Lyriikka ›

Nousu 17
 
Kenno…
Kuulopuheen ja sen puhumattomuuden verhot joita koetan lapsen sormin raottaa. Nähdäkseni kuvan syntymättömästä sateenkaarenpäässä jossa mammona ei tainnut odottaa.
Katson talon huokuvaa haamukuvaa, pelontunnon todellisuus mielentilaani nakertaa. Mistä seitsemännestä jo itseni löydänkään, kun paperilta puuttuvat avaimet
tarvitsevat syntymättömän hetket (jotta näen oikeat kirjainyhdistelmät ja niiden tarkoitukset.)
 
Kiisu…
Elämänkaaren päähän kirjoitetut värittömät raidat jotka saa sinut etsimään lukemattomista luvuista sateenkaaren tekijän käsikirjaa.
Antoivatko kirjat väreillesi vastauksen, saiko se sinut näkemään elämäsi jotenkin samoin kuin kirjoituksistasi kohta palanut?
Kauniita sananparsia ja hyväksyntää vaatien odotat seuraavia päiviä joista voit kirjoittaa päiväkirjaan virheistäsi ja iltaisin rukoilet vaatien vastauksia kysymyksiisi.
Lopulta rukous tiimalasistasi valuu jäärailoon, siihen viimeiseen jonka kellonlyönti halkaisi.
 
Vana…
Hissille sinun viimeinen napin paino, hehkumaton katseesi peiliin silmiesi tyhjyyteen, sokeutesi ruusujen kauneuksille valkoisilla seinillä.
Ei kasvoillesi tuo hymyä enää tuo tärinä ja kolahdus kun huulesi värisevät kuin putoavat lehdet.
Et kuluneita avaimia ovesi lukkoon tarvitse kun mielestäsi on jo rakentunut vankila, joissa hyvät muistot ovat ruoskittuina vankina.
Portaat yhtä kylmät kuin kyyneleesi jotka parvekkeelta heijastava valo lävistää, nouset vapisten ja sekavia puhuen kohti valoa.
Karmin hellittäessä astut pieneen tuuliseen tilaan kuin ajatuksiisi jotka ovat täynnä rutiinin jättämiä kulmakiviä.
Puhdas ajatuksesi tasapainoilulle sillä korkeudella on kuin itsensä kanssa tanssisi huomattuaan tanssivansa lopulta yksin.
 
Lyhty…
Betonin päältä häviävä paino joka vapautti railot joista rakastavat kyyneleet valuivat muistoiksi veren voitelemaan viemäriin.
Kestäneet eivät muistoja ja osanottoja, unohtivat nousun mutta arpea eivät silti koskaan saa sileiltä tuntumaan.
 

 
(muistoa kunnioittaen)

Kohtelisin sinua väärin, jos kommentoisin nämä sanat yhden lukukerran jälkeen. Oon vapun töissä ja toivonmukaan ehdin syventyä kunnolla ja kertoa mitä pidin.

Nousu 17
 
Omituista. Yhteenpötköönkirjoitettujalauseitajoitakukaantäysijärkineneijaksalukealoppuunasti...
 
Kenno…
Kiisu…
Vana…
Lyhty…
 
...varsinkin kun väliin on tungettu vaikka mitä tekotaiteellista paskaa.
 
(muistoa kunnioittaen)
 
Turha odottaa kunnioitusta täältä päästä, katsele mieluummin peiliin ennenkuin tulet muille sanomaan
"Mun makuun sanasi olivat peruskamaa, ei säväyttänyt ja hitusen liian yksinkertaista.mutta toisaalta ei hullumpaa! jos et paljoa ole lyriitellyt!!!"
 
tai
 
"Hei yrittämistä ja sitkeätä puskemista , kyllä joku kuulijakunta sinusta vielä kuulee!!! paskempia tekstejä kuulee radiossakin...noi oli hyvät, älä kuitenkaan ylpisty kehuista ja rupea väkisin vääntäämään siitä ei seuraa hyvää..
 
Kiitos.

Öö... asiasta, eli lyriikasta. Musta tämä on oikein hyvä ja jaksoin kyllä lukea aivan hyvin, vaikka lauseet olivatkin jaksotettu mun silmille epätyypillisesti. En tiedä meniskö lyriikkana, mutta esimerkiksi teatteriesitykseen ottasin mielelläni tämmöstä.:) Parempi tämä ehdottomasti on kuin se aiempi missä oli niitä lääkitysten nimiä välissä. Se ei oikein sytyttänyt, mutta tämä tulee lähemmäs.
 
E: Mun mielestä tämä ei ollut tekotaiteellista paskaa koska ymmärsin tämän ihan hyvin, omalla tavallani varmasti kuitenkin.

Öö... asiasta, eli lyriikasta. Musta tämä on oikein hyvä ja jaksoin kyllä lukea aivan hyvin, vaikka lauseet olivatkin jaksotettu mun silmille epätyypillisesti. En tiedä meniskö lyriikkana, mutta esimerkiksi teatteriesitykseen ottasin mielelläni tämmöstä.:) Parempi tämä ehdottomasti on kuin se aiempi missä oli niitä lääkitysten nimiä välissä. Se ei oikein sytyttänyt, mutta tämä tulee lähemmäs.
 
E: Mun mielestä tämä ei ollut tekotaiteellista paskaa koska ymmärsin tämän ihan hyvin, omalla tavallani varmasti kuitenkin.
 
Nä tekstit ehkä jääkin jonkin sortin novelliksi tai jotain sinne suuntaan tai sit ehkä jos joskus taas jaksaisi niin tekisi sen toisen pitkän kappaleen näistä sanoista.
Helppoa se ei ole, viimeksi kun tein yhtäpitkästä ns elämäntaipale ajankohdista koostuvan kappaleen sain siihen hukata puolivuotta ja melkein tyttöystäväni :)
Kestoksi tuli vain 7min... ja toistakymmentä riffiä :)
Ja sit kun jostai kuulee et tä on tekotaiteellista paskaa niin kyllä siinä rupeaa miettimään..
 
Kiitos palautteestasi.

Helppoa se ei ole, viimeksi kun tein yhtäpitkästä ns elämäntaipale ajankohdista koostuvan kappaleen sain siihen hukata puolivuotta ja melkein tyttöystäväni :)
Ja sit kun jostai kuulee et tä on tekotaiteellista paskaa niin kyllä siinä rupeaa miettimään..
 
Niin, tarkoituksenihan ei ole mitenkään loukata, kerron vain oman mielipiteeni, eikä sekään ole ehdoton. Mutta onnea sulle, ehkä sullekin löytyy joku kuuntelija jostain joka ymmärtää että olet hukannut puolet elämästäsi yhteen lyriikkaan, joka kuulostaakin ohimennen lukaistuna tekopaskalta. Ehkä se vaatii vain harjoitusta ja oikeanlaisen kuulijakunnan. Onhan tämä ihan hyvää perussettiä, jos ei kerta vielä kovin pitkään ole lyyrikoinut.

Älkää nyt pistäkö mitään sotaa pystyyn. Saahan sitä ihminen kirjoittaa, tavalla jos toisellakin. Mitä sitä toinen on sanomaan, mikä on elämän tuhlausta ja mikä ei..? Edes kirjoittamista vuosia opiskellut tai tunnettu kirjailija ei ole mielestäni pätevä sanomaan absoluuttisesti mikä on huonoa, etenkään jos ei ymmärrä kirjoituksen sanomaa millään tavalla. Vähän rakentavamminkin varmaan voi asiaa lähestyä.
 
Toisaalta, taiteen kuuluu herättää tunteita...;)

Niin, tarkoituksenihan ei ole mitenkään loukata, kerron vain oman mielipiteeni, eikä sekään ole ehdoton. Mutta onnea sulle, ehkä sullekin löytyy joku kuuntelija jostain joka ymmärtää että olet hukannut puolet elämästäsi yhteen lyriikkaan, joka kuulostaakin ohimennen lukaistuna tekopaskalta. Ehkä se vaatii vain harjoitusta ja oikeanlaisen kuulijakunnan. Onhan tämä ihan hyvää perussettiä, jos ei kerta vielä kovin pitkään ole lyyrikoinut.
 
Lyhyt on sit mun elämä, sun elämään menee kait sit kaks lyriikkaa...
Anna olla, ota kukka käteen ja haistele sitä, kesä tuoksuu tuulessa.

...varsinkin kun väliin on tungettu vaikka mitä tekotaiteellista paskaa.
 
en nyt ala kommentoimaan sen kummemmin, mutta kinnostaisipa tietää mikä määrittelee sen mikä on tekotaiteellista ja mikä taiteellista?
Onko tekotaiteellisuus sitä mitä kuluttaja ei voi ymmärtää? näin ainakin voisi luulla.

Onko tekotaiteellisuus sitä mitä kuluttaja ei voi ymmärtää? näin ainakin voisi luulla.
 
Tekotaiteellisuus on sitä mitä (edes) sen luoja ei ymmärrä.

Ei aukee tää teksti mulle, mutta ei se tarkoita, että tämä olisi huono, tarpeeton tai tekotaiteellinen. En ymmärrä aina muutenkaan mitä luen tai kuulen. Hauskaa vappua.

Ei aukee tää teksti mulle, mutta ei se tarkoita, että tämä olisi huono, tarpeeton tai tekotaiteellinen. En ymmärrä aina muutenkaan mitä luen tai kuulen. Hauskaa vappua.
 
Jep vappu meni ja oli hauskaa viettää oloa kitaran ja tietokoneen parissa anopilla...
koskaan ei saisi kertoa mistä teksti kertoo mutta kerron kumminkin.
Kertoo siis kuulopuheen ja sen puhumattomuuden tunteista, tunsin vain joka kerta sen tarinan ja pelon kun kävelin taloon jossa asuimme, taloon jossa nuorukainen päätti oman elämänsä, jokin vain ajoi kirjottaan.
Tossa on siis faktaa ja fiktiota, fiktio osuuden suoritin itse mentyäni hisille ylimpään kerrokseen ja parvekkeelle..jep olen terve
 
tarpeeton ei missään nimessä, tekotaiteellinen? en tiedä mitä on edes lyriikallinen taitellisuus tai tekotaiteellisuus?
kirjoitan suoraan miltä tuntuu tai mitä mielikuvitus antaa ja puen sanat vertauskuviin..
jollekkin se voi olla teennäistä paskaa, mun mielestä toi on melkein ainoa asia elämässä mikä on aitoa, tunteellista, polttavaa ja rehellistä, rakkauden lisäksi!