Bänditoiminta ›

Vaikka soitto menis miten paskasti niin ei saa luovuttaa kesken, ei yleisö yleensä huomaa mitään virheitä jos meininki on muuten hyvä. Itsellä myös eka keikka (tai no ei tota nyt sellaseks voi oikeen kutsua, no esiintyminen kuitenkin) nykyisen bändin kanssa huomenna.
 
jeps.. ja kaikki häröäänet on sitten sitä "jatsia" :-)
edit: turhaa tautologiaa

Hohoh, nyt on toikin takana nykyisen kokoonpanon osalta, vaikka ollaankin kaikki soiteltu muissa projekteissa ennenkin.. Tosin tällä kertaa ei tota jännitystä juuri ollut kun yleisöä oli alle 100 ja koulun liikkasalissa soitettiin :D. Paikan akustiikka oli jotain hirveetä, huone tietysti sellanen paljas suorakaiteen muotonen tila jossa kovat seinät ja pari syvenystä että kaikuu joka puolelta ja ääni puuroutuu vaikka mitä tekis.
 
Odotukset oli todella matalalla kun saatiin soittaa vaan 3 biisiä kun oli muitakin esiintyjiä, mutta homma sujuikin reilusti yli odotusten. Ei siellä näköjään tarvii osata hyvin soittaa, kunhan tempo on hyvä ja fiilis katossa. Niin biisivalinnat näemmä merkkaa tosi paljon, ei mitään hitaita jakseta kuunnella ellei yleisö oo oikeessa tunnelmassa. Ton huomas kun meidän esittämän kolmen nopeen jälkeen tuli joku porukka soittamaan pari hitaampaa alkuun niin rupes yleisö haihtumaan vaikka soittivatkin helvetin paljon paremmin kun me. Niin ja niitä pari rauhottavaa enempää ei kannata ottaa vaikka jännittäisikin, ei se soittaminen sen paremmin ainakaan suju sillon vaikka siltä itsestä tuntuisi, ei niin että itellä olis kokemusta kun en oo perseissä keikkaa soittanu... Tämmöstä vaan tuli tässä jälkityrskyissä mieleen. Eli eka keikka kannattaa tosiaan vetää heti kun on biisit treenattu jotenkin kuntoon. Ja jos biisin sanat on laulajalla pikkusenkin hakusessa treeneissä niin kannattaa ottaa lunttilappu mukaan, siellä lavalla ne unohtuu nimittäin lähes takuuvarmasti, parempi harjotella ne kunnolla meinaan lattiaan tai nuottiständiin vilkuilu vähän väliä näyttää urpolta.
 
Ja lavaheilumiset kannatta pitää kurissa siellä ekalla kerralla, meinaan johdon irtoominen käy aika helposti jos juoksee ympäriinsä liikaa ja se on melkosen noloa kesken biisin.. Äh tuntuu kun itselleni kirjottaisin, menempä vetämään unta palloon.

Ensimmäiselle keikalle vaan heti kun on saatu jokunen biisi toimimaan ja sellaiseen kuntoon, että itse kehtaa sen esittää.
 
Itse treenasimme bändin kanssa 1-2 kertaa kuussa 6kk ajan, jonka aikana myös vähän nauhoittelimme ja sitten vielä yhden kuukauden hyvin aktiivisesti uuden laulajan kanssa ja sitten keikalle.
 
Ensimmäinen keikka oli joku ei-palkaton, jossa vedettiin 7 biisiä. Taisi kaksi olla omaa biisiä.
Toinen keikka olikin sitten kaksi viikkoa ensimmäisen jälkeen ja siitä jo vähän maksettiinkin. Se soitettiin eräässä baarissa. Siellä vedimme n. 20 biisiä ja niistä taisi olla 5 tai 6 omaa.
Kolmas keikka jälleen parin viikon jälkeen. Se pidettiin eri kaupungissakin ja siellä soitimme 32 biisiä, joista varmaan 8 omaa. Setti kesti kolmisen tuntia.
 
Että keikalle vaan!

Joo keikka tuli vedettyä perjantaina. Meni ihan kohtuu hyvin, kun ollaan kitaristi/laulajan kanssa soitettu vasta 2kk:ta.
 
Virheitä tuli, mutta asenteella loppuun asti. Ne jotka tiesivät biiseistä jotain, kuulivat virheet, eli muutama ihminen.
 
Jännitys näkyi päälleppäin semmoisena "väkinäisen"näköisenä liikkumisena ja soittovirheinä. Vedettiin 4 biisiä (1 oma). Ainiin ja encorena Paranoid!! Voitettiin se kisa ja meitä pyydettiin nyt ens perjantaina Helsinkiin (5.5). Kaikki vaan sinne, jollain steinerkoululla pitäs sen olla..