Rummut: rumpukamat ›

Yleinen ongelma rumpaleilla on, että soitto on liian "innokasta", eli kahdella sanalla: helvetin kovaa. Näin minunkin soittoa ennen luonnehdittiin, kunnes kitaristi pyysi, että soittaisin virveliä hiljempaa. No, jotta balanssi olisi pysynyt, otin kaikkien raajojen volyymin alaspäin ja bändi pysyi tyytyväisenä.
Sitten: musaopistoon 3/3:ssa piti soittaa 5rock+5 omavalintaista biisiä, joten menimme vetämään bändin kanssa yhdeksän biisin setin ja kolme musaopiston opettajaa istui raadissa arvioimassa mun soittoa. No, soittopaikka oli ehkä huonoin mahdollinen, joka saattaa olla osasyy tähän, mutta ei siitä enempää. Kuitenkin, sain eilen arvion soitostani, ja petyin: pisteet jäivät haarukkaan 15-20 25:stä. Mietin, että mikäs tämän "huonon" tuloksen aiheutti, kunnes kuulin, että raadin mielestä soitto oli muuten hyvää, mutta pisteitä pudotti se, että soitin liian _hiljaa_!! Kuulemma bassorummun kuuli vain, kun katsoi, että "jaa, nyt se polkee" (myös tuplilla) ja virveli oli vain pieni sipaisu. Symbaalien volyymi oli myös hyvin hiljainen, mutta se oli hyvä, koska ne yleensä ovat ne mahimmat. Eli bassorummun ja virvelin alhainen volyymi pudotti pisteeni kouluarvosanalla tyydyttävän puolelle.
Eniten harmittaa se, että pidin volyymin sillä tasolla, kuin bändi pyysikin. Emme muuten soita heviä/metallia tai edes hard rockia. Minusta bändi kuulosti hyvältä treeneissä, eikä keikkapaikka ollut kovin suuri, joten ajattelin sielläkin soitella hiljaa. Monitorien puuttuminen ja yleensäkin bändin yleisäänen täydellinen puuttuminen omista korvista saattoi vaikuttaa paljonkin, mutta yleensä sanotaan että rumpalit soittavat liian kovaa paikassa kuin paikassa, ja minä hölmö menin uskomaan.

Minäkin koetan pystyä suurella skaalalla käyttämään dynamiikkaa, yleensä kuitenkin ehkä vähän liian kovaa kuin liian hiljaa. Mutta nyt sitten näin. Kyllä mä metallia sitten osaan mättääkin:)

Vähän samaa kun soitin konservatorion bändissä niin opettaja sanoi vähän väliä, että "lyö vaan kunnolla sitä virveliä", ja "piskaa kunnolla niitä rumpuja" tai jotain sinne päin :D

Ilmeisesti minulla on sama "ongelma", kun aina koulussa soitellessa musiikinopettaja käskee soittaa kovempaa. Tosin yhden kurssin palautteessa sanoi tämän olevan vain positiivinen asia, että mieluummin näin päin kuin se, että paiskoisi aina liian kovalla äänenvoimakkuudella menemään.

Ilmeisesti minulla on sama "ongelma", kun aina koulussa soitellessa musiikinopettaja käskee soittaa kovempaa. Tosin yhden kurssin palautteessa sanoi tämän olevan vain positiivinen asia, että mieluummin näin päin kuin se, että paiskoisi aina liian kovalla äänenvoimakkuudella menemään.
 
Minulla oli päinvastoin - soitin aina suht lujaa. Tietysti tyylilajin mukaan. Kun pop, jazz osastoa veivattiin niin soitin tyylille ominaisella volumella. Hard rockiin siirryttäessä (varsinkin koulun juhlasalissa olleissa konserteissa) soitin lujaa. Musaluokassa treenatessa opettaja kokoajan sanoi, että pitää hiljempaa soittaa koska koulukonserteissa ei voi niin lujaa soittaa. Minä tein työtä käskettyä, kunnes konsertin tullessa opettaja valittaa, että rummut eivät kuuluneet muiden soitinten läpi salin perälle. Muuten oli hyvä volumebalanssi kaikissa mutta piti paiskoa kuulemma lujempaa... Siinä sitten paiskotaan niin lujaa kuin vain pystyi ja sitten opettaja sanoi, että nyt kuului.

No ensinnäkin sait arvosanaksi 4/5. Taitaa olla nykyään sanallisesti ilmaistuna arvosanana "erittäin hyvä" Eli älä nyt liian pettynyt ainakaan ole.
 
Toiseksi, tuo rumpalin ja bändin keskinäinen balanssi erilaisissa soittopaikoissa on mutkikas juttu. Joskus pitää soittaa todella lujaa että kuuluu, joskus tuskin uskaltaa vispilällä hipaista ettei peitä muuta bändiä. Se on aivan huoneesta kiinni ja sen oppii oikeastaan vain kokemuksen kautta. Tokihan rumpututkinnossa rumpujen pitäisi kuulua, että soittoa voisi arvostella paremmin.

puhukaa nyt yleiskieltä hei:D ei ole olemassa "erittäin hyvää" :P joo..
mullekkin musamaikka valittaa et soitan liian hiljaa ja se ärsyttää... on niin tylsää soittaa huonoja rumpuja tosi hiljaa.. se tuntuu niin perseeltä..

No nyt voit sanoa sille kitaristille että ostaa uudet - kunnolliset - kamat ja lopettaa ruikuttamisen. ; )
 
Mutta, hyvinhän sä olet vetänyt. Jos se volyymi olis ollut kunnossa tulos olis ollut 5/5.
Rok rok rok.

puhukaa nyt yleiskieltä hei:D ei ole olemassa "erittäin hyvää" :P joo..
 
No nuo 1/5, 2/5, 3/5 jne arvosanat ovat muunnettu nykyään arvosteluohjeissa myös sanallisiksi. Muistaakseni 5/5 on "erinomainen", 4/5 "erittäin hyvä/kiitettävä", 3/5 on "hyvä", jne.

Ohhoh! Aika monilla samoja kokemuksia. Hyvä vaan että näinkin päin ei-rummuttajat kokevat välillä sen soittovolyymin, kun välillä oikeen ottaa päähän se rumpujen jytinästä valittaminen.

Ohhoh! Aika monilla samoja kokemuksia. Hyvä vaan että näinkin päin ei-rummuttajat kokevat välillä sen soittovolyymin, kun välillä oikeen ottaa päähän se rumpujen jytinästä valittaminen.
 
Itse kyllästyin sipsuttamiseen, se setin miehekäs komentaminen kun nyt on aina ollut itselle se ehkä mukavin puoli koko hommassa. Tuloksena joskus harvoin sitten tietty se, että sitten kun pitää soittaa hiljaa, niin kaikki energia menee sen kanssa tsemppaamiseen. Pieni hinta, en myy sieluani marttakerholle. Harvoinpa noilla kielisoittajilla on styrkkareita joista ei irtoaisi tarpeeksi ääntä ja jos eivät käytä korvatulppia, niin huono tuuri - bad luck.

Ohhoh! Aika monilla samoja kokemuksia. Hyvä vaan että näinkin päin ei-rummuttajat kokevat välillä sen soittovolyymin, kun välillä oikeen ottaa päähän se rumpujen jytinästä valittaminen.
 
Itselläkin oli samoja ongelmia, nyttemmin ei juurikaan ole tullut vastaan, tai ainakaan kukaan eiole sanonut mitn.. Se meni ikään kuin aikakausissa, ensin soitettiin liian hiljaa.. kaikki sano että soita kovempaa.. no minä tein työtä äskettyä ja annoin palaa.. sama taas toiste päin.. Mutta kyllä se sieltä sitten alkaa löytymään.. Kun soittaa paljon erilaisissa paikoissa, niin oppii vähän sitä tilaa "kuulemaan", eli missä pitää soittaa mitenkin kovaa..
 
Itse en käytä juuri koskaan monitoria, tämä siit äsyystä, että suht hyvin osaa kuunnella itseään ja bändiä ja näiden keskenäistä volyymiä.. Mutta jos on erillinen miksaaja joka hoitaa hommansa eikä vaan polttele tupakkia ja juo olutta, niin sittenhän itsensä ei tartte niin päljon huolehtia siitä..
 
Koska loppupeleissähän kyse on siitä bändin balanssista, jos muu bändi soittaa hiljaa, niin sitten soittaa rummutkin ja päin vastoin..=I

Joissain tiloissa on kummallisia korostuksia. Usein käy niin, että virveliä ja basaria saa tosiaan lyödä, tomeja suunnilleen lekalla, mutta peltejä pitää hissutella. Settibalanssi on kehno ja lavalla rummut tulevat yli, mutta yleisön puolella kaikki onkin juuri sopivasti. Tällaiset tilat oppii kuulemaan, mutta ei niissä silti helppo ole soittaa. Yksi hyvä vihje on, kun joutuu virittämään virveliä ylöspäin oikein reilusti, että kuuluisi. Silloin kannattaa laittaa joku soittamaan ja mennä itse kuuntelemaan salin puolelle.
 
Bändibalanssi ei ole helppo asia.

No siis, eihän sitä bändiä tartte kuunnella. Niillähän on kaikilla nee saakelin namiskat mistä nostaa ja laskea volaa! :) Helpompihan niitä on väännellä. Fiiliksen mukaanhan sitä soitetaan, ja jos fiilis sanoo että nyt täysiä, niin sillon sitä kans hakataan. Pitäähän sen viiliksen siitä soitosta välittyä.

No nuo 1/5, 2/5, 3/5 jne arvosanat ovat muunnettu nykyään arvosteluohjeissa myös sanallisiksi. Muistaakseni 5/5 on "erinomainen", 4/5 "erittäin hyvä/kiitettävä", 3/5 on "hyvä", jne.
 
Joo, ja kakkonenhan on meillä "erittäin tyydyttävä" =)

No siis, eihän sitä bändiä tartte kuunnella. Niillähän on kaikilla nee saakelin namiskat mistä nostaa ja laskea volaa! :) Helpompihan niitä on väännellä. Fiiliksen mukaanhan sitä soitetaan, ja jos fiilis sanoo että nyt täysiä, niin sillon sitä kans hakataan. Pitäähän sen viiliksen siitä soitosta välittyä.
 
Niinku miän vain sano, bändibalanssi ei oo helppo asia..
 
Mutta jos lähtee siitä, että ei ootarvetta kuunnella sitä bändiä, niin voikin kysyä, että onko se bändi sitä rumpalia varten, vai, niin päin kun minä sen oon käsittäny, rumpali bändiä varten.
On tosi rasittavaa jossain kuunnella, kun rumpali mättää kuin mielipuoli vähän off-timessä. Kun ei oo viittiny/kokenu tarvetta treenata edes perusjuttuja, pääasiana kun on se fiilistely ja mättö. 8)
 
Bändille on parempi kivijalka se hiljaa soittavakin kaveri, kuin peltejä pirstaava "kova mättö-mies"
Rumpali, vaikka onkin yleensä taka-alalla, huolehtii taimista, ja soittaa maltillisia hyviä fillejä, skoree yleensä aina ne kitarasankarin lämmittämät neidot....

Mun mielestä kannattaa soittaa aina sopivasti ja riittävästi. Dynamiikan hallinta ei ole fiiliksen tappaja.

Mun mielestä kannattaa soittaa aina sopivasti ja riittävästi. Dynamiikan hallinta ei ole fiiliksen tappaja.
 
Juuri näin, sillä esim. pikku klubeilla ei voi mättää miten vaan kun taas studiossa on hyväksi mätkiä aika reippaasti eli kannattaa opetella soittamaan tilanteen vaatimalla tavalla.
 
Jos bändi vaatii hissuttelua niin treenaa sitten itekses rankemmalla tatsilla.

Meillä oli jokin tovi sitten reeniksellä ongelmana se, että laulua ei kuulunut, vaikka monitorit ja PA:t oli täysillä. Ensimmäisenä siitä muut jäsenet sitten mulle sanomaan:"soita hiljempaa, sä peitätä laulun alles." Soitin hiljempaa, vieläkin hiljempaa ja lopuksi tosi hiljaa. Laulua ei vain kuulunut. Hetken asiaa mietittyäni sanoin kitaristeille (2 kappaletta, molemmilla 100W vahvarit, jotka melkein aina täysillä), että ottakaapa hieman niistä volyymiä pois.
Kas kummaa tämän tehtyään laulu kuului aivan mainiosti. :)
 
edit: saattoi mennä hieman asian vierestä