Lyriikka ›

matkani tuhon tiellä on tuhonnut myös itseni
ei vihaa, ei rakkautta, polttanut tunteeni,
ainut mikä tuntuu on se, että mikään ei tunnu miltään
Ainut mikä tuntuu on suunnaton tyhjyys sisimmässä
Sitä olen hakenut, kaipa onnistunutkin viimein
mutta miksi se ei tunnukkaan niin hyvältä kuin luulin?
 
Miksi tuntuu, että en ole enää edes elossa
Ruumini kävelee, kieleni puhuu pelossa
Mutta miksi tuntuu kuin olisin jo haudassa
mutta miten voi olla mahdollista, että tuntuu pahalta vaikka ei ole tunteita?
 
En vihaa itseäni, haluaisin mutta en pysty
En tunne itseäni, enkä itseäni kohtaan mitään
Ystävät, kaverit, rakastetut, nekin haihtuu
Ei niitä koskaan ole ollutkaan
Itse pitää kantaa taakkansa, tuskansa ja tyhjyytensä
 
vaikka viimeinkin onnistuu tappamaan kaikki tunteensa
Niin silti onhan se tunteettomuuskin tunne
Pahempi tunne kuin mikään muu, tuskaakin vahvempi
Mielensä tappaminen on pahinta, tuska jota ei olemassa
sen kantaminen on pahempaa kuin murhamiehen sielun
 
------------------------------------------
 
Sellainen, kommentteja kiitos. Lyhythän se vielä on ja ehkä saattaa pysyäkkin lyhyenä.

Lyriikka käsittelee aika arkaa aihetta, mutta toisaalta se pureutuu siihen niin hyvin, että varmaan koskettaa jokaista lukijaa.. Omassakin päässä liikkuu näitä samoja ajatuksia, en ole vain saanut niistä mitään hienoja sanotuksia.. Sinänsä masentava aihe, mutta hyvin kirjoitettu. Sopisi johonkin Timo rautiaisen & Trio niskalaukauksen kappaleeseen!

No, itseasiassa, minun on taas vaikea samaistua tähän, paitsi yksi rivi kyllä kouraisi henk.koht. tasolla, mutta siis yleisesti ottaen en saa tästä itselleni mitään.
 
EDIT: Niin, siis en tarkoittanut, että tässä sanoituksessa jotain vikaa olisi, katsoin vaan omasta vinkkelistä. Tämä tosiaan sopisi johonkin nykysuomimetalliin oikein mallikkaasti. Ei ainakaan synkkyyttä puuttuisi.
 
EDIT2:Niin, ja sitä vielä, että ei tuon tarvitse minun mielestäni ainakaan olla pitempikään. Kun asia on kerran saatu sanottua, niin mitä sitä sitten enää suotta jauhamaan.
Niin, että anna ollakin vain lyhyt, niinkuin meinasitkin.

Kiitoksia kommenteista, lisää otetaan mielellään vastaan.

Anytime.

Jos en tuntisi sinua, kirjoittaisin tähän vain että sanoitus on hieno, onnistuit hyvin välittämään tunteesi tekstin kautta. Älä tee tekstistä pidempää, se on todella tehokas nykyisen pituisena.
 
Ainakin minuun tämä puree.
 
Olen lukenut noi kuusi ensimmäistä riviä uudelleen ja uudelleen. Mua alkoi suunnattomasti ahdistaa, kun sä ilmeisesti todella tunnet noin. Et ansaitse tuollaista oloa..

Hyviä ajatuksia ja tehokkaita rivejä koskettavasta aiheesta. Pidin kyllä kovasti, mutta tällaisenaan tämä on melko hankala säveltää, kun lyriikalla ei varsinaisesti ole mitään muotoa. En nyt viitsi alkaa bardeilemaan, totean vain että hyvää kamaa.