Rummut: rumpukamat ›

Kysymys kuuluu: paljonko käytätte päivittäin aikaa rudimenteille?
 
Itse en ole koskaan padiin nakuttelua harjoitellut ja sen kyllä huomaa. Tänään koin uskomattoman ..öhh.. turhautumisen tunteen, kun fillit eivät sujuneet. Täten siis julistan, että tästä päivästä lähtien alkaa raskas ja hikisen verinen taistelu. Sen verran väritöntä hommaa silti, ettei malta penkissä pysyä. Piristäkää minua ja kertokaa, kuinka saan urakan maistumaan karpalovadelmamehulta.

Semmoinen vinkki, ettei kannata ihan väkisin soittaa esim. jotain 2 h päivässä. Aloitat soittamalla sen verran päivittäin kuin tuntuu mukavalta, vaikka joku 30 min. Ite en ainakaan jaksa tuota kauempaa kovin usein keskittyneesti soittaa pelkkää pädiä. Setin kanssa noiden rudimenttien ja muiden soittaminen on sitten paljon mielekkäämpää kun voi soitella ympäri settiä vähän monipuolisemmin.

semmosta oon koittanu että vetäisin niitä 26:tta perusrudimenttia virppaan kahen minuutin ajan joka kerta kun käyn soittamassa, ei tule aina tehtyä, mutta pyrin kuitenkin päivittäin niitä soittelemaan

Kannattaa treenata oikeilla rummuilla eikä pädillä. Tällöin pysyy mielenkiinto yllä. Itse en ainakaan treenaa milloinkaan pädiin vaan aina oikeaan rumpuun.

Kannattaa treenata oikeilla rummuilla eikä pädillä. Tällöin pysyy mielenkiinto yllä. Itse en ainakaan treenaa milloinkaan pädiin vaan aina oikeaan rumpuun.
 
sama täällä, en edes omista padia

Näin taidan minäkin yrittää tehdä. Taidan olla huono ja laiska ihminen, kun ei vain saa koskaan aikaiseksi tehdä noita johonkin tyynyyn tms. vaikka periaatteessa motivaatiota olisi, tai ainakin tieto siitä että tarvetta moiselle harjoitukselle olisi.
 
itseä kyllä saa aina noihin motivoimaan se, että noita ei tarvitse kauaakaan tehdä niin alkaa huomaamaan tekniikassa ja nopeudessa.
 
E: niin ja viimeaikoina on ollu kova motivoija tuo soittokunta

itseä kyllä saa aina noihin motivoimaan se, että noita ei tarvitse kauaakaan tehdä niin alkaa huomaamaan tekniikassa ja nopeudessa.
 
No sen huomasin jo niiden parin viikon aikana kun tuollaisia treenejä syksyllä tein. Jospa kesällä sitten enemmän panostaisi noihin :)
 
E: niin ja viimeaikoina on ollu kova motivoija tuo soittokunta
 
Minä en edes aio yrittää tuonne, jätän suosiolla muille.

Minä en edes aio yrittää tuonne, jätän suosiolla muille.
 
Niin no voi olla mullakin, että jää koko intti väliin, sen verran polvet reistaa : / jotain tähystysleikkausta varmaan tulossa, kunhan ensin kutsuntatarkastuksissa kahtovat niitä.

Kannattaa soitella marssibiisejä. Niissä tulee jauhettua rudimentteja, eikä ole ollenkaan tylsää. Jos volaongelmien takia on pakko naputella virvelin sijasta pädiin, niin ihan hyvä jippo on laittaa pädi virvelin päälle. Tällä tavalla vola pysyy aisoissa, ja hommaan saa vähän mattosoundia mukaan.

Tällä tavalla vola pysyy aisoissa, ja hommaan saa vähän mattosoundia mukaan.
 
Öh, miksi treenatessa pitäisi mattosoundia saada mukaan? Eiköhän tuolla padin heikkoudella meinattu ihan sitä pahasti erilaista tatsia rumpuun verrattuna.

Kannattaa soitella marssibiisejä.
 
Mistä/millä nimellä löytyisi?

semmosta oon koittanu että vetäisin niitä 26:tta perusrudimenttia virppaan kahen minuutin ajan joka kerta kun käyn soittamassa, ei tule aina tehtyä, mutta pyrin kuitenkin päivittäin niitä soittelemaan
 
Mitä 26:tta rudimenttia? Onko nämä siitä rudimentti-kirjasta jonka nimeä en nyt saa päähän?

Mistä/millä nimellä löytyisi?
 
Kirjaston luulisi olevan täynnä erilaisia pikkurumpukirjoja. Käy selailemassa sieltä.

Mitä 26:tta rudimenttia? Onko nämä siitä rudimentti-kirjasta jonka nimeä en nyt saa päähän?
 
Nämä:
 
http://www.vboda.org/AllVa/Audition … Rudiments/26%20Drum%20Rudiments.htm
 
Tuota 10 stroke rollia olen monesti kummastellut. Tuo sivun alaosassa oleva versio tuntuu paljon selkeämmältä kuin se alkuperäinen NARD:in versio. Tuo alempi on tosin periaatteessa 9 stroke roll eikä 10 stroke roll...

Kannattaa treenata oikeilla rummuilla eikä pädillä. Tällöin pysyy mielenkiinto yllä. Itse en ainakaan treenaa milloinkaan pädiin vaan aina oikeaan rumpuun.
 
Mulle pädi meinaa sitä että silloin kun ei oo settiä käsillä niin pädi on hemmetin kätevä. Telkkaria katellessa perusparadidlejä yms. Lihasmuisti on kyllä niin tärkeä että sitä kannattaa mun mielestä yrittää harjaannuttaa paljon. Mä hommasin semmosen semmosen pienen jalkaan kiinnitettävän pädin, todella kätevä.

Mulle pädi meinaa sitä että silloin kun ei oo settiä käsillä niin pädi on hemmetin kätevä. Telkkaria katellessa perusparadidlejä yms. Lihasmuisti on kyllä niin tärkeä että sitä kannattaa mun mielestä yrittää harjaannuttaa paljon. Mä hommasin semmosen semmosen pienen jalkaan kiinnitettävän pädin, todella kätevä.
 
Tuo tilanne on itselleni tuntematon, sillä setti on aina käsillä. Kaipa se pädi ajaa asiansa jos settiä ei tosiaan ole aina lähettyvillä.

Kysymys kuuluu: paljonko käytätte päivittäin aikaa rudimenteille?
 
Itse en ole koskaan padiin nakuttelua harjoitellut ja sen kyllä huomaa. Tänään koin uskomattoman ..öhh.. turhautumisen tunteen, kun fillit eivät sujuneet. Täten siis julistan, että tästä päivästä lähtien alkaa raskas ja hikisen verinen taistelu. Sen verran väritöntä hommaa silti, ettei malta penkissä pysyä. Piristäkää minua ja kertokaa, kuinka saan urakan maistumaan karpalovadelmamehulta.
 
20Min 5:tenä päivänä viikossa on parempi kuin kaksi tuntia kerran viikossa. Kertaus on opintojen iso-äiti!
 
Toiseksi, älä suotta sukella sinne rudimenttien loputtomaan suohon, jauha pää-asiassa niitä muutamia yleisimpiä/perusrudimentteja. Paradiddlet siten, että aksenttia koitetaan joka väliin, single stroke roll on ehkä tärkein/käyttökelpoisin (tähän erittäin hyvä pätkä löytyy Danny Gottliebin opetusvideolta). Double stroke roll vielä lisäksi, niin olet jo pitkällä. Sitten kun nämä aikanaan ovat hanskassa, niin omien mieltymysten ja tarpeiden mukaan syvennytään rudimentteihin enemmän.
 
Rudimentit ovat sitä tekniikan hienosäätöä, jonka tuloksia ei huomaa saman tien. Huonona vertauksena voisi käyttää urheilijoita, eivät ne huvikseen juokse/treenaa satoja tunteja kuukaudessa.
 
Karpalovadelmamehulta... hmm, sanotaanko pikemminkin että parhaimmillaan se lienee sellaista vähän juoksevampaa siirappia, johon on ropautettu pari pisaraa limeä... Aina silloin tällöin nuo lime-pisarat maistuvat niin raikkaille, että niistä saa lisäkicksiä. Silloin kun huomaa kehittyneensä jollakin osa-alueella.

Jotain 10-20min päivässä koitan noita soitella, muttei sitä kyllä aina jaksa. Jos ei ole tullut soiteltua niitä, niin sitten aina pari minuuttia ennen kuin alan soittelemaan vedän virppaan jotain paradiddleä ja muuta peruskauraa.

Tykkään yleensä soitella rudimentteja snareen kuin harjoituspädiin.Pakko hommata ensiviikolla nuottiteline johon laittaa rudimenttilappuset.