Sata Lasta oli silloin aikoinaan (ne taisivat pärjätä Rockin sm-kisoissa, muistelen) ensimmäinen kerta kun kuulin Raine Salosta. Täysin tuntematon heppu. Ja semmoiseksi on jäänyt, en tiedä miehestä mitään, en muista edes kuulleeni tuon Hyvää pahaa -biisin alkuperäistä versiota. Jos äijän muut biisit ovat samaa tasoa, niin vähän ihmettelen, että hän on jäänyt niin tuntemattomaksi.
Muistan Salon erityisen hyvin siksi, että hän oli pienenä lähiöni ainoa rokkitähti...ja Jaakko Salon poika. Myöhemmin myös Johannnan "kykyjenetsijä". Mjoo, aika aikansa musaa nykykorvin kuultuna, mutta hienoja biisejä ja hyvää kitarointia. Taisinpa yhden keikankin Lepakossa nähdä. "Ymmärryksenpuutteemme päälähde on siinä, että meillä ei ole yleisnäkemystä sanojemme käytöstä"
- Ludwig Wittgenstein: Filosofisia tutkimuksia |
Myös Bodyguards -yhtyeen jotenkin muistan, siinähän taisi olla jotain hirveitä korstoja soittamassa ja sitten joku pikkuinen nainen laulamassa.
Vähimmäispituus taisi olla 190 cm tai sinnepäin. Se alle 150-senttinen nainen oli PIMin Ninni. "Wovon man nicht lesen kann, darüber muss man schreiben." |
Nyt kun viimeinkin sain hankituksi tuon Sivulliset -laatikon niin edelleen ihmetyttää miten paljon sillä on tuttua kamaa. Ihmetyttää siksi, että 80-90 -lukujen vaihde oli aikaa jolloin rockmusiikilla oli itselleni hyvin vähän merkitystä. Ilmeisesti noita sitten soitettiin radiossa kuitenkin aika paljon, muuten en ymmärrä.
Paljon tuossa on todella hyvää kamaa, joka ei ole ollenkaan aikaansa sidottua. On siinä tietysti sitä muutakin, oman aikansa tavaraa. Jumalainen näytelmä... Hyvin olisin voinut jatkaa elämääni ilman tätäkin levypakettia, mutta kivahan tuo on hyllyssäkin pitää. |
Feggy
tigrushka
Mika Antero