Kitarat: soittaminen ›

Darranen...

Paska.
 
Ei mulla muuta, moro.

Minulla on täydellinen tatsi. Se on vahvuuteni soitossa...
no täydellinen ja taäydellinen... kuitenkin jopa voisi hyväksi sanoa.

Soittelemista on takana sellaiset viisi-kuusi vuotta, ja tuntuu siltä etten ole enää muutamaan vuoteen kehittynyt juuri lainkaan. Tai no ehkä hitusen, mutta... tuolla lailla 'yleisö-näkökulmasta' ajatellen aika merkityksettömästi. Eli hakevaa ja epävarmaa on soittelu. Ja varsinkin jos sitä 'yleisöä' on paikalla.
 
Muutenkin meinaa nykyään usein mennä hermot treenaamisen suhteen. Siis turhauttavaa. Joko ei oikein ole mitään järkevää soitettavaa, jolloin homma menee jonkinlaiseksi 'improvisointi'-harjoitukseksi, joka taas ei oikein kuulosta miltään, ainakin harvoin hyvältä. Tai sitten lähestymistavassa soitteluun olisi vähän jotain uudistettavaa. Ei jotenkin enää tunnu niin kivalta se soitteleminen kuin joskus kauan sitten. Ei, ei ne soittelutauot oikein paranna asiaa kuin hetkellisesti.
 
Toisaalta, ei minulla oikein objektiivista (tai edes jonkun toisen subjektiivista) käsitystä taidoistani olekaan, sen verran harvoin kukaan tyttöystävääni lukuunottamatta kuulee soittoani. Hän osaa kyllä ilmaista 'tyytymättömyytensä' ihan sujuvasti :-D
 
Tosin muutama vuosi sitten minusta tuntui, että olin saavuttanut tietynlaisen murroksen soittamisessani, että olin ns. uudella tasolla ja se oli jonkin aikaa erittäin euforoiva asia. Samanlainen fiilinki saisi tulla uudelleenkin. Ehkä se seuraava murros olisi, että enemmän uskaltautuisin esim. 'jammailemaan' muiden soittajatyyppien kanssa, toisi varmasti mielenkiintoista perspektiiviä puuhaan.
 
Väittäisin, että n. 80% yhtä kauaa kitaraa soittaneista tyypeistä on minua taidoissaan edellä, niin teknisesti kuin mikä-lie-se-toinen-ominaisuus onkaan.

No paskahan se on. Röytämistä 90% ajasta

Mulla semmoinen tatsi, että kuullostan ihan ammattilaiselta. Ainakin noin keskiverto Erkin korvissa. ;)

Minulla on täydellinen tatsi. Se on vahvuuteni soitossa...
no täydellinen ja taäydellinen... kuitenkin jopa voisi hyväksi sanoa.
 
Se on hyvä, että on itseluottamusta. Meni vaan vähän ristiin toin sun kuvauksen kanssa, mutta rock rock... =)

meitti soittaa kun salama en osu kahesti sammaan kieleen peräkkäin..

Kevyehkö ehkä...

Mulla on mun touchi, mielestäni.

Tatsi on vaihtelevasti kadoksissa. Hitto että huomasi taas miten taimissa soittaminen on täysin kadoksissa kun ei ole bändissä soittanut vähään aikaan. Kävin vetämässä studiossa kavereiden bläkkisprojektin demolle vähän lead-kitaroita ja kylläpä soitto tahmoi oikein viimeisen päälle nopeimmissa pätkissä (tosin osasyynä saattoi olla aivan vieras kitara, jossa mm. 9-42 kielisatsi ja D-vire, huhhuh mitkä letkut...). Kesällä metronomi esille siis ja treeniä.

jäykkä, mutta aika voimakas. samalla epätarkkuudet kuulluu usein hienosti. eli lyön kitaraa vähän turhan kovaa ja jäykällä ranteella.. joskus taas näprään ja hipelöin liikaa. silti yleisilme on jäykkä. en osaa skeballa viihdyttää ihmisiä tosiaankaan vaikka 12 vuotta soittoa takana.kyllä sitä nyt jo väkisinkin osaa soitella kaikennäköistä, mutta ei mitään sellasta menevää nuotiokamaa saa millään taittuun.
 
hyvää:
-saundissani on helekatisti voimaa ja eloo
 
huonoo:
-ei-letkee
-improvisaatio suurpiirteistä
-epätarkka plekukäsi: en osaa sweepata kunnolla (vaikkei tarvettakaan aina ole, mutta kiva ois osata silti), sahauksissa nopea kieltenvaihto kusee
-en tiedä teoriasta/nuoteista/mistään mitään

Paranemaan päin.

Jäykkä ja epätarkka.

Aika huono. Hyvä kaula parantaa tatsia huomattavasti. Soittelin jollakin koulun Charvelilla (joka oli hyvä kepukka), jossa selkeästi huomasi jo pelkkien jumbonauhojen hyödyn.
 
Mutta sormet tietty tärkeimpänä.

Aika jees, yritän dynamiikkaa petrata. Uskoisin että rytmitajuni on vahvuuteni. Ja kämmen vibrato.

Vahvuutena on bendien puhtaus, vibrato, legato ja taimi.
 
Heikkoutena arpeggiot ja puhtaasti soittaminen (ilman hälyääniä, siis).
 
Tatsia voisi sanoa ehkä bluesahtavaksi hevijunttaukseksi. En minä tiedä. Varmaan jokaisella oma mielipide, jotka kuulevat soittamistani (eli hyvin harvat :)

Paska.
 
Ja jos nyt vähä eritellään minkä vuoksi, ni lista alkaa näin: häröääniä tulee sinne tänne, ohilyöntejä aika-ajoin, heikko ja epätarkka vibrato (varsinkin bendin loppuun täysin onnetonta ja ponnetonta), hidas, käsien synkka kusee vähänkin nopeammissa jutuissa, huono dynamiikka, motoriikka sekä tekniikka.
 
Tässä tarkemmin ajatellen, taidankin myydä kitarani.