Mikäs se juttu sitten oli kun sanoit ettei sulla tuota nauhattomalla intonaation kanssa mitään ongelmia kun oot soittanut vuosia viulua ennen bassoon siirtymistä?
Jep, tämä on siis maikan mielipide, ei mun oma. Kun näin maikan ekaa kertaa musiikkiopistoon ilmottautumisessa, mulla oli nauhaton messissä ja maikka kokeili sitä. Kysyi sitten että "Kait sulla on kanssa nauhallinen basso?"
Ja vaikka se intonaatio ei nyt aiheuttaisikaan ongelmia, on kuitenkin helpompi keskittyä olennaisee (kappaleeseen, uuteen tekniikkaan, sormituksiin yms.) kun on yksi asia vähemmän huolehdittavana. More is more. |
Mulle on tulossa tosi pätevä ja ennenkaikkea mukava opettaja ensi vuonna. Opettaa nimittäin kuopiossa konsalla, ammattipuolella myös, sekä on vielä teoriaope ja bändiohjaajakin.
Opettajalle sillä ei ole merkitystä, kumman soittimen sinne tunnille vie, kunhan se on minulle hyvä. Eihän nyt niinkään voi ajatella, että jos haluaa nimenomaan oppia nauhatonta soittamaan niin olisi pakko mennä nauhallisella soittamaan. Tarkoitus ehkä koko tunneissa on saada parempaa tuntumaa sähköbassoon ja oppia myös soveltamaan sähköisellä opittuja kontralle, lähinnä itsenäisesti. Eli pop/jazz puolta.
Tiedän kyllä, että sähköbasso ja kontrabasso ovat eri soittimia, koska olen soittanut molempia. En sähköbassoa paljon, mutta siihen tutustuin jo ennen kontrabassouraa. kolmannella luokalla kevätjuhlat bändissä kutosluokkalaisten kanssa soittamassa, pituutta minulla ehkä 120 cm ja basso "tosi iso" Fenderin jazzbasso. :)
Oon varmaan soveltanut sähköbasson aika pitkälti kontran soittotyyliä sormien osalta, koska se tuntuu omimmalta. Kontran soitossa en käytä paljon voimaa, joten se ei ole ollut ongelma.
E: Kokemusta siis on jo näin aluksi, ettei nyt ihan tyhjästä... Tämän vuoden tosiaan jo bändissä olen soittanut, jossa ohjaajana tuo tuleva ope. Mitä nyt olen kuullut niin helpompaa on huomattavasti siirtyä kontrabassosta sähköbassoon kuin päinvastoin. "Tunne ja improvisaatio korvaavat tekniikan" -Jatta- |
pardy
Niskamies
kontrabasisti