Johann Onn:
Montaa kertaa tulee vieläkin mieleen niitä "englanninkielisiä ja tyhjänpäiväisiä" pätkiä. Ne koitan unohtaa saman tien, koska en tee niillä nykyään enää yhtään mitään. Ainoastaan silloin, jos ne toimii myös suomeks, niissä voi olla jotain kehiteltävää.
Hankalinta näyttää olevan omien (vanhojen) sanoitusten kääntäminen englannista suomeks. Yleensä on helpompi kirjoittaa ihan uudet sanat, uudesta aiheesta.
Nyt en kyllä käsitä. Jos et ole biisisuomentaja, ei biisien kääntämisessä eri kielelle ole mitään järkeä, koska suomi ja englanti ovat aivan erilaisia kieliä niin painotukseltaan, tavurakenteiltaan kuin idiomeiltaan. Jos ajattelet biisejä englanniksi, kirjoita ne englanniksi, ja kirjoita suomeksi se mikä suomeksi taittuu.
Kyllä niille biiseille sitten joskus jotain käyttöä löytyy. Eikä biisit lopu tekemällä, päin vastoin, mitä enemmän niitä kirjoitat, sitä helpommin niitä myös syntyy. |
Nyt en kyllä käsitä.
Ei tarviikkaan.
Jos et ole biisisuomentaja, ei biisien kääntämisessä eri kielelle ole mitään järkeä, koska suomi ja englanti ovat aivan erilaisia kieliä niin painotukseltaan, tavurakenteiltaan kuin idiomeiltaan. Jos ajattelet biisejä englanniksi, kirjoita ne englanniksi, ja kirjoita suomeksi se mikä suomeksi taittuu.
Suomi ja englanti eri ? Tottakai.
(Perus)ongelma on siinä, ett kun ekat vuodet (1980 - 1986) tuli kirjoiteltua suomeks, se alkoi olla helppoa, kun teki vaan tarpeeks paljon sanoja.
Sitten yhtäkkiä, uusille bändikumppaneille kelpas aina vaan englannikieliset (loppuvuosi 1986 - 1993) ja sanoitusten tekotapaa oli pakko muuttaa totaalisesti. Ihmekkös ne parin ekan vuoden sanoitukset olikin aikas jäykkiä ja kökköjä.
Kyllä sitä kuvitteli, ett oli todella helppoa palata suomenkieleen takasin (1994 -), mutt eipä se ollutkaan. Olis pitäny kirjoittella myös suomeks niitä, niin olis sekin "taito" pysyny yllä.
Eikä biisit lopu tekemällä, päin vastoin, mitä enemmän niitä kirjoitat, sitä helpommin niitä myös syntyy.
Ollaan huomatta. Toisinaan se tuntuu positiiviselta ilmiöltä ja toisinaan taas ei. Pitäis kai olla tyytyväinen kuitenkin, tiedän eräitä joitten biisisaldo (noin 20 vuoden ajalta) on laskettavissa kahden käden sormilla.
Kyllä niille biiseille sitten joskus jotain käyttöä löytyy.
Juu, biiseille kyllä, sanoituksille taas välttämättä ei. |
(Perus)ongelma on siinä, ett kun ekat vuodet (1980 - 1986) tuli kirjoiteltua suomeks, se alkoi olla helppoa, kun teki vaan tarpeeks paljon sanoja.
Sitten yhtäkkiä, uusille bändikumppaneille kelpas aina vaan englannikieliset (loppuvuosi 1986 - 1993) ja sanoitusten tekotapaa oli pakko muuttaa totaalisesti. Ihmekkös ne parin ekan vuoden sanoitukset olikin aikas jäykkiä ja kökköjä.
Kyllä sitä kuvitteli, ett oli todella helppoa palata suomenkieleen takasin (1994 -), mutt eipä se ollutkaan.
Höh, ollaanko me oltu samoissa bändeissä? Niin samanlaisina vuosina ja laulukielinä menee toi ura
:-)
(Kaipa se oli siihen aikaan ilmassa.) |
Ismo Alanko kertoi männä viikolla tehneensä:Suomi putos puusta,biisin,about uimahallin saunassa,ja kirjoitti sen 15 minuutissa.
No mitenkä pitkään teillä on menny?
Itse tein ihka ensimmäiset sanoitukseni tänään, historian tunnilla sain kaiken oikeestaan valmiiksi eli n.40 min. |
musatuukka
kivi
Johann Onn
Cruzzi