Yleistä keskustelua musiikista ›

Tähän en ole muistaakseni löytänyt vastausta muualta, joku tietävä siis kertokoon:
 
Maksavatko kirjastot kokoelmiinsa ostamistaan CD- ja DVD-levyistä normaalia korkeamman hinnan...
 
En ole tietävä, mutta sen verran tiedän että maksavat ne. En nyt muista kuinka paljon, mutta aika hemmetin kalliita ne on. Musiikkikirjaston tätin kanssa joskus on tullut rupateltua.

Tosin kyllähän nykyään alkaa täyspitkiä näytteitäkin olemaan, jopa koko levyjä. Äskettäin oli Morrisseyn levy kuultavissa Myspacessa ja nyt on parhaillaan Neil Youngin levy kuultavissa hänen kotosivuillaan. Kysyntä ja tarjonta, tiemmä.
Helmi, enemmän tämmöstä. Hattua nousee kyllä Morrisseylle ja Youngille, kuin myös levy-yhtiöillensä. Mieluummin tutustun tuotantoon, kuin tilan CdOnista randomilla.

Waretus saataisin parhaiten kuriin pakkaamalla musiikkitiedostot semmoiseen tiedostotyyppiin, ettei niitä olisi helppo laittaa nettiin jakoon.

Lataaminen on rumaa, hyi teitä! Kauppaan mars, niin minäkin teen!

Mikä muuten on "laiton lähde" ja millä tavoin se näytetään toteen. Edelleen on täysin oikein kopioida esim. kirjastosta lainattu CD-levy mp3-formaattiin kunhan ei riko kopiosuojausta. Levystä on edelleen oikeus valmistaa kopioita kaveripiirilleen, joten millä tavoin on eri asia jakaa esimerkiksi DC++:lla joku ostettu levy kaverille, kuin että ojentaisi levyn kaverille face2face ja kaveri kopioisi sen itse?
 
Kenen vastuulla on toteennäyttää laiton lähde laittomaksi?
 
Niinpä. Jos yksi tyyppi ostaa levyn ja jakaa sen miljoonalle "kaverille", niin ei ole mikään ihme, että levy-yhtiöt hermostuvat. Kirjastoon kannattaa mennä aina. Jos olen oikein ymmärtänyt, levyä saa kopioida noin kymmenen kappaletta lähipiirille. Sen suhteen on kai sama miten se tapahtuu. Jos kaverisi sen sijaan laittaa sen vertaisverkkoon, sen kopioi sinun lisäksesi aika monta tuhatta muuta ihmistä.
 
Väärin... tämä on pelkkä hypoteesi eikä pidä lainkaan paikkaansa. Jakaja voi itse kontrolloida mitä jakaa ja kenelle jakaa. Uskallan väittää että jos nyt joku Pertti Peruswarettaja pistää jonkun levyn jakoon, niin lataajien määrä voidaan laskea kahden käden sormista.
 
Torrentit taasen toimivat cluster-periaatteella, elikä paketti sieltä, paketti täältä. Itseasiassa torrenttina harvemmin jaat koko tiedostoa yhdelle käyttäjälle, vaan sinulta saatetaan ladata ko. tiedostosta paketteja sieltä täältä ja torrent-client muodostaa niistä lataajalleen täydellisen tiedoston. Miten laissa toimitaan näiden clusteroitujen tapausten kanssa, kun tiedostoa ei ole kokonaisuudessaan jaettu?

Mikä muuten on "laiton lähde" ja millä tavoin se näytetään toteen. Edelleen on täysin oikein kopioida esim. kirjastosta lainattu CD-levy mp3-formaattiin kunhan ei riko kopiosuojausta. Levystä on edelleen oikeus valmistaa kopioita kaveripiirilleen, joten millä tavoin on eri asia jakaa esimerkiksi DC++:lla joku ostettu levy kaverille, kuin että ojentaisi levyn kaverille face2face ja kaveri kopioisi sen itse?
 
Kenen vastuulla on toteennäyttää laiton lähde laittomaksi?
 

 
Väärin... tämä on pelkkä hypoteesi eikä pidä lainkaan paikkaansa. Jakaja voi itse kontrolloida mitä jakaa ja kenelle jakaa. Uskallan väittää että jos nyt joku Pertti Peruswarettaja pistää jonkun levyn jakoon, niin lataajien määrä voidaan laskea kahden käden sormista.
 
Miten vaan, lain mukaan levyä voi kopioda lähipiirille ja kopioita voi valmistaa muutamia.

Mikä muuten on "laiton lähde" ja millä tavoin se näytetään toteen.

Kenen vastuulla on toteennäyttää laiton lähde laittomaksi?
 
Laiton lähde on semmonen missä materiaali on jaossa ilman Kotilaisen ja Alaspään suostumusta. Tämmösen lähteen tunnistaa:
 
- Jos samaa materiaalia myös myydään jossain laillisessa lähteessä, niin siinä tapauksessa kaikki ilmaiset lähteet on laittomia lähteitä.
 
- Jos materiaali on halvempaa kuin Kotilaisen putiikissa niin se on laiton lähde (vrt. Alaspään "laillisten lähteiden lista").
 
- Jos lähde sijaitsee ulkomailla, niin se on laiton.
 
- Lisäksi, jos saitti on selvästi mainosrahoitteinen, niin se mitä luultavimmin on laiton.
 
Loogista ja ymmärrettävää, eikö?
 
Kenen vastuulla toteennäyttö on? Paha sanoa ja riippuu tapauksesta. Kyseessähän on riita-asiat ja jos vastapuoli riittävän vakuuttavasti väittää että olet tiennyt kyseessä olevan laittoman lähteen, niin puolustuksena sinun on vastaväitettävä vielä vakuuttavammin, muussa tapauksessa olet viittä miljoonaa köyhempi.
 
Kannattaa myös huomioida että rikosasioista poiketen riita-asioissa ei ole syyttömyysoletusta.
 
Ehkä kannattaa vielä huomata, että vaikka laiton lähde onkin yksiselitteisesti tunnistettavissa (vrt. edellä), niin on marginaalinen mahdollisuus että mökin mummo aidosti hairahtuu vahingossa lataamaan laittomasta lähteestä. Niinpä lainsäätäjä jätti viisaudessaa sitten säätämättä rangaistusta tässä asiassa.
 
Lisäksi vielä kannattaa huomata, että vaikka lainsäätäjä tekikin noin, niin ainahan voidaan vaatia vahingonkorvauksia. Ja on aina voitu.
 
Mikähän tässä lakimuutoksessa nyt sitten tässä suhteessa lopun kaiken on muuttunut...

Laiton lähde on semmonen missä materiaali on jaossa ilman Kotilaisen ja Alaspään suostumusta. Tämmösen lähteen tunnistaa:
 
- Jos samaa materiaalia myös myydään jossain laillisessa lähteessä, niin siinä tapauksessa kaikki ilmaiset lähteet on laittomia lähteitä.
 
- Jos materiaali on halvempaa kuin Kotilaisen putiikissa niin se on laiton lähde (vrt. Alaspään "laillisten lähteiden lista").
 
- Jos lähde sijaitsee ulkomailla, niin se on laiton.
 
- Lisäksi, jos saitti on selvästi mainosrahoitteinen, niin se mitä luultavimmin on laiton.
 
Loogista ja ymmärrettävää, eikö?
 
Älä viitsi puhua potaskaa. Jokin raja katkeroitumisellakin pitää olla.

Niin, eipä se paljon nuorison asenetta korjaa, jos vanhemmat on tyytyväisiä, että nuoriso hommaa musiikin netistä. Ollaan vaan tyytyväisiä, kun ei tartte ostaa.
 
"Hyvä, kun on toi netti. Saa pennut sieltä musiikkia ilmaiseski. Itte jouduttiin nuorena ostaan ja kasetille äänittään."

Minä olen itse sitä mieltä, että artisteille ja muille tahoille kuuluu korvaus tehdystä työstä, mutta he ovat heränneet liian myöhään tähän "valistamiseen". Hommahan on jo siinä pisteessä ettei nettilatailuja saada loppumaan millään... Tulee mieleen Don Quijote ja taistelu tuulimyllyjä vastaan.
 
Tapella toki saa ja pitääkin, mutta mielestäni on tyhmää laittaa 150% panostus taisteluun, jonka tietää häviävänsä. Alkoholista ja huumeista on käyty kouluissa puhumassa viimeiset 50 vuotta ja tulos on? Niinpä niin...

Älä viitsi puhua potaskaa. Jokin raja katkeroitumisellakin pitää olla.
 
Mikä tossa listassa oli "potaskaa"?

Älä viitsi puhua potaskaa. Jokin raja katkeroitumisellakin pitää olla.
 
Ompa hyvä että korjasit. Kerroin vain sen mitä luulin tietäväni.
 
Ehkä olisi pitänyt vain tyytyä toteamaan että "koirat haukkuu, karavaani kulkee" kuten tämäkin ketju osoittaa.

Jos levy maksaa keskimäärin suunnilleen 20 euroa, niin en ihmettele jos nuoriso lataa mieluummin kuin ostaa.
 
En usko, että kyse on siitä maksaako levy 20 vai 5 euroa, niin kauan kuin jostakin saa saman musiikin ilmaiseksi.

Waretus saataisin parhaiten kuriin pakkaamalla musiikkitiedostot semmoiseen tiedostotyyppiin, ettei niitä olisi helppo laittaa nettiin jakoon.
 
Olet väärässä kaikki marginaali käyttis väki älähtäisi toiseksi tehokkainkin suojaus on murettavissa. PS. ei joku Linux riitä marginaali käyttis puolella.:)

Jos levy maksaa keskimäärin suunnilleen 20 euroa, niin en ihmettele jos nuoriso lataa mieluummin kuin ostaa.
 
En mä osta noin kallista levyä kuin alle 10 kpl vuodessa. Yhteen divariin tulee kaikki yli kuukauden vanhat levyt 6-12 euron hintaan. En lataa musiikkia netistä, enkä ole koskaan ladannutkaan. Silti tuo laki on erittäin älytön.

Waretus saataisin parhaiten kuriin pakkaamalla musiikkitiedostot semmoiseen tiedostotyyppiin, ettei niitä olisi helppo laittaa nettiin jakoon.
 
Joo ja CD-levyt kannattaa myös valmistaa siten, että niitä ei voi kuunnella millään laitteella. Pysyypähän kontrollissa waretus...

Älä viitsi puhua potaskaa. Jokin raja katkeroitumisellakin pitää olla.
 
No tuohan nyt on lähes suoraan johdettavissa Tietokone-lehdessä olleesta haastattelusta. Herrojen lausunnot eivät olleet pätkääkään vähemmän naurettavat kuin edellä on esitetty.
 
Jokin raja tuolla karpeloinnillasikin pitää olla.

- Jos samaa materiaalia myös myydään jossain laillisessa lähteessä, niin siinä tapauksessa kaikki ilmaiset lähteet on laittomia lähteitä.

- Jos materiaali on halvempaa kuin Kotilaisen putiikissa niin se on laiton lähde (vrt. Alaspään "laillisten lähteiden lista").

- Jos lähde sijaitsee ulkomailla, niin se on laiton.

- Lisäksi, jos saitti on selvästi mainosrahoitteinen, niin se mitä luultavimmin on laiton.
 
Mikä mahtaa olla MySpace.comin laillisuuden aste? Siellä on monilla suomalaisilla kohtuullisen isoillakin bändeillä streamattavina kokonaisia Teoston alaisia biisejä heidän levyiltään.

Mikä mahtaa olla MySpace.comin laillisuuden aste? Siellä on monilla suomalaisilla kohtuullisen isoillakin bändeillä streamattavina kokonaisia Teoston alaisia biisejä heidän levyiltään.
 
Lisäksi ainakin viimeisen näkemäni oikeusoppineen kirjoittaman tekstin perusteella allofmp3.com olisi laillinen kunnes Venäjä muuttaa lainsäädäntöään. Juuri sitä vastaanhan tämä "tekijänoikeusmafia" käytti noita halpa/ulkomainen-argumenttejaan. Tuntuu siltä, että peloitellaan ihmiset halutunlaiseen kuriin, vaikkei ihan lainmukaisuudesta varmoja oltaisikaan.
 
Tuossa uutinen lainoppineen mielipiteestä: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=25726&tyyppi=1
 
Tässä Kotilaisen & kumppaneiden uho: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=25703&tyyppi=1