Yleistä keskustelua musiikista ›

Tomtom:
Joka tapauksessa koko tästä hommasta paistaa läpi "koneiston" ahneus päästä rahastamaan musiikinharrastajien kustannuksella ja käyttämään surkeana tekosyynä tätä "te syötte muusikoiden leipää"- tyylistä narinaa. Esim. itseni kohdalla tabien merkitys on ollut suuri nimenomaan (E:alkuperäisen)levymyynnin kasvattajana, jos nyt jätetään tuo oppimispuoli ja sen tärkeys nuorille soittajille muiden kommentoitavaksi.
 
Muusikoiden leivästä ei oo kyse vaan biisintekijöiden leivästä. Biisintekijät eivät saa levymyynnistä kuin mekanisointikorvauksen, eivät rojaltia tms.
 
Muutama täällä on ehtinyt jo kertoa varmana tietona, että "bändithän tekevät itse musiikin", ja jotkut tekevätkin. Aina se, mitä levyssä lukee, ei kuitenkaan ole ihan totta - eräilläkin omista biiseistä kuuluisilla tyypeillä on diili, että kaikki heidän levyillään olevat biisit merkitään levynkannessa heidän nimiinsä, ja vain Teostoon ilmoitetaan oikea totuus.
 
Myöskään John Lennon ja Paul McCartney eivät kaitaneet ostamasta kivaa biisiä jos sellaisen kuulivat, ja laittamasta sitä omiin nimiinsä, varsin mittavan oikeasti oman tuotannon jatkoksi.

Heikolla pohjalla ollaan nyt, jollet sitä ole vielä huomannut. Netistä ladataan ja tullaan aina lataamaan koska siihen kulttuuriin on viimeiset 15 vuotta SAANUT orientoitua.
 
Tämän luettuani meinasin avautua oikein kunnolla.
 
Sanon sen vielä kerran. 15 vuoden aikana tapahtunut "talon tavoille oppiminen" ei muutu tänään eikä huomenna. Toki sitä työtä kuuluu tehdä, mutta odotetaan niitä tuloksia vaikka 10 vuoden päästä näkyväksi. Pidetään asiat realistisina ja koitetaan nähdä itse ongelman ydin eikä vain jäävuoren huippua.
 
Mutta tämä korjasitkin asian osittain.
 
Asia on juurikin niin, että hommaan pitää puuttua jos muutosta halutaan saada. Mun mielestä näissä tabeissa ei ole mitään epäselvää. Jos yksittäiset bändit/säveltäjät/oikeuksienhaltijat katsovat, että on ainoastaan plussaa että näitä "tabeja" löytyy netistä, niin se on heidän asiansa solmia sellaiset sopimukset, että niitä voidaan kerätä esimerkiksi bändien kotisivuille tai antaa julkaistavaksi tietyille kokoelmasivustoille kuten MSB. Kuluttajien tehtävänä _ei_ ole ottaa lakia omiin käsiinsä, vaan pistää palautetta eteenpäin.
 
Mä näkisin että näissä "tab-hommeleissa" saattaisi asua potentiaaliltaan aika isokin bisnes.
 
Ei ole ollenkaan vaikea kuvitella että kysyntää löytyisi vaikkapa Kotiteollisuuden Hynysen omakätisesti värkkäämille nuoteille tai ylipäätään enemmän tai vähemmän ammattimaisesti tehdyille. Nämä olisi siis suurinpiirtein Guitar Pro - tyylisessä muodossa ja niitä keräilisi valikoimiinsa yksi tai useampi MSB-tyylinen sivusto. Hintaa dollari/kipale ja vitosella koko levy. Provikka nuotin tekijälle, parikymmentä prosenttia palveluntarjoajalle ja loput taiteilijalle. Kopiosuojaus saattaisi olla suhteellisen helppoa toteuttaa kryptaamalla jokainen tiedosto erikseen toimimaan vain yhdessä pääteohjelmassa.
 
Ongelmahan tässä on tietysti hieman samantapainen kuin nettimusiikissa yleensä. Suuri osa potentiaalisista asiakkaista lataa kamansa laittomasti ja tästä syystä oikeat bisnekset kituvat ts. niille ei löydy kysyntää. Tästä kärsivät kaikki - paitsi tietenkin ne joiden mielestä kaikki pitää saada ilmaiseksi.

Sinäänsä tuo sulkeminen ei mielestäni muuta tilannetta millään lailla. Ennen gp-tiedostoja ladattiin MSB:stä. Nyt niiden lataaminen siirtyy vain DC:hen ja muihin vertaisverkkoihin.
 
EDIT: Joo "broken record". En jaksanu lukea kaikkea.

Mä näkisin että näissä "tab-hommeleissa" saattaisi asua potentiaaliltaan aika isokin bisnes.
 
Ei ole ollenkaan vaikea kuvitella että kysyntää löytyisi vaikkapa Kotiteollisuuden Hynysen omakätisesti värkkäämille nuoteille tai ylipäätään enemmän tai vähemmän ammattimaisesti tehdyille. Nämä olisi siis suurinpiirtein Guitar Pro - tyylisessä muodossa ja niitä keräilisi valikoimiinsa yksi tai useampi MSB-tyylinen sivusto. Hintaa dollari/kipale ja vitosella koko levy. Provikka nuotin tekijälle, parikymmentä prosenttia palveluntarjoajalle ja loput taiteilijalle. Kopiosuojaus saattaisi olla suhteellisen helppoa toteuttaa kryptaamalla jokainen tiedosto erikseen toimimaan vain yhdessä pääteohjelmassa.
 
Ongelmahan tässä on tietysti hieman samantapainen kuin nettimusiikissa yleensä. Suuri osa potentiaalisista asiakkaista lataa kamansa laittomasti ja tästä syystä oikeat bisnekset kituvat ts. niille ei löydy kysyntää. Tästä kärsivät kaikki - paitsi tietenkin ne joiden mielestä kaikki pitää saada ilmaiseksi.
 
Samaa mieltä. Potentiaalia on isolle bisnekselle, mutta tosiaan niinkuin on aikaisemminkin mainittu, niin tässä ollaan taas monta vuotta myöhässä.
(GuitarPro on ollut kehissä kaiketi ainakin jo 5 vuotta)
 
Nyt valittiin vaihtoehto, jossa kiellettiin tabien/nuottien nettijulkaisu, joka aiheutti sen, että nörtit ympäri maailmaa jo koodailevat kilpaa uutta BitTorrent/DC++/eDonkey- kloonia, jonka avulla voivat jatkaa tabien levittämistä entiseen tahtiin.
 
Vaihtoehtona olis nimittäin ollut, että levy-yhtiöt olisivat itse alkaneet myymään laadukkaita GuitarPro- tabeja netin kautta, jolloin osa "kuluttajista" olisi varmasti suunnannut katseensa siihen suuntaan.
 
Nyt kun vedettiin kirveellä homma poikki, niin jo pelkkä antipatia ja kapinahenki tuottaa varmasti niin paljon tarmoa propellihattujen keskuudessa, että kohta taas tabit leviää ympäri nettiä. =)

Kuka tässä nyt oli karttaa kopioimassa?
 
Koko tilanne on mielestäni hyvinkin analoginen transkriptioihin nähden siinä, että koko homman pointtina on päästä ajamaan niitä teitä.
 
Mitä teitä? Miksi niitä pitäisi päästä kenen tahansa ajamaan? Toi tievertaus on kaikkinensa siitä huvittava ja epälooginen, että asian voi kääntää myös näin:
 
Jos rakennan omalle tontilleni vaikkapa 200m mittaisen pätkän tietä, vetelen itse laastilapiolla asfaltit ja kaikki, se tienpätkä on mun omaisuuttani ja mä hyödynnän sitä niinkuin itse haluan. Mä voin sopivaa maksua vastaan päästää kenet tahansa katselemaan sitä aidan takaa (=radiosoitto), tai myydä siitä vaikkapa hyvälaatuisia valokuvia (=levymyynti) jne. Ja jos joku haluaa _ajaa_ sen tien päästä päähän, se maksaa mulle siitä tietullin jos mä niin haluan.

Ei ole ollenkaan vaikea kuvitella että kysyntää löytyisi vaikkapa Kotiteollisuuden Hynysen omakätisesti värkkäämille nuoteille tai ylipäätään enemmän tai vähemmän ammattimaisesti tehdyille. Nämä olisi siis suurinpiirtein Guitar Pro - tyylisessä muodossa ja niitä keräilisi valikoimiinsa yksi tai useampi MSB-tyylinen sivusto. Hintaa dollari/kipale ja vitosella koko levy. Provikka nuotin tekijälle, parikymmentä prosenttia palveluntarjoajalle ja loput taiteilijalle. Kopiosuojaus saattaisi olla suhteellisen helppoa toteuttaa kryptaamalla jokainen tiedosto erikseen toimimaan vain yhdessä pääteohjelmassa.
 
Kysyntäähän kyllä löytyy. KT-tabisaitillani on kävijöitä 50-100 päivässä. Kotiteollisuuden omilta sivuilta saa m.net-jäsen K1mm0n väsäämiä Guitar Pro -tabeja. Ja silti Kotiteollisuudelta on tullut myös oikea nuottikirja. Eivätkös nämä nettitabit nyt syö tuon nuottikirjan myyntiä? Vai voisiko olla, että nettitabit ovat jopa lisänneet sen myyntiä innostamalla jengiä soittelemaan KT:n helppoja biisejä? En tiedä miten päin on.
 
MacGyverille plussaa hyvästä kirjoituksesta.

Muusikoiden leivästä ei oo kyse vaan biisintekijöiden leivästä. Biisintekijät eivät saa levymyynnistä kuin mekanisointikorvauksen, eivät rojaltia tms.
 
Muutama täällä on ehtinyt jo kertoa varmana tietona, että "bändithän tekevät itse musiikin", ja jotkut tekevätkin. Aina se, mitä levyssä lukee, ei kuitenkaan ole ihan totta - eräilläkin omista biiseistä kuuluisilla tyypeillä on diili, että kaikki heidän levyillään olevat biisit merkitään levynkannessa heidän nimiinsä, ja vain Teostoon ilmoitetaan oikea totuus..
 
Tuo puoli asiasta pitää tietty ymmärtää. Toisaalta taas musiikin esittäjän rooli tässä mun oman (sinisilmäisen ja osittain naiivin) periaatteen mukaan olis sanoa tekijöille että "eikö se levymyynnistä saatu provikka riitä?". Jotenkin mun mielestä tässä ansaintaketjussa on liian monta välistäottajaa jo valmiiksi ja ketjun ääripäät musiikin esittäjä ja kuuntelija tai kuluttaja ovat ne siuurimmat kärsijät. Mutta kuten sanoit, aina esittäjä ei tietty ole se tekijä.

Jotenkin mun mielestä tässä ansaintaketjussa on liian monta välistäottajaa jo valmiiksi ja ketjun ääripäät musiikin esittäjä ja kuuntelija tai kuluttaja ovat ne siuurimmat kärsijät. Mutta kuten sanoit, aina esittäjä ei tietty ole se tekijä.
 
Kuluttajan mielestä kaikki on aina liian kallista, parempi vaan jos kaikki olisi ilmaista. Onko parempi, että miljoona kuluttajaa saa hyödykkeensä ilmaiseksi sen kustannuksella, että tuhat biisintekijää menettää rahojaan?
 
EDIT: Edellä oleva lause on karikatyyri ja pyöreät luvut suuntaa-antavia. Ennen kuin kukaan ymmärtää tahallaan väärin, todettakoon se tässä ja nyt.

Mitä teitä? Miksi niitä pitäisi päästä kenen tahansa ajamaan? Toi tievertaus on kaikkinensa siitä huvittava ja epälooginen, että asian voi kääntää myös näin:

Jos rakennan omalle tontilleni vaikkapa 200m mittaisen pätkän tietä, vetelen itse laastilapiolla asfaltit ja kaikki, se tienpätkä on mun omaisuuttani ja mä hyödynnän sitä niinkuin itse haluan.
 
Luonnollisesti. Kaiken näköisiä asioita voi väittää ja vertauksia kehitellä, mutta jos näitä kahta esitettyä puntaroin, niin kyllä tuo karttavertaus on melkotavalla osuvampi kun sun tontille rakentamasi tie.
 
Jos haluat kuten rinnastuksessasi esität, niin tänä päivänä sulla ei yksinkertaisesti ole muuta mahdollisuutta kun pitää tie hyvänäsi: se on suljettava eristettyyn pimiöön ja paras kun et edes kerro kenellekään että sulla on oma tie. Jos sen käsistäsi lasket, niin se on iäksi laskettu.
 
Siis tämä on juuri tätä. Ajan pysäyttämispyrkimyksiä perustellaan kaikenlaisilla, sinällään ihan oikeilla ja valideilla, oikeutuksilla, mutta niistä huolimatta maailma rullaa kuitenkin radallaan ja aivan omaan suuntaansa ja -tahtiaan.
 
Seuraava asekel tulee tietenkin olemaan se, että TO tahot huomaavat ei sitä hengiltä saa ja tekevät saman kun nyt vertasiverkkojen kanssa: Se on mentävä mukaan ja otettava se mitä sieltä saa.

Mitä teitä? Miksi niitä pitäisi päästä kenen tahansa ajamaan? Toi tievertaus on kaikkinensa siitä huvittava ja epälooginen, että asian voi kääntää myös näin:
 
Jos rakennan omalle tontilleni vaikkapa 200m mittaisen pätkän tietä, vetelen itse laastilapiolla asfaltit ja kaikki, se tienpätkä on mun omaisuuttani ja mä hyödynnän sitä niinkuin itse haluan. Mä voin sopivaa maksua vastaan päästää kenet tahansa katselemaan sitä aidan takaa (=radiosoitto), tai myydä siitä vaikkapa hyvälaatuisia valokuvia (=levymyynti) jne. Ja jos joku haluaa _ajaa_ sen tien päästä päähän, se maksaa mulle siitä tietullin jos mä niin haluan.
 
Saatan tietty olla väärässä, mutta käsittääkseni musiikkia tehdään kaupallisesti sen takia, että siitä saataisiin rahaa. Ja musiikki ei ole mitenkään erityisasemassa vaikkapa jogurttiin tai parranajokoneisiin siinä, että siihen pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin kauppatalouteen. Tuotteen pitää olla houkutteleva, että sitä ostetaan.
 
Tietty, jos haluaa rakentaa jotain täysin eksklyysiviä harvoille ja valituille niin mikäs siinä. Sellaisen imagon rakentaminen on vaan melko työlästä. Usein helpompaa on tehdä tuotteesta helposti lähestyttävä ja sellainen, että ihmisille syntyy mielenkiinto brändiä kohtaan vastaisuudessakin.
 
Jos on luonnonkaunis alue, jossa on kattava ja monimuotoinen tieverkosto, niin suurimmalle osalle ihmisistä riittää se, että mennään hyvin organisoiduille kiertoajeluille ympäri lääniä ja samalla opas kertoo oleellisia asioita ympäristöstä. Tämän kuluttajasegmentin lisäksi on suurehko määrä niitä, jotka haluavat ottaa oman autonsa ja mennä kruisailemaan aluetta.
 
Musiikkiin pätee myös se, että se rakentuu hyvin yksinkertaisista asioista. Länsimaissa yleensä kahdestatoista palikasta, joita kutsutaan säveliksi. Tämä maasto on kaikille avoin eikä sitä voi kukaan omia. Sitten tuleekin joku, joka keksii reitin, joka kulkee tiettyjä teitä siten, että ne miellyttävät reitin keksijää. Tämä keksijä rupeaa sitten järjestämään kiertoajeluja näitä teitä pitkin. Osa matkustajista sattuu pitämään reitistä ja osaavat kulkea sen läpi oltuaan kyydissä vain kerran. Jossain joku sitten keksii myydä näille reiteille karttoja, ja tilanne on kuten edellisessä viestissäni.
 
Pointti musiikissa (käsitteenä) on se, että sitä ei voi omistaa. Se, miten musiikkia navigoi, on taas toinen asia. Koska tämä navigointi on usein monimutkaista - kuten ajaminen keskellä laajaa metsäaluetta - jotkut tarvitsevat siihen opastusta. Se, että halukkailta ajelijoilta viedään merkittävä resurssi, joka sallii tehdä näin järkevään hintaan, on mielestäni väärin - varsinkin, kun viralliset vaihtoehdot ovat mitä ovat.
 
Jos Into Mieli tekee asian paremmin kuin Ville Virallinen, niin vika ei kenties olekaan herra Mielissä...
 
-MacGyver

Niin ja lisätäkseni aiheeseen vielä vähän, on turha sanoa, että reitin keksijöillä pitäisi olla oikeus veloittaa mitä huvittaa, sillä suuri osa teistä on rakennettu ennen kuin keksittiin tehdä musiikista kulutushyödyke. Itse asiassa, todella suuri osa teistä on tehty polkujen päälle, joita kuljettiin jo ennen kuin edes rahaa oli keksitty. Vain harvat pystyvät keksimään aidosti uusia teitä, sillä hyvin tehokkaasti nämä permutaatiot on käyty läpi jo aiemmin. Kyse on nykyään vain reittikokonaisuuksien keksimisestä, ei uusien teiden rakentamisesta.
 
-MacGyver

Hohohoh, nyt on kyllä eksytty tieltä pahasti metsään...

Lopettakaa jo toi hyödytön filosofinen paskanjauhanta ja liiallinen sivistyssanojen käyttö, ja keksikää keino millä tabit saadaan takaisin Mysongbookiin, jookos kookos?

Niin.

Jeps. Tämä maailma on täynnä kitaristeja jotka treenaavat helvetisti tekniikkaa, mutta unohtavat kuunnella. Musiikki kun on semmoista mikä on tarkoitettu kuultavaksi.
 
+ Väärinkuuleminen ja -soittaminen voi olla oman tyylin perusta. Sitäpaitsi nykyään on ihan liikaa coverpumppuja, joissa ei ole mitään mielenkiintoista. Mieluummin kuuntelen huonosti soittavaa punkbändiä kuin taitavasti nuotilleen soittavaa coverbändiä, jota ei sokea oikeasta erota.
 
Muistuttaisin että suurin osa ihmisistä harrastaa musiikkia ihan omaksi ilokseen eivätkä edes haaveile siitä ammattia. Tällaisten ihmisten motivaatio soittamiseen saattaa laskea, jos niitä tabulatuureja ei saakaan kätevästi netistä. Kaikki eivät välttämättä asu kirjaston lähellä, kaikilla paikkakunnilla sellaista ei olekaan, ja yleensäkään noita nuottikirjoja ei julkaista turhan paljon.
 
Jos kitaristi ei osaa muuta tehdä kuin apinoida tabien avulla, hänestä ei ole bändissä mitään hyötyä. Ainakaan jos bändi tekee omia biisejään.
 
Sanon sen vielä kerran. 15 vuoden aikana tapahtunut "talon tavoille oppiminen" ei muutu tänään eikä huomenna. Toki sitä työtä kuuluu tehdä, mutta odotetaan niitä tuloksia vaikka 10 vuoden päästä näkyväksi. Pidetään asiat realistisina ja koitetaan nähdä itse ongelman ydin eikä vain jäävuoren huippua.
 
Tästä olen samaa mieltä - valitettavasti homma on mennyt siihen pisteeseen, että kestää pitkän aikaa ennen kuin ns. saavutettu etu ymmärretään ongelmalliseksi. Toki tässähän levy-yhtiöt ja artistit ovat jo tulleet vastaan ja tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa tulemaan vielä enemmän vastaan. Lopputulos on sitten jossain ennen nettiä ja sen jälkeen tilanteen puolivälissä.

Hauska huomata, miten asenteet menee käsi kädessä: Tabulatuureista opettelemista pelleilynä pitävät kirjoittajat ovat myös "tekijänoikeusfasisteja" ja päinvastoin.

Hauska huomata, miten asenteet menee käsi kädessä: Tabulatuureista opettelemista pelleilynä pitävät kirjoittajat ovat myös "tekijänoikeusfasisteja" ja päinvastoin.
 
Sori, mä en ole tekijänoikeusfasisti. On se kumma, että jos kannattaa valtion säätämää laillista yhteiskuntajärjestystä, on fasisti. Mä olen aina kuvitellut, että oman käden oikeus on lähempänä fasismia.
 
Musta tabeista opetteleminen on ok, mutta musiikia oppii tekemään parhaiten miettimällä ominpäin.

Feggy, totisesti.

Mun mielestä taas ihan onneton esimerkki. Tai sitten tää oli sarkasmia jota en tajunnut. Siis saahan niitä ajo-ohjeita jakaa, mutta sitä uutta karttaa ei saa kopioida ja pistää sitten nettiin semmosenaan. Se kartan tekijä päättää miten ja missä sitä levitetään. Tai sitten minäkin olen ihan pihalla...
 
Tässähän vois ajatella että se virallinen kartta on vaikkapa virallinen markkinoilla oleva tablatuuri kirja.. en ole varma, mutta olisikohan näin, että ei ole laitonta kartoittaa paperille jonkun alueen teitä ja jaella sitä sitten eteenpäin ilmaiseksi?
 
Jos se on laitonta niin makseetaanko siitä sitten tiesuunnittelialle tekijäoikeus korvauksia?