Tanssimusiikki ›

Kävin tuossa läpi vanhoja kirjoituksia ja oli pakko tuoda julki muutamia asioita. Monissa keskusteluissa huomaa ,että keskustelun sävy tai jopa koko aihe kääntyilee aivan eri suuntaan kuin alkuperäinen tarkoitus on ollut.
Eilen ja toissapäivänä tien päällä ollessani autossa n.15 tuntia tuli mieleeni se , että muusikon ammatissa on pakko oppia solidaariseksi ja kestämään kaikkea. Pitkiä työmatkoja, omalaatuisia työkavereita heidän vielä omituisempia käytös tapojaan.
Yksi asia joka pisti silmääni oli se että monet ilmeisesti nuoremman polven muusikot suuttuvat kovin helposti pienistä ja kieltämättä joskus aika suuristakin heitoista ja suunsoitosta tms. Nyt pitää asia käsittää oikein. En nostele tässä jalustalle näitä " pro paavoja" vuosikausien kokemuksia omaavia muusikoita. Perimmäinen asia on se ,että ne joilla kilometrejä on takana jo melkoinen määrä ovat tottuneet rankkaan huumoriin ja muusikoiden omalaatuiseen käytökseen eivätkä pienistä ja isommistakaan heitoista hätkähdä.
Kyllä sama asia koskee iältään jo vanhempaa ihmistä muutenkin vaikkei olisikaan muusikko. Hän on nähnyt elämää jo monelta kantilta eikä ota itseensä liian herkästi.
Monesti täälläkin palataan aiheeseen"prot" vastaan muut. Nyt ei puhuta musiikillisesta ammatillisesta puolesta vaan siitä mitä on saanut tien päällä kokea ja kuinka paljon se kasvattaa ihmistä. Jos se "basisti" aina haisee ja pieree koko 500 km. automatkan tai rumpali vetää ennen joka keikkaa hirveet lärvit tai se kiipparisti ei koskaan roudaa vaan katoaa aina jonnekin, niin kuinka paljon ihminen oppii sietämään toisten tapoja ja erilaisuuksia.
Kun joutuu katsomaan illasta toiseen kun "solisti" vetää lärvit tai joku mokaa kerta toisensa jälkeen, niin ei löydy ihmistä jota se ei vituttaisi. Silloin on täysin ymmärrettävää että täällä ammattiveljien kanssa jotka asian ymmärtävät se asia on helpompi purkaa vaikka se tulisi ulos joskus hieman "kylmällä" tavalla.
Kun "liimis" kusettaa jatkuvasti keikkaliksat se ei naurata ja täällä on helpompi tuoda ajatuksensa julki.
Kun se basistin perkeleen pukupussi aina ripustetaan just siihen missä on vähiten tilaa niin se rupeaa vuosi toisensa jälkeen ottamaan päähän.
Nyt tullaan asian ydinkohtaan. Kun olet tätä katsonut ja kokenut vuosikausien ajan, niin pienet heitot joita täällä heitellään paljonkin eivät paljon hetkauta. Tästä syystä monet kokeneet ammattimuusikot käsittelevät ja kokevat asioita eri tavalla kuin ne joilla kilometriä ei ole vielä paljon takana. Silloin sitä ottaa asiat paljon henkilökohtaisemmin kuin ne jotka ovat suoraa vittuilua kokeneet vuosien ajan tien päällä sekä yleisöltä kuin työkavereilta. Silloin kun olet saanut roudata kamoja autoon kun muut ovat jossain sammuneena tai naisia iskemässä. Huolehdit siitä että kaverit ovat kunnossa. Viet heitä pesulle tai katsot että he ovat soittokunnossa, niin silloin eivät heitot joita täällä heitellään ovat hyvin pieniä asioita.
Nyt voi joku ottaa itseensä ja sanoa että taas siellä joku oikein "propaavo" taas opettaa meitä. Asia vain ei ole näin.
Kerron esimerkin. Vaimoni katsoi Trio Forresterin ja sanoi ettei siinä ole hänen mielestään mitään hauskaa. Kyse on siitä ettei ulkopuolinen joka elää ns. arkista elämää, 7 töihin tehtaaseen ja 4 kotiin, voi ymmärtää ja uskoa että tuollainen voi olla totta. Ainoastaan ne jotka ovat kokeneet asian tietävät että se asia on näin.
Asiat koetaan näissä jutuissa vain kokemalla ja oppimalla niistä. Ei tämä ole halventamista ja kehumista että näin me "pro" miehet vaan kyse on siitä ,että vain ja ainoastaan kokemalla nämä jutut meidän jokaisen kyky sopeutua ja ottaa vastaan hieman rankempaakin tekstiä kasvaa ja itsehillinnän kautta me kasvamme ihmisinä vahvemmiksi.
Kaikille muusikoille ovat he sitten näitä paljon ajaneita tai vasta vielä vähemmän, kunnioitukseni täältä kuitenkin kaikkia kohtaan. Olette kovassa hommassa johon läheskään kaikki maailman ihmiset eivät kykene. Lähtekää työssänne tästä ajatusmaailmasta,olette arvokkaita ja ainutlaatuisia.

Ottaa päähän: yks. ten.sax. puhaltaa aina ekaks aina saman snan pätkän samaa luritusta.
 
...kuus vuotta sietäny - sanonko jo asiasta?

Jon lordi kiteytti tuossa hienosti koko baletin, noinhan se on , täydellisesti, plussat .

Ottaa päähän: yks. ten.sax. puhaltaa aina ekaks aina saman snan pätkän samaa luritusta.
 
...kuus vuotta sietäny - sanonko jo asiasta?
 
Mä soitan aina saman piisin sound checkissä (jonkun boogie-woogien).
Pitäiskö bändikaverien alkaa huomautella?

Nyt tullaan asian ydinkohtaan. Kun olet tätä katsonut ja kokenut vuosikausien ajan, niin pienet heitot joita täällä heitellään paljonkin eivät paljon hetkauta.
 
Onhan se totta, että keikkamuusikot joutuvat keskenään läheisempään tekemiseen kuin monessa muussa duunissa.
Ja siinä ihmissuhteet joko lähenevät tai joutuvat koetukselle tai sekä että.

Asioista kannattaa sanoa ajoissa - tai sitten ei ollenkaan.
 
Tosin ite sain juuri nenilleni (mitenkään riippumatta siitä, olenko ollut oikeassa), kun olen uskaltanut olla eri mieltä kapellimestarin kanssa. Perkele, vaikka kuinka lopuperin bändin etua haluais......

Tuota, tämä asia ei koske mitenkään ainoastaan keikkamuusikoita. Sen kummemmin tarinoimatta pinnaa vaatii myös duunaaminen "kaverin" kanssa joka paskat välittää muusta kuin päihtymisestä tai "kaverista" jolla ei ole mitään hajua siitä kuinka hommat tehdään ja jota täytyy vahtia melkein kuin lasta. Tai "kaverista" joka paskat yleensä välittää siitä kuinka hommat hoidetaan. Etenkin kun duunien mennessä metsään syy kaatuu myös sen niskaan joka on yrittänyt hoitaa hommansa.

Eipä noista pikkuasioista viitsi aina valittaa. Sitten jos rupee soitto ja laulujutut tökkiin, niin niihin kannattaa puuttua hyvissä ajoin. Yhdessä kun liikkuu noin 180 päivää vuodessa, niin siinä kummasti alkaa tietää että nyt se tekee noin ja noin , mitäs siinä, antaa tehdä. Tietysti kun alkaa samat jutut viidennensadan kerran, niin siinä rupee miettiin että oisko mitään muuta juttua.

Tietysti kun alkaa samat jutut viidennensadan kerran, niin siinä rupee miettiin että oisko mitään muuta juttua.
 
Esim. jos kaveri sanoo kymmenennen kerran saman päivän aikana että, keikkaa pukkaa keikkaa pukkaa :)

Esim. jos kaveri sanoo kymmenennen kerran saman päivän aikana että, keikkaa pukkaa keikkaa pukkaa :)
 
Urani aikan vain eräs tuntemamme haitarin soittaja ( omistaja ) on alkanut niin sanotusti ottamaan päähän noiden sanontojensa tai yleensä suunsa aukomisen takia.

Urani aikan vain eräs tuntemamme haitarin soittaja ( omistaja ) on alkanut niin sanotusti ottamaan päähän noiden sanontojensa tai yleensä suunsa aukomisen takia.
 
Arvaanko oikein jos arvaan S...

Arvaanko oikein jos arvaan S...
 
Nappiin meni...oliko vaikea?

Yksi asia mitä minä en näissä joissain pitkän tien kulkijoissa voi sietää on se, että kun pidetään sitä omaa hauskaa ja kerrotaan niitä pahuksen "hauskoja" juttuja ja toimitaan omituisesti ja joku ei siitä pidä tai muuten notaraa tahi tykkää, niin tämä pitkän linjan kulkija tuomittee sen toisen välittömästi monin sanan kääntein tosikoksi ja vittumaiseksi ihmiseksi.

Ylipäätään tuli sellasta tuosta Jon Lordin sinänsä ansiokkaasta pätkästä mieleen, että jos jollaki nuorella jannulla nuo tietyt JL:n mainittemat asiat tympii, niin sitte tympii. Ei ketään voi pakottaa sietämään ihme häröilyjä jos ei halua, eikä siitä pidä tuomita. Usein saa jopa huomata, että se joka muiden tolloilusta on sanonu tai muuten älähtäny on se koko jengin kovin jätkä niin ammatillisesti kuin mutenki.
Usein porukat hakee muotoansa - samanhenkiset hakeutuu toistensa seuraan myös sen takia, että tullaan toimeen. Tämän vuoksi tavallisesti tuuraajat tai bändit uudet jäsenet tulee pienestä piiristä. Freelancereina taas puolestaa ei pärjää ne, jotka nurkuu joka asiasta. Ei myöskään ne, jotka ei pidä puoliaan ja sano asioista.

Komppia Martsolle. niinkun sanoin, kannattaa avata suunsa ajoissa.

Komppia Martsolle. niinkun sanoin, kannattaa avata suunsa ajoissa.
 
Seleevä! Mikä biisi/sävellaji? 8)

Kaks plussaa
-jon lord +
-Martso +
(En ole pro. Kilometrejä edessä toivottavasti enemmän kuin takana..)

(En ole pro. Kilometrejä edessä toivottavasti enemmän kuin takana..)
 
Samoin!

Tarpeeksi pitkään kun pienellä porukalla liikkuu, niin syntyy sellaista "insidehuumoria" ja muuta kummallista käyttäytymistä, että siinä saattaa vierailijalla tai ulkopuolisilla mennä kakki housuun kun puuhaa katselee.