Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Elikkäs minulla on kaverin kanssa pieni väittely päällä muutamasta nuottimerkinnästä.
 
1. Miten merkataan nuoteissa dempatut soinnut? x:llä vai P-merkillä?
2. Miten merkitään nuoteissa kumpaan suuntaan sointu soitetaan (siis ylös vai alas)? vai voiko tätä merkitä mitenkään?
3. oli vielä jotain mutta ei muista.
 
kitaralla soitosta on siis kyse.

1. Miten merkataan nuoteissa dempatut soinnut? x:llä vai P-merkillä?
 
Arvaus olisi, että P:llä, mutta en mitään varmaa osaa sanoa.
 
2. Miten merkitään nuoteissa kumpaan suuntaan sointu soitetaan (siis ylös vai alas)? vai voiko tätä merkitä mitenkään?
 
Samoin kuin jousitus eli sellaisella väkäsellä joka on ikäänkuin kaksi kahdeksasosanuottia ilman pallukoita joka on lyönti alas ja v-kirjainta muistuttavalla väkäsellä lyönti ylös.

Kiitoksia. Löytyisiköhän jostain kuvaa tuosta väkäsestä?
 
3. Onko kuollut nuotti sama kuin dempattu?

Kiitoksia. Löytyisiköhän jostain kuvaa tuosta väkäsestä?
 
http://img275.imageshack.us/my.php?image=ylosalas2ly.jpg
 
about
 
edit: vittu!!! meni nuo tekstit väärinpäin

P:llä merkitään yleensä peukalo, x:llä dempattu sävel.
 
Eikös se yleensä ole T? Sekoitin tuon P:n P.M.---------------------------| merkintään ja eikös tuo ole oikein? Tabulatuureissa olen ainakin nähnyt, niin miksi tuota ei voisi nuotteihinkin soveltaa?
 
Kiitoksia. Löytyisiköhän jostain kuvaa tuosta väkäsestä?
 
Jäsenprofiilini omakuvasta kakkosviululta eli toiseksi ylin rivi siinä vibraton kohdalla.

Sekoitin tuon P:n P.M.---------------------------| merkintään ja eikös tuo ole oikein?
 
P.M. = Palm mute, eli pikkauskäden kämmensyrjällä demppaaminen.
 
X:llä merkataan sellaisia juttuja, joissa sävelistä ei saa (kunnolla) selvää.

Eikös se yleensä ole T? Sekoitin tuon P:n P.M.---------------------------| merkintään ja eikös tuo ole oikein? Tabulatuureissa olen ainakin nähnyt, niin miksi tuota ei voisi nuotteihinkin soveltaa?
 
Bassosläppiä nuotintaessa pieni "P" nuotin yläpuolella (siinä missä muutkin artikulaatiomerkit) tarkoittanee "poppausta"?

Merkintä tapoja löytyy varmaan hiveän paljon erilaisia.
Joskus ne selviää jo asiayhteydestäkin, lisäksi nuotinkirjoittajilla on usein se oma tapansa merkitä joitakin asioita ja ne voi vaihdella paljonkin.
 
Yksi esimerkki on fermaatin käyttö nuottikirjoituksen viimeisen nuotin päällä, loppumerkkinä, eli ei tarkoita nuotin aika-arvon pidentämistä vaan on biisin loppumerkkinä (itselläkin on tullut tavaksi merkitä noin).

Yksi esimerkki on fermaatin käyttö nuottikirjoituksen viimeisen nuotin päällä, loppumerkkinä, eli ei tarkoita nuotin aika-arvon pidentämistä vaan on biisin loppumerkkinä (itselläkin on tullut tavaksi merkitä noin).
 
Ei suositeltavaa. Montakohan prosenttia soittajista, jotka saavat tuollaisen lapun eteensä, soittavat viimeisen äänen pidennettynä, ad lib -fillaten tai "sointusotana" (kitara, piano) - vaikka ei olisi nuotintajan mielestä tarkoituskaan? 99%? 100%?
 
Biisin loppumerkintänä on kaksoisviiva, jonka oikeanpuolimmainen viiva on hieman paksumpi. Mitään kummempaa ei tarvita. Sitäpaitsi, jos biisin viimeisen äänen aika-arvo sattuu olemaan esim. kahdeksasosa tai jopa lyhyempi, fermaattimerkki sen päällä näyttäisi erityisen epäloogiselta. Mitään turhaa informaatiota (mutta ehdottomasti kaikki tarpeellinen!) ei kannata laittaa lappuihin sotkemaan soittajia - selkeys ennen kaikkea. "Omista käytännöistä" kannattaa myös opetella pois, mikäli kirjoittaa lappuja muutenkin kuin omaksi ilokseen.
 
Fermaattia tosin käytetään joissain orkesteripartituureissa kuvaamaan kenraalipaussia, eli koko orkesterilla olevaa taukoa. Tällöin se ei pidennä kyseisen tauon kestoa. Toisaalta, lyhenne "G.P." (general pause) ajaa saman asian joko yksinään tai fermaattimerkin kanssa käytettynä, joten selkeyden vuoksi käytän itse sitä.

Ei suositeltavaa. Montakohan prosenttia soittajista, jotka saavat tuollaisen lapun eteensä, soittavat viimeisen äänen pidennettynä, ad lib -fillaten tai "sointusotana" (kitara, piano) - vaikka ei olisi nuotintajan mielestä tarkoituskaan? 99%? 100%?
 
Biisin loppumerkintänä on kaksoisviiva, jonka oikeanpuolimmainen viiva on hieman paksumpi. Mitään kummempaa ei tarvita. Sitäpaitsi, jos biisin viimeisen äänen aika-arvo sattuu olemaan esim. kahdeksasosa tai jopa lyhyempi, fermaattimerkki sen päällä näyttäisi erityisen epäloogiselta. Mitään turhaa informaatiota (mutta ehdottomasti kaikki tarpeellinen!) ei kannata laittaa lappuihin sotkemaan soittajia - selkeys ennen kaikkea. "Omista käytännöistä" kannattaa myös opetella pois, mikäli kirjoittaa lappuja muutenkin kuin omaksi ilokseen.
 
Fermaattia tosin käytetään joissain orkesteripartituureissa kuvaamaan kenraalipaussia, eli koko orkesterilla olevaa taukoa. Tällöin se ei pidennä kyseisen tauon kestoa. Toisaalta, lyhenne "G.P." (general pause) ajaa saman asian joko yksinään tai fermaattimerkin kanssa käytettynä, joten selkeyden vuoksi käytän itse sitä.
 
Erilaisista nuottimerkinnöistä tällä palstalla on keskusteltu jatkuvasti ja keskustelu jatkuu..
Kyse on juuri nuotintajien "omista käytännöistä", sekä eri musiikkityylien erilaisista nuotinnustavoista, eikä niistä koskaan päästä täysin yhteneväiseen käytäntöön.
Itte oon törmännyt vaikka minkälaisiin merkitsemistapoihin ja täytyy sanoa, että fermaatti viimeisen nuotin päällä ei ole niistä suinkaan erikoisin.
 
Itse olen käyttänyt sitä jo vuosia, eikä mitään epäselvyyksiä ole koskaan tullut, päin vastoin, moni on sanonut, että siitä näkee nopeasti vilkaisemallakin mihin biisi loppuu.

Kyse on juuri nuotintajien "omista käytännöistä", sekä eri musiikkityylien erilaisista nuotinnustavoista, eikä niistä koskaan päästä täysin yhteneväiseen käytäntöön.
 
Clinton Roemer: The Art of Music Copying selventää kyllä nää yhteneväiset käytännöt merkintöjen, layoutin ym. suhteen jokaiselle, jota asiat suinkin kiinnostavat. 70-luvulla kirjoitettu teos, joka on edelleen täysin relevantti ainakin rytmimusiikin notaation suhteen (siitä tässä lienee puhe?).
 
Mun mielestä ei kannata alkaa fiilistellä tai taiteilla nuottikuvan suhteen yhtään. Siinä vaiheessa kun biisi on sävelletty ja arrattu (=taiteellinen osuus), nuotintajan tehtävä on välittää se informaatio eteenpäin mahdollisimman selkeässä muodossa turhia kikkailematta, johtoajatuksena se, että sen pystyisi prima vistana soittamaan melkein kuka tahansa. Se, mikä toimii itselle, ei toimi välttämättä muille. Standardeja on olemassa.

Clinton Roemer: The Art of Music Copying selventää kyllä nää yhteneväiset käytännöt merkintöjen, layoutin ym. suhteen jokaiselle, jota asiat suinkin kiinnostavat. 70-luvulla kirjoitettu teos, joka on edelleen täysin relevantti ainakin rytmimusiikin notaation suhteen (siitä tässä lienee puhe?).
 
Mun mielestä ei kannata alkaa fiilistellä tai taiteilla nuottikuvan suhteen yhtään. Siinä vaiheessa kun biisi on sävelletty ja arrattu (=taiteellinen osuus), nuotintajan tehtävä on välittää se informaatio eteenpäin mahdollisimman selkeässä muodossa turhia kikkailematta, johtoajatuksena se, että sen pystyisi prima vistana soittamaan melkein kuka tahansa. Se, mikä toimii itselle, ei toimi välttämättä muille. Standardeja on olemassa.
 
Niinpä.. Mihin se loppuu se taiteellinen osuus?
Kirjoitatko pelkästään "nuotinpuhtaaksi" (tai transponoit tms.) teetkö sovituksen vai oletko teoksen säveltänyt myös?
 
Nuotin kun nuotin kyllä pystyy "valmistelematta" tarvittaessa soittamaan, vaikka ei kaikkia esitystapamerkkejä heti ymmärtäisikään.
Kokenut soittaja osaa kyllä tällaisessa tilanteessa hakea nuotinnuksesta sen tärkeimmän esiin ja jättää toisarvoiset huomiotta.
Säestys tehtävissä missä usein joutuu soittamaan suoraan nuoteista, valmistelematta, on tärkeintä juuri säestyksen ja säestettävän onnistuminen, eikä niinkään säestäjän joka "pilkun ja pisteen" löytäminen.

Tänne voisi kai laittaa tämän: http://www.eecs.harvard.edu/~shnayder/personal/pics/DeathWaltz.jpg
Kaveri laittoi tuon osoitteen minulle. Hieman minäkin nuoteista tajuan mutta tuo on kyllä kauheaa katseltavaa. Onko jollain jotain sanottavaa aiheesta ?

Tänne voisi kai laittaa tämän: http://www.eecs.harvard.edu/~shnayder/personal/pics/DeathWaltz.jpg
Kaveri laittoi tuon osoitteen minulle. Hieman minäkin nuoteista tajuan mutta tuo on kyllä kauheaa katseltavaa. Onko jollain jotain sanottavaa aiheesta ?
 
Ootas kun ekaksi treenaan ton niin sitten kommentoin.

Tänne voisi kai laittaa tämän: http://www.eecs.harvard.edu/~shnayder/personal/pics/DeathWaltz.jpg
Kaveri laittoi tuon osoitteen minulle. Hieman minäkin nuoteista tajuan mutta tuo on kyllä kauheaa katseltavaa. Onko jollain jotain sanottavaa aiheesta ?
 
Onpas nättiä partsia. Ne pallurakasat tuossa lopussa näyttävät hauskoilta.
 
Tässä tuli mieleeni, että eikös joskus soinnun edessä ole sellainen liukerteleva viiva, jossa voi olla nuoli ylhäällä tai alhaalla. Tämähän merkitsee sitä suuntaa.
Mutta tuohan ei periaatteessa ole sointu vaan joku minkä nimeä en nyt muista. :)

Tässä tuli mieleeni, että eikös joskus soinnun edessä ole sellainen liukerteleva viiva, jossa voi olla nuoli ylhäällä tai alhaalla. Tämähän merkitsee sitä suuntaa.
Mutta tuohan ei periaatteessa ole sointu vaan joku minkä nimeä en nyt muista. :)
 
Arpeggio. Eli soinnun sävelet soitetaan murtaen viivan osoittamaan suuntaan (alhaalta ylös tai ylhäältä alas).

Arpeggio. Eli soinnun sävelet soitetaan murtaen viivan osoittamaan suuntaan (alhaalta ylös tai ylhäältä alas).
 
Kiitos, sehän se olikin. Omistakin soitossa olevista nuoteista löytyy noita, mutta ilman venkuraviivoja. Ihan nolottaa, kun en muistanut tuota nimeä.

Elikkäs minulla on kaverin kanssa pieni väittely päällä muutamasta nuottimerkinnästä.
 
1. Miten merkataan nuoteissa dempatut soinnut? x:llä vai P-merkillä?
2. Miten merkitään nuoteissa kumpaan suuntaan sointu soitetaan (siis ylös vai alas)? vai voiko tätä merkitä mitenkään?
3. oli vielä jotain mutta ei muista.
 
kitaralla soitosta on siis kyse.
 
P on dempattu ja x on täysin vaimennettu nuotti

Elikkäs minulla on kaverin kanssa pieni väittely päällä muutamasta nuottimerkinnästä.
 
1. Miten merkataan nuoteissa dempatut soinnut? x:llä vai P-merkillä?
2. Miten merkitään nuoteissa kumpaan suuntaan sointu soitetaan (siis ylös vai alas)? vai voiko tätä merkitä mitenkään?
3. oli vielä jotain mutta ei muista.
 
kitaralla soitosta on siis kyse.
 
soinnun soitto suunta voidaan merkitä nuolella ylös tai alas!