Rummut: rumpukamat ›

Sähkörumpuja oon pian hankkimas. Luultavasti oon hankkimas yamahan dxtplorerit. Mut oon kahden vaiheil ton rolandin td3:sten kanssa. Kummat soveltuu paremmin kerrostaloon? Kun oon kuullu että joistain lähtee kuulemma kauhee kolina. Yamahassahan on kumipadit et luulis olevan hiljasemmat? Mites äänenlaatu jos vertaa oikeisiin rumpuihin? No toisaalt vois mennä liikkeeseen kokeilemaan ite mut tääl on helpompi :)

semmoset missä on ne valkoiset verkkokalvotyyppiset pädit ovat hiljaisemmat kuin kumiset

semmoset missä on ne valkoiset verkkokalvotyyppiset pädit ovat hiljaisemmat kuin kumiset
 
Ne on rolandin TD-12 ja TD-20 mukana tulevat padit. Kyllä niistäki ääntä lähtee. Seurakuntaan laitettiin ja on siinä sellanen oma kohina ja kolina ku niihin lyö. Kannattaa käydä liikkeessä testaamassa kummat ovat hiljaisemmat, mutta eipä nuista
nyt kummastakaan niin kovaa ääntä luulisi lähtevän, ettäv se ketään häiritsisi.
 
Äänenlaadusta tai paremmin sanottuna oikeanrummunäänen jäljittelyssä ei sähkörummut pärjää mitenkään oikeille. Seurakunnassa on tuo Rolandin TD-20 aivot, jotka ovat Rolandin parhaat aivot, niin silti ei ääni eikä tatsi ole sama kuin oikeissa rummuissa.
 
Mutta testaamaan vaan. Kyllä ne ovat hyvä vaihtoehto kerrostaloon.

Äänenlaadusta tai paremmin sanottuna oikeanrummunäänen jäljittelyssä ei sähkörummut pärjää mitenkään oikeille.
 
Höpönpöpön pöö.
Äänen laadusta ja oikean rummun äänen jäljittelystä on nyt turha puhua kun se ääni joka sieltä kuulokkeista soittajan korvaan tulee on ihan studio-olosuhteissa äänitetyn laadukkaan akustisen rummun ääni.
Ja monessa tapauksessa hyvistäkään kannuista, et saa yhtä hyviä soundeja ellei ole akustisen kannun säätäminen hyvin hallussa.
80-luvulla sähkörummun soundi oli synteettinen. Vaan ei enää.
Soittotuntumasta en sanoisi "ei pärjää". Se on vaan erilainen. Tosin jos on akustisilla ikänsä soittanut, ei se tuntuma tietenkään vastaa samaa.
 
Mutta tän keskustelun aihe ei ollut akustiset vs. sähkikset. Oli tarkoitus opastaa sähkösetin hankinnassa.
 
Kumipadeja soittaessa tuntuma on vähän kuin kirjan kansia koputellessa. Ja siinä tulee herkemmin ranteet tai sorminivelet kipeiksi kuin mesh-head -pannuilla.
Hintaero on kyllä aika kova. Yksittäisen mesh-pannun hinta on noin 2,5 kertainen verrattuna kumilättyyn.

Äänen laadusta ja oikean rummun äänen jäljittelystä on nyt turha puhua kun se ääni joka sieltä kuulokkeista soittajan korvaan tulee on ihan studio-olosuhteissa äänitetyn laadukkaan akustisen rummun ääni.
 
Ongelma onkin siinä että sähkörumpu ei reagoi erikovuisiin ja erilaisiin lyönteihin muuten kuin volumea muuttamalla. Siis volume muuttuu, mutta soundi ei. Korvat väsyvät samaan soundiin melko nopeasti. Opetan itse todella hyvillä sähkörummuilla kuusi tuntia viikossa, ja pää on aivan turta sen jälkeen. Tätä ei tapahdu akustisella setillä.
 
Ja monessa tapauksessa hyvistäkään kannuista, et saa yhtä hyviä soundeja ellei ole akustisen kannun säätäminen hyvin hallussa.
 
Ei niin. Mutta huonovireinen akustinen reagoi silti erilaisiin lyönteihin myös soundia muuttamalla. Toisin sanoin (ainakin minulle) musiikin tekeminen on Milleniumin akustisella helpompaa kuin kalliillakin sähkösetillä.

80-luvulla sähkörummun soundi oli synteettinen. Vaan ei enää.
 
Olen kyllä erimieltä. Parisen vuotta takaperin Simple Mindsin rumpali piti kliniikan omalla viimeisen päälle kalliilla, sponsorisähkösetillään, ja hehkutti sen soundit maasta taivaaseen. Ja kun kaveri alkoi soittamaan, niin yleisön leuat tippuivat maahan. Aivan mielettömän tuhdit ja luonnollisen kuuloiset akustiset soundit tulvivat PA:sta. Viiden minuutin soiton jälkeen yleisön ilme alkoi muuttua kun soundi olikin luonnottoman tasainen eikä muuttunut miten tahansa rumpua soittikaan. Itse jouduin poistumaan paikalta puolen tunnin jälkeen, koska lujaa luukutettuna muuttumaton soundi aiheutti nopean turtumisen ja lievän fyysisen pahoinvoinnin. Sanotaanko vaikka että sähköisen soundi ei ehkä ole enää synteettinen, mutta sen dynamiikka ja soundin nyanssit ovat todella synteettiset.

Ongelma onkin siinä että sähkörumpu ei reagoi erikovuisiin ja erilaisiin lyönteihin muuten kuin volumea muuttamalla. Siis volume muuttuu, mutta soundi ei. Korvat väsyvät samaan soundiin melko nopeasti. Opetan itse todella hyvillä sähkörummuilla kuusi tuntia viikossa, ja pää on aivan turta sen jälkeen. Tätä ei tapahdu akustisella setillä.
 
Mikäs setti sulla on sitten käytössä? Ainakin omassa Rolandissani on (TD-12) ääni muuttuu lyöntivoimakkuuden ja lyöntipaikan mukaan. Todella harvassa vähänkään paremmassa setissä nykyään on niin että lyötivoimakkuus vaihtaa pelkkää volumea, se vaihtaa koko sämplen. Tai sitten on asetukset persiillään.

Mikäs setti sulla on sitten käytössä? Ainakin omassa Rolandissani on (TD-12) ääni muuttuu lyöntivoimakkuuden ja lyöntipaikan mukaan. Todella harvassa vähänkään paremmassa setissä nykyään on niin että lyötivoimakkuus vaihtaa pelkkää volumea, se vaihtaa koko sämplen. Tai sitten on asetukset persiillään.
 
Yamaha DTXTREME IIS.
 
http://www.musiciansfriend.com/prod … achines?sku=445332&src=3SOSWXXA

Ei sähkörumpu tule ikinä reagoimaan lyönteihin samalla tavalla kuin oikea rumpu. Kokeilkaapa soittaa sähkörummuilla suht nopeaa vuorokäsirollia ja sitten tremoloa. Sama konekiväärisoundi sieltä tulee(Rolandin kalliimmissa moduleissa tätä on yritetty korjata mutta ei se silti kuulosta oikealta). Sähkösymbaalit eivät myöskään reagoi lähellekään oikean pellin tavoin.
 
Ei mulla oo mitään sähkörumpuja vastaan, mutta niiden _ainoa_ etu on se, että ne eivät häiritse naapureita.

Minkälaiset noi Yamahan padit oikeen on? Verkkokalvot? Kumiläpyskät? Jotain siitä väliltä?

Kumiahan nuo mielestäni ovat.

Ei mulla oo mitään sähkörumpuja vastaan, mutta niiden _ainoa_ etu on se, että ne eivät häiritse naapureita.
 
Tää saattaa olla monelle juuri se tärkein etu. Muussa tapauksessa soittaminen olisi mahdotonta.
 
Muita syitä:
 
- Kompakti koko, helppo kuljettaa, helppo sijoittaa kotiin
- Helpot pienen tilan keikoilla joissa kokonaisvolyymi pidettävä alhaalla ja muutenkin mahdollisuus säätää voittovolyymia tilanteen vaatiessa
- Käsittämättömän laaja perkussiovalikoima, mahdollisuus rakentaa räätälöity setti vaikka jokaiselle soitettavalle kappaleelle jos haluaa.
- Ei häiritse naapureita eikä myöskään omia perheenjäseniä, ei ketään.
- Kun rummut on kotona, voi käydä soittamassa periaatteessa koska vain eikä tartte odotella treenikämpän vuoroa tai muutenkaan lähteä jonnekin kauemmas soittamaan
- Treenitilanteessakin volyymit voidaan pitää huomattavasti matalampana, säästää korvia
- Yksin treenatessa voi soittaa helposti midiltä tulevan taustamusiikin mukana
 
Akustiset rummut on noihin etuihin nähden aika perhanan hankalat.
Mutta en mä silti lähde sanomaan, että sähkörummut olisi jollain lailla paremmat. Ne vaan sopii toisille ja toisille ei.
Jokainen tekee itse valintansa tarpeisiinsa pohjautuen.

Minkälaiset noi Yamahan padit oikeen on? Verkkokalvot? Kumiläpyskät? Jotain siitä väliltä?
 
Jos tuota minun mainitsemaa tarkoitit, niin kumia ovat.
 
Sanottakoon vielä, että kyllähän sähköseteissä tiettyjä etuja on. Kyllä itsekin opetan vasta-alkajia mielummin sellaisella, koska akustisita lähtee liikaa ääntä kokemattomissa käsissä.

Tää saattaa olla monelle juuri se tärkein etu. Muussa tapauksessa soittaminen olisi mahdotonta.
 
Muita syitä:
 
No joo, totta. Muotoilin ajatukseni vähän huonosti. Onhan sähkörummut monellakin tapaa näppärät.
 
Pointtini olikin ehkä enemmän se, että harvempi valitsee sähkörummut jos on mahdollisuus soittaa akustisilla rummuilla. Varmasti useimmilla painavin syy on se, että tilan puute ja naapurit estävät akustisien rumpujen käytön.
 
Itsekin olen kyllä aikeissa pistää pystyyn jonkinlaista sähkösettiä ihan mielenkiinnosta ja sen varalle että muutan lähitulevaisuudessa asumaan paikkaan jossa akustinen setti ei tule kysymykseen mainitsemistani syistä. Modulien hinnat vaan hillitsevät tämän projektin etenemistä aika tehokkaasti.

Aika harva sähkösettiin päätyisi jos asumus olisi okt ja kotona olisi akustoitu äänieristetty huone rumpujen soittoon sekä perhettäkään ei soittaminen häiritsisi.

Siltikin moni saattaisi valita sähkösetin keikkakäytöön ihan vaan sen helpon roudaamisen, säätämisen ja monipuolisen äänimaailman takia. Hybridinä (aidot pellit) homma toimisi parhaiten.

Ne on vissiin sit tuplasti kalliimmat sellaset valkoset verkkokalvoset padit? Kuvien perusteel on kyl vaikee tietää että mitä materiaalia padit on. Kun ei niissä aina kerrota edes? No ton dxtplorerin kannal oon kuitenkin nyt. Musiikkifazerilla varmaankin voi testata niitä? Onko settiin mahdollista/kannattavaa myöhemmin lisäillä symbaaleja, tuplapedaalit, verkkokalvoisia pädejä yms. kun kokemusta ja rahaa on enemmän?

Onko settiin mahdollista/kannattavaa myöhemmin lisäillä symbaaleja, tuplapedaalit, verkkokalvoisia pädejä yms. kun kokemusta ja rahaa on enemmän?
 
http://www.dtxperience.com/dtxplorer.php
 
http://www.dtxperience.com/forums/index.php?Cat=8
 
Tuolta ehkä selviää noi asiat helpommin. Tai sitten ei.

Pistämpä minäkin lusikkani tähän soppaan. :)
 
Pointtini olikin ehkä enemmän se, että harvempi valitsee sähkörummut jos on mahdollisuus soittaa akustisilla rummuilla. Varmasti useimmilla painavin syy on se, että tilan puute ja naapurit estävät akustisien rumpujen käytön.
 
Harvempi ehkä kyllä. Minä taas ostin sähkösettini alunperin kotona treenaamista varten. Treenikämpällä sitten ne akustiset. Vaan toisin kävi. Nykyisin ne akustiset on laatikoissaan ja sähkösetillä soitan sen mitä soitan. Treenien volumea on helpompi hallita (tuppaa tosin silti aina nousemaan liian kovaksi ;) ). Uusia biisien tekeleitä on mukavampi äänitellä kun saundit on kunnossa(?) jo alusta lähtien. Tuossa muutamia mukavia pointteja itseni kannalta.
 
Siltikin moni saattaisi valita sähkösetin keikkakäytöön ihan vaan sen helpon roudaamisen, säätämisen ja monipuolisen äänimaailman takia. Hybridinä (aidot pellit) homma toimisi parhaiten.
 
Minulla juurikin käytössä noin hybridinä. Ja homma toimii ihan kiitettävästi. Tosin ja osin tämän takia ne treenivolumet sitten tuppaa nousemaan. Vaan hyviäkin puolia siitä on kun yrittää pitää volumet pienemmällä. On ainakin pitänyt opetella lyömään peltejä hiljempaa. :)

Juu kävin testaamas kyseistä. Eli Yamaha Dxtplorer basicia. Kyllähän nuo ihan aidolta kuulostaa ainakin aloittelijan korvaan. Eikä napinakaan nyt kamalan kova ollut kumilätyissä. Vähän ku auton kumeja ois paukutellu. Positiivisesti yllättynyt olin. Varmaan kun on hyvät kuulokkeet jotka vähän eristää ulkopuolisia ääniä niin ei huomaa mitään. Napina kyl voi tietty sit olla yksin hiljasuudessa kovan tuntuinen kun kaupassa kuitenkin on kauheesti muuta meteliä. Mut kyllä ne naapuritkin kehtaa teknoa jumputtaa välillä keskellä yötä! Tyttöystävä pitäs saada viel vakuutettua :D

Kun noista kuulokkeista oli puhetta, niin kannattaa jonkun verran laittaa rahaa kiinni hyviin kuulokkeisiin. Mielellään suljettua mallia olevat ja sellaset mitä voi pitää päässä pitempäänkin. Noista kuulokkeista löytyy haulla aiemmin käytyjä keskusteluja.