| Aihe: The Replacements | |
|---|
 2541
13.08.2003 19:26:31 | |
|
Löytyykös The Replacementsien ja Paul Westerbergin ystäviä täältä? 80-lukua aina haukutaan, mutta tässä on yksi todiste siitä, ettei aivan kaikki 80-luvulla tehty musiikki ole aina automaattisesti kakkaa.
Pari ekaa levyä ovat vielä aika punkpitoisia, mutta niissäkin orastavat Paul Westerbergin pop -melodiat, jotka puhkesivat kukkaan levyllä Let It Be (1984). Tämä ja seuraavat tuotokset Tim (1985) ja Pleased To Meet Me (1987) ovatkin ehkä bändin tuotannon helmiä. |
|
Fuck school fuck school fuck my school! |
|
Tää on niitä bändejä joiden kaikki levyt pitäisi löytyä hyllystä.Jokainen joka diggaa indie/power-pop:ia tulisi tutustua bändiin.Mä en osaa nostaa studiolevyistä yhtä tai kahta ylitse muiden.Mutta All for nothing-kokoelma voisi olla loistava ensi askel bändin tuotoksiin. |
 nenä
14.08.2003 07:59:16 | |
|
Jeh!
Minä ihastuin pändiin kesä tai pari sitten Semifinaalissa, kun Markus Nordenstrengin orkka pändiä coverina veti. Mahtava keikka ja kun en ollu kuullu pändiä ollenkaan aiemmin se kolahti tyyliin: "Jumalauta mikä pändi. mä oon fani. mist mä saan levyt". Kaikkia levyjä ei niihin aikoihin mistään löytynyt, ei ainakaan fuck school:ia, joten päädyin ostamaan sen All for nothing...-kokoelman, joka Let it be:n ulkopuolisesta tuotannosta mulle tähänkin saakka on riittäny. Kirjastosta sitten olen suurimman osan lätyistä lainannut ja kuullut, ja pakko sanoa, että en kaikkia lättyjä tarvitsisi. Jostain pitäs vaan saada myös sellanen "best of alkupään punkit remastered"-lätty, kun ovat turhan kalliita yksittäiskappaleena ne vähän aikaa sitten julkaistut remasters lätyt.
Jotenkin olen sitä mieltä, että he eivät oikein saaneet biiseistään kaikkea irti, vaikka yksoikosesti en oikeen mitään heikkoa osa-aluetta osaa eritellä. Jotenkin vaan...soitto ei kuulosta oikeen timmiltä (ehkä pro toolsiin tottuneet korvani ei osaa suvaita tiettyä karkeutta) ja mielestäni Westerbergin ääni tai laulutyyli ei oikeen kolahda. Hyvä kokoelma-pändi.
Sen sijaan Westerbergin soolot on mun mielestä paljon paremmin toteutettuja ja kuulostavat hyvin kivoilta. Ihan ykköskamaa on mun mielestä Suicane Gratification (vai mikäköhän se oli) sekä Mono, ja Eventually sekä Stereo sitten vaan kakkoskamaa. |
|
Mulla ei edes oo niiltä kun Pleased To Meet Me, mut siinä ne on kyllä parhaimmillaan ihan täydellisiä (vaikka esim. Alex Chiltonissa), mut munkin mielestä sellasta ns. outoa ja vähemmän täydellistä kamaa löytyy aika paljon. Ei ne vaisummat biisit nyt ihan huonoja ole, mut....Täytyy varmaan itekkin tsekkailla toi All For Nothing kokoelma joskus jostain.
Oli 80-luvulla kyllä muitakin hyviä bändejä.. |
|
Hootenanny ('83), Let it Be ('84) ja Tim ('85) toimivat mainiosti. Kuuntelen jopa Kissiä heidän versioimana Let it Be levyllä (Black Diamond). Myös Paul Westerbergin eka soolo 14 Songs ('93) ainakin jaksaa kiinnostaa. |
|
Tjaa, minusta Replacementsilla todellakin on muutama hieno biisi, mutta aika paljon keskinkertaistakin materiaalia. Eli bändi, johon tosiaankin kannattaa tutustua kokoelmamuodossa. Oikeastaan syvempi tutustuminen bändiin oli itselleni pettymys, kun sitä oltiin niin paljon kaikkialla hehkutettu.
Se mitä olen Westerbergin soolouraan tutustunut, niin siihen pätee samat sanat kuin Replacementsinkin tuotantoon. Eli jonkin verran hittejä ja aika paljon huteja. |
joet
28.08.2003 11:18:42 | |
|
Löytyy, kaikki levyt hyllystä vinyylinä, mahdollisesti kaikkien aikojen aliarvostetuin bändi. Pleased To Meet Me on ehkä 80-luvun paras levy tai ainakin kolmen parhaimman joukossa. |
|
Replacements on vakuuttavin rockbändi viimeisen kahdenkymmenen vuoden säteellä. Replacementsin vakuuttavuus johtuu nimenomaan Paul Westerbergin biisintekotaidosta. Aidommin ja rehellisemmin nuoren aikuisen tuskaa ja intoa kappaleisiinsa heijastavaa biisintekijää saa nimittäin etsiä populaarimusiikin menneisyydestä. Replacementsia kuunnellessa syntyy usein oivallus, mikä on oleellista hyvässä rokissa: tunnetila on tärkeämpi kuin tekninen suoritus. Tunnetila syntyy hyvien kappaleiden sekä saumattoman yhteissoiton vaikutuksesta.
Replacements on vaikuttanut lukemattomiin bändeihin. Nirvana ynnä muut suht rehellistä rokkia 90-luvulla soittaneet bändit ovat nimittäin myöntäneet velkansa tälle 80-luvun parhaalle bändille. Replacements lukeutuu sarjaan "bändi jota harvat ovat kuunnelleet, mutta melkein kaikki jotka ovat kuunnelleet ovat perustaneet bändin." Näinpä voidaan todeta, että Replacements on merkittävästi madaltanut bändien perustamisen rimaa.
...Replacementsin levyistä kannattaa muistaa 'Let it be', 'Tim' sekä 'Pleased to meet me'. |
2541
13.04.2006 15:20:30 | |
|
Huom! Olet kirjoittamassa yli 956 päivää vanhaan ketjuun!
Tut siitä, minähän tämän aloitinkin...
Mutta hyviä uutisia:
http://www.billboard.com/bbcom/news … splay.jsp?vnu_content_id=1002274305 |
|
Minneapoliksesta on todellakin tullut jonkin verran maailman parasta rokkia, 'mentsin eka mulla oli Don't tell a soul, sen jälkeen liki kaikki tullut hankittua. Haa, yhdessä katalookissa oli tuo tupla kokoelma mainittu mutta sivun reuna tuli vastaan ja kokelman nimeksi tuli 'All for nothing and nothing for Al..' Ensin luulin loistavaksi sanaleikiksi; Ai miksi Replacements? No koska Hüsker Dü!!
Tuskin maltan odottaa mouldin tulevaa DVD/ CD- pakettia sen kuulemma kovalta
jenkkikiertueelta viime syksynä. Kuulemma tehnyt paluu Isoon Ääneen, ja settilistat sanoo että tuleman pitäis Hüdüa, Sugaria ja omaa tuotantoa..!
...mmm...Sam The Man??
Kalamies#44>-)))> |
|
Oli maailman paras bändi Hüsker Dün tavoin niin kauan kuin punk edes jossain määrin oli kuvioissa mukana. Sen jälkeen, eli Pleased to meet me:n kohdalla muuttui täysin mielenkiinnottomaksi.
Aika moni hyvä jenkkibändi tuhoutui kaupallisuuden paineissa: Replacements, Hüsker Dü, Soul Asylum, Goo goo Dolls jne....
With one foot in yesterday and the other in tomorrow you end up peeing all over today. |
|
No ei nyt sentään täysin. |
|
Jos punk on yhtä kuin asenne, The Replacements oli maailman ainoa punkbändi. Ja kun vielä musiikki toimii, voisin nostaa The Matsit maailman parhaimpien bändien joukkoon.
Westerbergin soolotuotantoa on viimeaikoina tullut luukutettua melko paljon. Toimii myös.
We were some where near Barstow on the edge of the dessert when the drugs began to take hold... |
2541
15.05.2006 21:36:18 | |
|
http://www.rhino.com/store/ProductDetail.lasso?Number=70013
Tuossa uuden kokoelman biisilista, biiseistä myös pätkät kuunneltavissa. |
 Feggy
15.05.2006 21:47:52 (muokattu 15.05.2006 21:48:01) | |
|
Mites muuten suosikkibiisejä? Ite jotenkin fanitan Here comes a regular-biisiä. Tietenkin myös Alex Chilton on ikimuistettava ja vakiokamaa dj-keikoilla ennen vanhaan ja joskus nykyäänkin.
"Ymmärryksenpuutteemme päälähde on siinä, että meillä ei ole yleisnäkemystä sanojemme käytöstä"
- Ludwig Wittgenstein: Filosofisia tutkimuksia |
2541
15.05.2006 22:05:06 | |
|
Tuossa uudella kokoelmalla on paljon suuria suosikkeja kuten "Within' Your Reach", "Answering Machine" ja "Can't Hardly Wait" mutta mainitaan noiden lisäksi vielä "Valentine".
Westerbergin soolotuotannosta vaikka "Knockin' On Mine", "Waiting For Somebody", "Stain Yer Blood" ja "Looking Out Forever". |
|
Shiftless When Idle, We're Coming Out, Unsatisfied, Bastards of Young ja Alex Chilton.
Westerbergin soolotuotannosta parhaiten putoaa Dyslexic Heart, Waiting for Somebody, Wonderful Lie, Let the Bad Times Roll ja How Can You Like Him?
We were some where near Barstow on the edge of the dessert when the drugs began to take hold... |
|
Don't tell a soul on mahtava levy, 'we'll inherit the earth', anywhere is better than here, ja Rock and roll ghost.... Hiljaisesti kannatan tät reunion- juttua.
Kalamies#44>-)))>
Ludwig 24' seventies Natural Maple |
2541
11.03.2008 09:41:57 (muokattu 11.03.2008 10:00:49) | |
|
http://www.billboard.com/bbcom/news … splay.jsp?vnu_content_id=1003709827
Uudelleenjulkaisua pukkaa bonusmateriaalin kera. Kai nuo on pakko jne.
E: Tossa hyvä artikkeli "Pleased To Meet Me" -levyn teosta:
http://www.gibson.com/en-us/Lifesty … 20and%20Frayed_%20The%20Story%20of/ |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
