tabulatuureja (opetuksessa) juurikaan arvossa, on niiden käytöstä apua tietyille tapauksille joilla ei ole kykyä/motivaatiota/tarvetta opetella lukemaan oikeita nuotteja. Hyvin tehdyt tablat on hyvä alku esim. oikeiden sormitusten ja asemien alkeisopiskeluun ennen kuin samat asiat ovat selviä pelkästään perinteisiä nuotteja lukemalla. Tää meni jo kai vähän ot. Enivei, oikeita nuotteja käytännön työelämässä kuitenkin aina käytetään joten ei muuta kun niitä toivelaulukirjoja yms. sisäistämään..