Bänditoiminta ›

Jep, eli herätän keskustelua siitä kuinka jotkut ihmiset eivät vain tajua jos esim. minä painan duunia bändin eteen, teen pitkiä keikkamatkoja ja laitan rahani musavehkeisiin.
 
(kirjoittamistani artikkeleista voi lukea esim. noista keikkareissuista.. niitä tipahtelee aika ajoin tuonno lisää..)
 
Olen onnellinen siinä mielessä, että vanhemmat ja sukulaiset ovat yleensä (yleensä siis, ei aina) henkisesti tukeneet vaikka välillä sieltä täältä on kuulunutkin näitä "onko tuossa nyt mitään järkeä", "eihän tuommoinen kannata", "hulluahan tuo on" kommentteja. Noita kuulee yleensä silloin, kun on lähdössä/käynyt 700 kilometrin päässä keikkareissulla.
 
Kyllä ne suoraan sanottuna vi**ttaa, mutta niistä ei parane lannistua.. mä oonkin sellaisella mentaliteetillä liikenteessä, että ei muuta kuin enemmän usvaa putkeen kun noita kommentteja kuulee.
 
Sama pätee muihinkin elämäntapoihin/harrastuksiin. Jonkinlainen työrauha tulisi saada säilyttää ilman, että joku on tarpeettomasti narisemassa asiasta.
 
Jos tuommoisen keskellä joutuisi elämään koko ajan, niin kyllähän se voimille ottaisi.
 
Minkälaisia tarinoita muilla on kerrottavana asian tiimoilta?

Vähän asian vierestä ehkä mutta:
 
"Perskele, onpas taas rahat loppu. No en kyllä mitään tarvitsekkaan, pärjäillään."
 
"No pitääkö niitä kitaroita sitten ostella."
 
Ehkä kuitenkin järkevämpi rahankäytön kohde kuin esim. uusien vaatteiden viikottainen ostelu/ alituinen ryyppääminen.

Tosia puhelet.. Useimmiten ihmiset kyselee että paljonkos saatte rahaa keikasta.... Ei mene millään heille jakeluun että en ainakaan tässä vaiheessa tee tätä rahan takia. Jos haluaisin rahaa tehdä musiikilla niin perustaisin cover - tai huttubändin. Vielä parempi vaihtoehto olisi vetää kajalit silmiin ja laihduttaa 15 kiloa.
 
Keikkojen suhteen ikävä tosiasia on se että useinkaan ei rahaa saa lainkaan. Monta kertaa on vaihtoehtona ollut että joko mennään keikalle ilmaiseksi tai sitten ei ollenkaan. Tässä vaihessa ei ole juuri varaa kieltäytyä yhdestäkään keikasta. Keikan jälkeen ventovierailta ihmisiltä saatava positiivinen palaute on aina kuitenkin paljon arvokkaampaa kuin se muutaman kympin nimellinen keikkapalkkio per nuppi. Puhumattakaan fiiliksestä mikä on onnistunen vedon jälkeen.

Niin aivan. Ei kaikki ihmiset tätä bändi- ja musahommaa sillai tajua. Kun joskus muute kaverit kyselee "eikö sinne bändikämpälle voi mennä joskus jo päivällä niin ei sitten illalla tartte?" tai "no onko sitten pakko olla bändin kans koko ilta" niin ei tämä ole mitään että kävästään vaan ja se sittn siitä.
Niin, ei noilla keikoilla vielä tässä vaiheessa rikastumaan pääse. Kehut ovat tosiaan mukavia. Ja sitten voi sanoa muille, että "kumpi täs ny on ollu keikalla". Se on ikäänkuin uusi meriitti...

Tosia puhelet.. Useimmiten ihmiset kyselee että paljonkos saatte rahaa keikasta.... Ei mene millään heille jakeluun että en ainakaan tässä vaiheessa tee tätä rahan takia. Jos haluaisin rahaa tehdä musiikilla niin perustaisin cover - tai huttubändin. Vielä parempi vaihtoehto olisi vetää kajalit silmiin ja laihduttaa 15 kiloa.
 
Näinpä juurikin. Ihmisille on jotain täysin käsittämätöntä, jos lähdetään 400km päähän pelkillä matkakorvauksilla. Ja on muuten joskus menty ilmankin.

Samalla tavallahan sitä voisi melkeinpä kysyä joltain urheilijalta että "miksi helvetissä lähdet 500 km päähän kisoihin, kun tiedät ettet tule kovin hyvin menestymään?"

Kuulostaa erittäin tutulta.
 
Itselläni nyt vielä lisukkeena se, että satun olemaan "ammatiltani" teekkari. Tai oikeastaan pian valmistuva DI. Teekkari-aika on auttamatta jo ohitse. Niin miten tämä liittyi aiheeseen? Siten, että olen havainnut teekkari-piireissä tuollaisen musiikin kaltaisen "materiaalittomuuden" kyseenalaistamis-tarpeen erittäin suureksi. Tärkeämpää olisi, että on viimeistä huutoa oleva tietokone, tai asuntolaina. Tai jotain muuta, mutta ei musiikkia.
 
Kaveripiirissäni on paljon sekä teekkareita, että muiden alojen ihmisiä. Ja tuo edellämainittu käyttäytyminen on omien kokemusteni perusteella selkeästi yleisempää materialististen insinööritieteiden opiskelijoiden keskuudessa. Ei tuota toki voi yleistää kaikkialle. Tunnen toki monia musiikki-ihmisiä ihan insinööripiireistäkin.
 
Joka tapauksessa musiikkiharrastuksen suhteen huomattavasti rohkaisevampia kommentteja tulee muualta, kuin teekkari-leirin suunnalta. Teekkari-leiristä on lähinnä saanut kuulla leikkimielistä vittuilua tai homman tärkeyden väheksymistä.

Kuulostaa erittäin tutulta.
 
Itselläni nyt vielä lisukkeena se, että satun olemaan "ammatiltani" teekkari.
---
 
Joo, tutulta kuulostaa.
 
Mä olen myös teekkari (nolo tunnustus?) ja olen kyllä havainnut joissakin tyypeissä koululla samaa. Tosin sitä näkyy toki toisinaan muuallakin, muttei niin paljoa. Mä kuulen tota samaa ihmettelyä jopa koulussa, kun käyn kursseja, jotka ei suoraan sisälly tutkintoon: "mitä sä tommosia käyt, eihän niitä voi sisällyttää mihinkään". Ei ne vissiin oikein tajua, että jotakuta voi joku aihe ihan oikeasti kiinnostaa muussakin kuin uran edistämisen mielessä.
 
Ja totta. Musiikin harrastaminen ei kyllä urakeskeiselle ja rahantekemiseen pyrkivälle ihmiselle sovi, olkoon hän teekkari tai mikä tahansa. Keikoista jää usein persnetolle ja soittopeleissä on kiinni paljon pääomaa, joka vois olla esim. osakkeissa poikimassa lisää tai mersussa, että naapuri olisi kateellinen. Tosin onhan tässä se häviävän pieni mahdollisuus, että timanttiset biisit ja ahkera keikkailu saisivat aikaan huikean suosion kasvun, jolloin homma voisi olla taloudellisestikin mielekästä.
 
Rationaalisesti ajatellen olen itsekin ihmetellyt keikkailua ja soittamista ylipäänsä: sehän on lähinnä hikoilua reenikämpällä biisien ja sovitusten kanssa, keikoilla odottelua, roudaamista, kiroilua, tupakointia, nukkumista ahtaasti lattialla ja krapulaa. Kaikki sen takia, että saa vetää puolen tunnin setin kouralliselle yleisöä ja palkaksi pari bisseä.
 
En tiedä, joku juttu touhussa silti viehättää ja hankalaa sitä on muille yrittää järkisyin perustella. En keksi myöskään järkisyitä kyllä monelle muullekaan harrastukselle. Esim. perhokalastus: väkertää nyt puoli vuotta kotona jotakin sulkia koukkuihin ja sit mennä pariksi päiväksi munia myöten jokeen sohimaan vapa kädessä, vaikka kalaa saa lähikaupasta ihan passeliin hintaan.

Joo, tutulta kuulostaa.
 
Mä olen myös teekkari (nolo tunnustus?) ja olen kyllä havainnut joissakin tyypeissä koululla samaa.
 
Heh, katsoin profiiliasi, ja jos tuo parvekekuva on omasta asuintalostasi otettu, asut samassa talossa, missä minä asuin vielä vuosi sitten. Ja samalla seinustalla sijaitsi myös minunkin parvekkeeni. Nykyään asun onneksi jo muualla, kuin Herwoodissa.
 
Jooh, mutta asiaan ja tuohon bänditoiminnan järkevyyteen: Eihän se mikään tuottoisa toimenkuva ole, mutta pitääkö harrastuksen ollakaan? Kyllä sitä moni muukin kuluttaa tuhansia euroja vuosien saatossa muihinkin toimintoihin. Yksi hankkii kalliita soittimia ja tekee omakustanne-levyjä. Toinen vaikkapa ratsastaa ja kolmas keräilee antiikkia. Kaikkeen saa rahaa kulumaan.
 
Minulle harrastus on jotain muuta. Se on sitä, mikä kiinnostaa. Työnteko on sitä, mistä saa rahaa. Ja sitä rahaa voi kuluttaa harrastuksiinsa. Kaikki eivät ilmeisesti vaan ymmärrä sitä. Tai sitten teekkareilla tuntuu keskimääräistä useammin olevan ajattelumaailmana, että "kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita viimeistä huutoa olevista tietokoneista, koska minäkin olen". tms.

Heh, katsoin profiiliasi, ja jos tuo parvekekuva on omasta asuintalostasi otettu, asut samassa talossa, missä minä asuin vielä vuosi sitten. Ja samalla seinustalla sijaitsi myös minunkin parvekkeeni. Nykyään asun onneksi jo muualla, kuin Herwoodissa.
 
Hehe, en mäkään Hervannassa enää asu, mutta mun vanhalta parvekkeeltahan kuva on otettu.

Jep, eli herätän keskustelua siitä kuinka jotkut ihmiset eivät vain tajua jos esim. minä painan duunia bändin eteen, teen pitkiä keikkamatkoja ja laitan rahani musavehkeisiin.
 
Mun mielestä tossa on ihan yhtä paljon järkeä kuin siinä, että joku hankkii autoonsa uudet hienot vanteet sun muuta sontaa.
 
Pointtini oli siis ilmeisesti se, että kait se järki on vähän niinkun katsojan päässä.

Mun mielestä tossa on ihan yhtä paljon järkeä kuin siinä, että joku hankkii autoonsa uudet hienot vanteet sun muuta sontaa.
 
Pointtini oli siis ilmeisesti se, että kait se järki on vähän niinkun katsojan päässä.
 
Sie soitat lainavehkehillä?

Bändin kanssa soittamisesta ei ole kuulunut valituksia (tyyliin "miksi nää sellasta musiikkia soitat"), mutta musakamojen hankinnoista on saanut kuulla eriäviä mielipiteitä.
 
-Ostin muuten kitaran
-Minkälaisen?
-Sähkökitaran
-Minkä hiton takia sinun piti ostaa taas uus, kun justhan sinä entisen möit pois?
-No nyt oli taas varaa...
 
---
 
-Mikä tuo on?
-Bassosärö (Ibanez PD-7)
-Millos sinä tuon hankit?
-Tuossa ihan just.
-Mihinkä ihmeeseen sinä sitä tarviit, Eikös sulla ollu jo sellanen?
 
(Samanlainen keskustelu taidettiin käydä kun ostin Behringerin BDI 21:n)
 
---
 
-Ostin basson.
-Myitkö sinä vanhas pois?
-Ei kun ostin ihan uuden, entisen kaveriksi.
-No mihinkä ihmeeseen sinä kahta bassoa tarviit? Ois kai ne rahat voinut johonkin muuhunkin säästää...
-No nyt kerrankin oli varaa ostaa ihan uusi basso joka kestää vuosia (toivottavasti)...

Bändin kanssa soittamisesta ei ole kuulunut valituksia (tyyliin "miksi nää sellasta musiikkia soitat"), mutta musakamojen hankinnoista on saanut kuulla eriäviä mielipiteitä.
 
-Ostin muuten kitaran............
 
Ei itsellä vielä ihan riesaksi asti noita ole kertynyt, muutama kitara mutta samantapaista on kuulunut paljon :)

Niin aivan. Ei kaikki ihmiset tätä bändi- ja musahommaa sillai tajua. Kun joskus muute kaverit kyselee "eikö sinne bändikämpälle voi mennä joskus jo päivällä niin ei sitten illalla tartte?" tai "no onko sitten pakko olla bändin kans koko ilta" niin ei tämä ole mitään että kävästään vaan ja se sittn siitä.
Niin, ei noilla keikoilla vielä tässä vaiheessa rikastumaan pääse. Kehut ovat tosiaan mukavia. Ja sitten voi sanoa muille, että "kumpi täs ny on ollu keikalla". Se on ikäänkuin uusi meriitti...
 
niin ja se, että joku heebo joka ei oo soittanu ikuna kikuna mitään tulee pätemään ja leveilemään et "joo kyl te soititte ihan hyvin mut ei toi muhun kolahtanu" tms. niin se syö vähän miestä...tai sit se, että samainen kaveri inttää jostain bändistä, että ihan vitun hyvin vetää (siis joku UG-bändi) ja minä siihen sitten "et miten niin? ei noi musta niin kovia oo"...vastaus: "no osaahan ne nyt soittaa!"
 
eli siis ei mitn pohjaa tollasille heitoille............

-Minkä hiton takia sinun piti ostaa taas uus, kun justhan sinä entisen möit pois?
-Mihinkä ihmeeseen sinä sitä tarviit, Eikös sulla ollu jo sellanen?
-No mihinkä ihmeeseen sinä kahta bassoa tarviit? Ois kai ne rahat voinut johonkin muuhunkin säästää...
 
Sitten samaiset henkilöt juovat 50-100 euron edestä viinaa joka viikonloppu ja ihmettelevät miksei heillä ole koskaan rahaa :D

Tuli mieleen...
 
Serkkupoika haluais kovasti aloittaa soittamaan rumpuja ja ikää sillä on 13. Ainut este sillä on äitipuoli joka ei voi sietää rumpuja. Poika painaa töitä aina viikonloppuisin isänsä kanssa sikalassa että se vois ostaa itellensä ne kauan haaveilemansa rummut. Niin saatana, tämä evil stepmother sano serkulle että "Tänne et kanna mitää vitun rumpuja, jos soitat niin soitat sitten naapurin puuladossa". Niinku se ylipäätänsä olisi edes saatana mahdollista...
 
Tuollasille ihmisille jotka ei arvosta tai ei muuten vain tajua kannustaa nuorta ihmistä musiikin pariin, pitäis työntää halko perseehin ja potkia siperiaan.

Tuollasille ihmisille jotka ei arvosta tai ei muuten vain tajua kannustaa nuorta ihmistä musiikin pariin, pitäis työntää halko perseehin
 
Jep, ja mieluummin vielä poikittain se halko sinne.

Tuollasille ihmisille jotka ei arvosta tai ei muuten vain tajua kannustaa nuorta ihmistä musiikin pariin, pitäis työntää halko perseehin ja potkia siperiaan.
 
Aamen. Varmasti voi tietty meteli häiritä mutta eiköhän se ole järjestelykysymys. Esim autotalliin rummut.
 
Varsinkin jos poika paiskii itse töitä sen eteen eikä ruinaa vanhemmiltaan.