Koskettimet ›

Kertokaapas te joilla on enemmän kokemusta syntikoista ja koskettimista ylipäänsä, onko olemassa jotakin sellasta koskettimistoa, joka olisi ikäänkuin hammeractionin ja "lelumaisen" muovisen kosketintuntuman välimuoto? Olin jo hankkimassa Korg TR 76:tta, kunnes menin liikkeeseen kokeilemaan samaa 61:tä, jonka kosketintuntuma oli todellinen pettymys! Onko seuraava vaihtoehto siis 88, kun kuitenkin haluaisin jonkinnäköisen painotuksen koskettimiin?
Onko jollakin muulla valmistajalla sellaista sekvensserillä varustettua synaa, josta löytyisi kunnon kosketintuntuma,väh. 76 kosk. ja hintaluokka kuitenkin alle 1700 e??

Mä olen miettinyt miksei kukaan valmistaja ota asiakseen tehdä hyvää koskettimistoa, jossa on vasarakoneisto, jonka voi kytkeä tarvittaessa pois yhtä nappia painamalla?
 
Liitos voisi perustua vaikka voimakkaisiin sähkömagneetteihin. Jos virta katkaistaisiin sähkömagneeteista, eivät vasarat liikkuisi koskettimien mukana. Virran ollessa kytkettynä sähkömagneettinen liitos olisi kuin yhtä puuta.
 
Toisena vaihtoehtona tulee mieleen vasaroiden korvaaminen tietokoneohjatuilla virtuaalivasaroilla ja sähkömagneettisilla "jousilla" joissa sähkömagneetit vetää koskettimia ylös ja alaspäin simuloiden erilaisia kosketintuntumia riippuen soitetaanko pianoa, flyygeliä, rhodesia, clavinettia, urkua...

Ihmettelen myös miksei painotettuja masterkiippareita/stagepianoja löydy pienempiä, esim. 5-oktaavia.

Ihmettelen myös miksei painotettuja masterkiippareita/stagepianoja löydy pienempiä, esim. 5-oktaavia.
 
Oisko siks kun painotetuilla oletetaan matkittavan pianoa ja pianossa niitä oktaaveja enemmän?
 
Itsellä ilman vasarakoneistoa oleva kuusi oktaavinen ja mun mielestä just pianon soitossa tarvisi yhden oktaavin lisää. Mä olen ratkaissut asian niin, että toisesta layerista tulee piano oktaavia alempaa, niin saa halutessa myös matalat pianon äänet mukaan.

Liitos voisi perustua vaikka voimakkaisiin sähkömagneetteihin. Jos virta katkaistaisiin sähkömagneeteista, eivät vasarat liikkuisi koskettimien mukana. Virran ollessa kytkettynä sähkömagneettinen liitos olisi kuin yhtä puuta.
 
Kokeilepa huviksesi kytkeä voimakasta sähkömagneettia päältä ja pois tietokoneesi (mikroprosessori löytyy synistakin) ja kovalevysi välittömässä läheisyydessä...

Kokeilepa huviksesi kytkeä voimakasta sähkömagneettia päältä ja pois tietokoneesi (mikroprosessori löytyy synistakin) ja kovalevysi välittömässä läheisyydessä...
 
Onhan magneetteja kaiuttimissakin ja voimakas sähkömagneettinen ilmiö niissäkin liikuttelee kartiota. Myös kaiuttimien sisällä on elektroniikkaa.

Onhan magneetteja kaiuttimissakin ja voimakas sähkömagneettinen ilmiö niissäkin liikuttelee kartiota. Myös kaiuttimien sisällä on elektroniikkaa.
 
Voisi kyllä hyvin kuvitella, että elektroniikan aktiiviset komponentit (IC-piirit jne) ovat herkempiä magneettikentille kuin passiiviset (kondensaattorit, vastukset...). Ja kaiketi aktiivikaiuttimissa useimmiten on magneettisuojaus toteutettu laittamalla magneetti vastakkaissuuntaan kaiutinelementin magneettia vasten, jolloin magneettikenttien summaksi tulee suurinpiirtein nolla.

Ajoin takaa sitä, että on vaikea uskoa, etteikö erilaisten kosketintuntumien tekeminen olisi mahdollista samaan koskettimistoon. Jotenkin tuntuu, että kaupallisissa tuotteissa ei haetakaan niitä kaikista innovatiivisimpia tai edistyneimpiä ratkaisuja.
 
Jos haluaa jonkinlaisesta hulvattomasta kekseliäisyydestä osviittaa, kannattaa piipahtaa mekaanisen musiikin museossa. ;-)
 
Kai sitä magnetismin muita komponentteja tai laitteita haittavaa vaikutusta voi rajoittaa. Jos magneettit ovat kiinni toisissaan, ne pitävät toisiaan aika lujasti yhdessä, vaikkei teho olisi samaa luokkaa kuin rautaromua siirtelevän nosturin magneetin.
 
Myöskään tehokkaat magnetismiin perustuvat sähkömoottorit eivät välttämättä lamauta muita sähköisiä laitteita.

Mä en suostu uskomaan että esim staikkari grand piano kosketusta millään digilaitteella pystyttäsiin hyvin matkimaan ja miksi?

Mä en suostu uskomaan että esim staikkari grand piano kosketusta millään digilaitteella pystyttäsiin hyvin matkimaan ja miksi?
 
Se voidaan laittaa soimaan vaikka digilaitteilla! Mä taas en mekaanisen musiikin museossa käyneenä usko, etteikö vasaroita ja vasaratonta kosketusta pystyisi teknisesti toteuttamaan nykytekniikalla kun niin ihmeellisiä asioita on pystytty tekemään reikänauhahärvelienkin aikaan.
 
Epäilen, että kunnollisella tutkimus- ja tuotekehitystyöllä, taitavalla insinööri- ja ohjelmointitaidolla, vasarat voisi halutessa jättää poiskin ja korvata stagepianoissa esim. magnetismiin perustuvalla keinovasaratoiminnolla.

Olen jo pitkään ihmetellyt, että miksi jotkut ei tykkää vasarakoneilla soittaa, kun mun mielestä ne on aina ollut paljon helpommin hallittavia kuin mikään synatatsi. Okei, oon soittanut pianoa koko pienen ikäni, mutta silti kokemus on, että hammerkiipparin saa paljon helpommin haltuun, ja koskettimetkin menee pohjaan melkein itsestään. Ranne menee automaattisesti oikeeseen asentoon jne. Synatatsilla on ihan pirun vaikeeta saada esimerkiksi dynamiikkaerojakin kuuluviin! Mun mielestä näillä kahdella ei ole edes mitään merkittäviä eroja palautumisnopeudessa tai sellasessa. Kun jotkut sanoo, että synatatsilla saa soitettua nopeempia juttuja.
 
Ilmeisesti tääkin on sellainen "tottumus on toinen luonto" -asia. Hyviäkin synatatseja olen kokenut (triton extreme 61) mutta kaikki on kuitenkin enemmän tai vähemmän muovisia tai leluja. Tosiaan, ihmettelen kans miksei tehdä pianotatsisia 61:siä!

Olen jo pitkään ihmetellyt, että miksi jotkut ei tykkää vasarakoneilla soittaa, kun mun mielestä ne on aina ollut paljon helpommin hallittavia kuin mikään synatatsi. Okei, oon soittanut pianoa koko pienen ikäni, mutta silti kokemus on, että hammerkiipparin saa paljon helpommin haltuun, ja koskettimetkin menee pohjaan melkein itsestään. Ranne menee automaattisesti oikeeseen asentoon jne. Synatatsilla on ihan pirun vaikeeta saada esimerkiksi dynamiikkaerojakin kuuluviin! Mun mielestä näillä kahdella ei ole edes mitään merkittäviä eroja palautumisnopeudessa tai sellasessa. Kun jotkut sanoo, että synatatsilla saa soitettua nopeempia juttuja.
 
Ilmeisesti tääkin on sellainen "tottumus on toinen luonto" -asia. Hyviäkin synatatseja olen kokenut (triton extreme 61) mutta kaikki on kuitenkin enemmän tai vähemmän muovisia tai leluja. Tosiaan, ihmettelen kans miksei tehdä pianotatsisia 61:siä!
 
Kun kuuntelee, miten klasarityypit vetää Lisztin etyydejä, niin ei se tiluttaminen tatsista kiinni ole!

Kun kuuntelee, miten klasarityypit vetää Lisztin etyydejä, niin ei se tiluttaminen tatsista kiinni ole!
 
Naulan kantaan!

Olen jo pitkään ihmetellyt, että miksi jotkut ei tykkää vasarakoneilla soittaa
 
Mä ainakin tykkään vedellä urkujuttuja ilman kosketusherkkyystoimintoa midi voimakkuuspoljinta käyttäen.
 
Pianosaundisoitto olisi helpompaa vasarakoneiston kanssa.

Mä ainakin tykkään vedellä urkujuttuja ilman kosketusherkkyystoimintoa midi voimakkuuspoljinta käyttäen.
 
Pianosaundisoitto olisi helpompaa vasarakoneiston kanssa.
 
Tietoisku: painotettu koskettimisto ei tarkoita sitä, että automaattisesti kosketuksen voimakkuus vaikuttaisi äänenvoimakkuuteen. Kaikkihan on täysin säädöistä kiinni ja halutessaan voi säätää vehkeensä soimaan vaikka sitä hiljempaa, mitä kovempaa mäiskii.
 
Urkujen soittaminen painotetuilla on perseestä aivan muista syistä.

Tietoisku: painotettu koskettimisto ei tarkoita sitä, että automaattisesti kosketuksen voimakkuus vaikuttaisi äänenvoimakkuuteen.
 
Sitä en meinannutkaan. Missään mun näkemässä uruksi tehdyssä soittimessa ei ole ollut vasarakoneistoa ja vasarakoneisto ei oikein kuulu siihen soittotyyliin, mikä uruilla tapana.

Urkujen soittaminen painotetuilla on perseestä aivan muista syistä.
 
Kerro tarkemmin.
 
Jimmy Smith plagiointi on osin mahdotonta ilman kunnon urkutatsia, mutta ei tuo verkkaisempi soittaminen mitenkään mahdotonta ole.

Kun kuuntelee, miten klasarityypit vetää Lisztin etyydejä, niin ei se tiluttaminen tatsista kiinni ole!
 
Toisaalta naulan kantaan, toisaalta kun kuuntelee Lale Larsonin syntikkasooloja, niin voi sanoa että saattaisi mennä Lisztiltäkin sormi suuhun. :)

Kerro tarkemmin. Jimmy Smith plagiointi on osin mahdotonta ilman kunnon urkutatsia, mutta ei tuo verkkaisempi soittaminen mitenkään mahdotonta ole.
 
Mun mielestä huonoa on yhteensopivuus oikeiden urkujen kanssa.
 
Vähän sama juttu kun pianoakin on vaikea oppia soittamaan jos ei ainakin joskus soita vasarakoskettimistolla. Mä soittelen yleensä treeneissä akustista pianoa.
 
Entäs Lyn Larsen vai Larsonko se oli.... ;-)
 
http://images.google.fi/imgres?imgu … num%3D10%26hl%3Dfi%26lr%3D%26sa%3DN