Yleistä keskustelua musiikista ›

..................

Leikarilla oli painavaa asiaa.
 
Lisäisin noihin koekuunteluihin vielä sen, että kuuntelu ympäristö kannattaa tarkistaa. Nyrkkisääntö numero yksi: Seinät ja nurkat korostavat bassoja.
Useasti näkee esiteltävän kaijuttimia tilassa, jossa kuuntelupiste (tuoli, sohva) on takaseinässä kiinni. Tähän kun lisätään vielä etuseinän viereen törkätyt kajarit, niin alapäätä tuntuu tulevan niin paljon, että vois myydä ne pikkupöntöt vaikka reggae-festareille PA-vehkeiksi. Tämähän on vain akustiikasta johtuvaa korostumista, joka pyörii siinä 100Hz:n paikkeilla. Oikeaa syvää bassoa se siis ei ole. Vääristää vaan soundeja ja voi aiheuttaa häiritsevää kuminaa.
 
Sitten kun siirtelee kuuntelupistettä ja kajareita parempiin paikkoihin huomaakin, että eipä lahkeet väpätäkkään.
 
Mutta mutta. Itse suosin siis kohtuullisen luonnollisia bassoja ja en korosta niitä mitenkään. Laitteistoa ei ikinä pitäisi arvioida bassojen määrällä.
 
Kaikki kuitenkin riippuu siitä mitä hakee...

Ja kannattaa muistaa että jos hihi-saundeja haluaa niin paras hinta/(äänen)laatusuhde on kuulokkeissa, esim. AKG K240M:t ovat n. 100e tienoilla, muusikkouskottavat ja hyväsaundiset.
 
Myös sijoitettavuus on omaa luokkaansa :)

Jos haluaa kuunnella musaa, eikä niinkään katsella DVD-elokuvia, kannattaa hankkia CD-soitin, eikä DVD-laite.
 
Myyjien opastuksesta huolimatta ostin itselleni DVD-pyörittäjän molempiin tarkoituksiin, eikä se ollut edes halvimmasta päästä.
Nyt katselen sillä DVDt ja musan kuuntelen vanhalla, pienellä ja halvalla kanettavalla CD-soittimella.
 
DVD-laitteeni ääni on tosi huono musiikkikäytössä.
 
Miksi?
Jotta Sony saa kaupaksi kaksi laitetta yhden sijaan.
Tunnen itseni petetyksi!

Mutta mutta. Itse suosin siis kohtuullisen luonnollisia bassoja ja en korosta niitä mitenkään. Laitteistoa ei ikinä pitäisi arvioida bassojen määrällä.
 
- sillähän niitä Cerwin-Vegoja "nuorisolle" myydään, että on paljon watteja ja Passot jytisee
- ...että rasittaa kun on jonkun kerran kuullut
- niin: sen eronhan tuntee rintakehässäänkin kun sanoo Passo tai Basso ;-) .. kumpi menee syvemmälle
- tasapainoa ja hyvää sointia tosiaan itse arvostan - klassisen/muun todellisessa tilassa äänitetyn akustisen musiikin (täh- eikös kaikki musiikki ole akustista??) harrastajat kiinnittävät huomiota myös äänikuvan kolmiulotteisuuteen ja erottelevuuteen. Sähkömusiikilla en itse ole kokenut niin tärkeäksi.

Ja kannattaa muistaa että jos hihi-saundeja haluaa niin paras hinta/(äänen)laatusuhde on kuulokkeissa, esim. AKG K240M:t ovat n. 100e tienoilla, muusikkouskottavat ja hyväsaundiset.
 
- vaan ei tunnu puntissa. - mutta voihan ne kaiuttimet sitten myöhemminkin hankkia. Mielummin vähittäin hyvät kuin kerralla paskat.

Kotoa löytyy anoppilasta lainattu 15-20 vuotta vanha kaikki-yhdessä paketti, ts. levari, tupladekki, radio ja vahvistin samassa. Kaiuttimina on rippikoulurahoilla ostetun Philipsin mini-hifi:n purkit. Cd:t pyörii dvd-soittimessa. Köökin puolella hönkii joku halpa cd-mankka. Kannettava cd-soitinkin on jossain.
 
Vanhempien luona on sitten ns. jäämistöt;
 
- em. Philipsin mini-hifi (cd-puoli ei toimi)
- setäni 70-luvulla tekemät vahvistin, kasettisoitin sekä levari (pikkuveli "skrätsäsi" neulan poikki pari vuotta sitten). Tämän setin kunnostan/kunnostutan vielä joku päivä enkä uutta perkele hommaa. Paitsi kajarit.
- 2 (tai 3) vajaatoimintoista levaria
- porukoitten vanhat stereot (kasettisoitin, viritin-vahvistin ja tolokun kaiuttimet, Saloran 70-luvun tuotantoa). Toimivat muuten hyvin mutta jotain potikoita puuttuu.
 
Hifistelyä en harrasta joten ovat tähän asti kelvanneet nämäkin vehkeet.

Kotona on minidisk-soitin kannettava cd-soitin ja sitten sellaiset creativelabsin tiekonekajarit hintaa n.20 euroa. Ei kovin hifiä.

Vilkaisin Sahanpurijan kuvausta itsestään - täytyy vähän "päivittää" aiempaa "neuvoani" vastaamaan lähemmäksi kysyjän ikä- ja budjettitilannetta.
 
- hifi-lehdessä on viimeisen parin vuoden aikana ollut vahvistin/viritinvahvistin testi tai parikin "hinnat alkaen" malleista. Äänelliset erot eivät ole suuria, käyttöominaisuuksissa on eroja. Kaiutinvalinta on ratkaisevampi - silti kannattaa kiinnittää huomiota.
 
- kaiuttimien hankinta: en tiedä Haminan/Kotkan mahdollisia hifiliikkeitä - epäilen... Kannattaa varmaan käydä Helsingissä - esim. Hifi-sudio 17, Audio Star ja Hifi-Klubi ovat aikalailla samassa kasassa (Kruunuradio on etäämpänä & ei tuo hintaluokassa oleellisia uusia merkkejä)- esitä budjettiraami siellä myyjille - mitä esittämälläsi rahalla saa käteisellä pakettina. Kuuntelua koskee mitä aiemmin kirjoitin - muista vertailu parempiin kaiuttimiin. Huomaat kyllä eron laadussa ja osaat siksi paremmin verrata myös samanhintaisia kaiuttimia keskenään.
 
-Myös pikkukajareista (kirjahyllykaiuttimet) on hifi-lehdessä ollut testejä. Löytynee kirjastosta. Koekuuntelussa huomaat, että mitä enemmän rahnaa mättää sitä paremman äänentoiston voi saada - on sitten vaan elettävä sen mukaan kuin voi.
 
- esittämälläsi 500- euron summalla saa kyllä asiallisen paketin (2-kanava vahvistin + kaiutinpari), jolla pärjää & on taatusti "market-stereotasi" parempi. (jaa... tässä ei ollut vielä...)
 
- cd-soittimeksi tunnetun valmistajan edullinen malli - - marketstereosta ei taida olla linjatasoista ulostuloa?? so. rca/phono -lähtöä - alkuhätään kävisi sekin. Voisit kuunnella radionkin siitä.
- Surroundiin en pidä järkevänä niukkoja varoja sijoittaa.
- marketstereon kaiuttimet on todennäköisesti "sovitettu" vahvistimeen so. toistokäyrä kummassakin on kummallinen - tokkopa kannattaa korvata vain toista.
- Myöskin: käytetty vahvistin ja kaiuttimet - ovat todennäköisesti parempia kuin marketstereo. Mutta älä maksa paljoa. Hifi-lehden myyntipalstalta voit löytää aiemmin hyvinä pidettyjä kaiuttimia - hinta vaan on vaikea saada kohdalleen. Käytettyjä pakettistereokaiuttimia älä osta - ainoastaan tunnettujen _kaiutinmerkkien_ (tsekkaile hifi-lehdestä mitä ovat, aivan muuta kuin sonyphilpspioneertehchics..) tuotteita.
- Käytettyä erillissettiä voit kuitenkin päivittää pala kerrallaan parempaan. Vaatii kyttäystä ja mielummin jonkun asiantuntevan mukanaoloa arvioimassa tai todella halpaa hintaa. Pikkukaupungeissa käytettyjen hinnat pyrkivät olemaan korkealla.
- hinnoittelusta vielä: vertaa käytetyn hintaa uuteen: sama teho + "ominaisuudet" - - millä rahalla saa uutena kaupasta & sitten: laite tuotu ulos kaupasta ja otettu paketista -30%, laite parin-kolmen vuoden ikäinen - 50% - - - siitä sitten hitaammin hinta putoaa, edellyttäen kuitenkin, että laite kunnossa. Viat ja kolhut laskevat hintaa erikseen. Huomaa - ei takuuta, käyttö kuluttaa + elektroniikkakin ikääntyy , ja etenkin mekaaniset osat massatuotantolaitteissa (ml. Sonyt yms.) eivät kestä normaalikäytössä välttämättä kymmentäkään vuotta kaikki. Halpismerkeistä kannattaa pysyä erossa - ne käyvät kalliiksi.
- jospa se siitä ;-)

Dual 506-levari
 
NAD Series 20 viritin (3020) ja vahvistin (4020) sekä saman merkin vanha kasettidekki ja cd-soitin, jotka on molemmat rikki eikä niiden korjaus kannata

Tietokoneessa kiinni Genelecin 1029-aktiivimonitorit
 
AKG K501-kuulokkeet
 
Aika yksinkertainen setti. En tiedä, pitäisiköhän mun hommata joku kunnon kuulokevahvistin, kun toi koneen cd-aseman sellainen ei liene erityisen hyvä?

Yhden pointin ajattelin tähän lisätä. Pitää päättää, mitä haluaa. Kuunnella "hyväsoundista" musiikkia, vai olla hifistelijä ja kuunnella juuri niinkuin levyllä on.
 
Kaiuttimet tosiaan on tärkein lenkki ketjussa, ja niitä myydän moneen käyttötarkoitukseen, tässä yhteydessä nyt relevantteja on kaksi: studiokäyttö(äänitarkkailu) ja kotikäyttö (musiikin kuuntelu).
 
Tarkkailukaiuttimet ovat "tylyjä" musiikin suhteen, se soitetaan, mitä sisään menee, eikä niiden soundia ole yritetty tehdä miellyttävämmäksi.
 
Kuluttajakäyttöön thdyissä kuuntelukaiuttimissa sen sijaan on monesti ties minkälaista signaalin muokkainta, että musa kuulostaisi pehmeämmältä (tietty erilaiset elementitkin vaikuttavat)
 
Itse kuuntelen musiikkia seuraavalla laitteistolla:
Denon DCD-735
Onkyo TX-SV545
Ja kaiuttimet on "custom-osastoa", HIFI 12/2 rakennussarjasta parenneltu (isompi koppa ja uusiks tehty jakosuodin)
 
(Mielipiteitä noista, nän jälkiviisaana oisin ostanu ton CD-soittimen sisarmallin, missä on enemmän nappuloita etulevyssä, tolla ei pysty kelaamaan biisiä muutaku kaukosäätimellä - mut se on HiFiä :),
Kaiuttimet.. ois voinu laittaa toisen bassoelementin, pari tuumaa isomman, noissa jää bassot vähän vaimeaksi. Paitti kun volaa on tarpeeks, ni kyllä jytisee.
Vahvistin on ihan jees, Dolby digital enkooderi tosin puuttuu, mutta tuo onkin jo sen verran vanha, että ei siihen aikaan ollu vielä niin yleinen)
 
Musiikkia tehdessä taasen kuuntelen Genelecin 1030-parilla.
(Haaveissa ostaa subbanen (7060) rinnalle, että saa alimmatkin jytinät kuulumaan)
 
Niin, ja kannattaa tarkistaa, että vahvistimelta kajareille menevät piuhat on jotain muuta kuin puolimilliä paksua, kaatopaikalta löytynyttä jätekamaa. (Ja jos hifistelemään rupeaa, niin cd-soittimen ja vahvarin väliinkin kannattaa panostaa)

Leikari, kiitos paljon. Tekstisi olivat vähintäänkin sivistäviä. Pitää käydä joku päivä kiertelemässä noita liikkeitä lähiseudulla.
 
Olisiko mitään järkeä esim. hankkia se kohtuullinen vahvistin ja kannettava CD-RW/Mp3- soitin noiden nykyisten 80W (huonot kieltämättä) seuraksi ja säästää niihin kunnon kaiuttimiin myöhemmin?

Kannattaa varmaan käydä Helsingissä - esim. Hifi-sudio 17, Audio Star ja Hifi-Klubi ovat aikalailla samassa kasassa (Kruunuradio on etäämpänä & ei tuo hintaluokassa oleellisia uusia merkkejä)- esitä budjettiraami siellä myyjille - mitä esittämälläsi rahalla saa käteisellä pakettina. Kuuntelua koskee mitä aiemmin kirjoitin - muista vertailu parempiin kaiuttimiin. Huomaat kyllä eron laadussa ja osaat siksi paremmin verrata myös samanhintaisia kaiuttimia keskenään.
 
Audostaria vastapäätä on myös Krug International, jossa tosin testiolosuhteet on olemattomat, mutta jonkun käytetyn erillislaitteen voi sieltäkin saada. Ostin sieltä ainakin DAT-nauhurini markoissa parilla tonnilla.
 
Pikkukaiuttimia kun kävin testaamassa, vietin koko päivän Audiostarilla omat testilevyt (samat kuin studioihinkin ottaisin) mukana, ja matkaan tarttuivat nuo JPW minimonitorit, jotka tekivät vaikutuksen luonnollisella soinnillaan, mitä nyt kotelot vähän kuuluivat (mutta sen vian korjasi helpolla miettimällä oikea sijoituskiinnitys ja vaimennus). Hassua sinänsä, että olin täysin valmistautunut astumaan kaupasta Genelecit tai Infinityt mukana, mutta halvat (800 markkaa pari ammattilaisalennuksella) kottaraispöntöt osoittautuivat täysin riittäviksi, kunhan ei pro-studiokäyttöön tarvi.
 
Vahvistimista mun täytyy vielä sanoa, että useimmat riittävän isot ja raskaat stereovahvistimet ovat tavalliselle musiikinharrastaja-käyttäjälle aivan riittävän hyviä. Ero aivan huippulaitteisiin on aika ison hintaeron päässä. Hyvää vahvistinta hakiessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
 
Paljon sisääntuloja: hyvä
Karun näköinen: hyvä
vähän säätimiä: hyvä
kunnolliset tassut alla: hyvä
painava: hyvä
Sävynsäätöjen bypass-kytkin: hyvä
 
Graafinen ekvalisaattori: paha
vilkkuvia ledejä: paha
servo-ohjattu volyymipotikka: paha
muovikuoret: paha
 
jne...

Olisiko mitään järkeä esim. hankkia se kohtuullinen vahvistin ja kannettava CD-RW/Mp3- soitin noiden nykyisten 80W (huonot kieltämättä) seuraksi ja säästää niihin kunnon kaiuttimiin myöhemmin?
 
- jos se vähemmän kirpaisee?
- marketstereoiden kaiuttimilla lopputulema on vähän arvailua
- kuulokkeilla ... pärjännee silloin nykyiselläkin laitteistolla
- jos sen kannettavan joka tapauksessa arvelet hankkivasi niin miksipä ei vahvistna myös - ja toivottavasti kaiuttimia ei aivan loputtomiin saakka tarvitse odottaa - pistä ainakin raha talteen & aloitat määrätietoisen säästämisen
- marketstereon 80w taitaa olla enemmän semmoisia mainoswatteja eli hattiwatteja - ikävä kyllä myös "oikeidenkin" hifilaitteiden tehoja ilmoitetaan miten sattuu - mittaustapoja kun on lukuisia. Alkuun esim. 8 vai 4 ohmia, jatkuvaa vai hetkellistä tehoa? millä säröllä? ...
- Kivelle: onkohan mulla p....at stereot, kun vahvistimessa on kaukosäädin ja servovolumesäätö ;-P

- Kivelle: onkohan mulla p....at stereot, kun vahvistimessa on kaukosäädin ja servovolumesäätö ;-P
 
Krääh-meni kahvi kurkkuun!
 
Oletan, että tiedät itsekin, että myös vaativia hihi-harrastajia hemmotellaan jouluvaloilla sun muilla. Mutta jos kahdensadan stereopaketissa on servo-ohjaus, on sen hinta väistämättä pitänyt säästää jostain muualta.
 
Hm, musta on aina kiva päästä leikkimään digipöydän säätöjen snapshotilla. On hurjan hauska tallentaa tilanne masterfaderit alhaalla, laittaa neppisauto päälle, ja avata tilanne missä faderit on ylhäällä, ja katsoa saako sen pomppaamaan kuinka pitkälle päämittareita kohti. Tai sitten voi tallentaa kaikkiin kanaviin aallon, ja se auto matkustaa koko pöydän laidasta laitaan...

Hm, musta on aina kiva päästä leikkimään digipöydän säätöjen snapshotilla. On hurjan hauska tallentaa tilanne masterfaderit alhaalla, laittaa neppisauto päälle, ja avata tilanne missä faderit on ylhäällä, ja katsoa saako sen pomppaamaan kuinka pitkälle päämittareita kohti. Tai sitten voi tallentaa kaikkiin kanaviin aallon, ja se auto matkustaa koko pöydän laidasta laitaan...
 
... ja kun just olin vaimolle luvannut (kun haluaa, että lähdetään viikonloppumatkalle "tuulettumaan), että minun ei nyt vähään aikaan tarvitse ostaa mitään musiikkivehkeitä....
 
- pakko saada ;-P

Terve
 
Leikari puhuu asiaa. Kuten Kivikin.
Meikäläisellä meinasi HiFi-harrastus joskus lähteä vähän käsistä. Onneksi sai käännettyä kelkan eikä tarvitse enää kuunnella johtoja, eikä sellistin paikkaa stereokuvassa, vaan musaa :)
Itselläni on jonkun Pelle Pelottoman värkkäämät mono-päätteet ja vanha Luxmanin etuvahvistin jonne on Audiotasossa tehty oma RIAA-korjain. CD-soitin on Teac ja vinyyliä pyörittää Systemdek. Kaiutinjalkojen päällä kököttävät Missionit. Samat laitteet olleet jo vuosia ja hyvin soi.
Sen verran pitää sanoa, että tuo "suurin osa budjetista kaiuttimiin" ajattelulla alkaa ehkä tänä päivänä olla jo vähän todellisuuspohjaa. CD soittimissakin kun alkaa jo kaikissa hintaluokissa olla ihan kelvollinen ääni. Vinyyli-aikakautena tuo ajatushan oli aivan pepusta.

Sen verran pitää sanoa, että tuo "suurin osa budjetista kaiuttimiin" ajattelulla alkaa ehkä tänä päivänä olla jo vähän todellisuuspohjaa. CD soittimissakin kun alkaa jo kaikissa hintaluokissa olla ihan kelvollinen ääni. Vinyyli-aikakautena tuo ajatushan oli aivan pepusta.
 
Muistan joskus 80-luvun puolivälistä tyypin, jolla oli 30 000,- fim (silloin!!) vahvistimet, ladan katolla ruotsista "ikean sermeinä" roudatut magnepan -kaiuttimet sekä levysoitin, jonka käyttämisessä piti olla joku siltainsinööri tai sinnepäin....
- kyllä niitäkin jokunen ilta ihasteltiin...

kyllä niitäkin jokunen ilta ihasteltiin...
 
Jos joskus pääsee livenä näkemään sellaiset ultrahienot hi-end-vehkeet, jotka ovat maksaneet vähintään 100.000 mummoa, niin kyllä niitä mieluusti ihastelee ja vähän kumarteleekiin.
Kuuntelemisen kanssa ei ole niin väliä.