Kitarat: kitarakamat ›

Kyselin tänään 720:stä levytukusta, sanoivat ettei tuu lainkaan Suomeen, on kuulemma jenkki-malli.
 
520:stä tuli uus väri. Semmonen punanen transparentti.

Kyselin tänään 720:stä levytukusta, sanoivat ettei tuu lainkaan Suomeen, on kuulemma jenkki-malli.
 
520:stä tuli uus väri. Semmonen punanen transparentti.
 
Höh. Hölömöä. Mitenkähän noiden AR300 ja AR3000:n kanssa..

Meitsilläki on tollanen kitara, on vähä ruvennu häiritseen ku korkein e -kieli särisee.. vika varmaan tallassa(?). semmonen Gibraltar III pitäs uus varmaan hankkia

mullakin tuntuu olevan jotenkin ongelmia tuon gibraltar III tallan kanssa. Kielet katkeilee aika usein vaikka oon välillä hionu vekkejä pois. Vika saattaa tietenkin olla liian aggressiivisessa soitannossa tai kielissäkin (pyramid). mutta kuitenkin tuo talla vähän epäilyttää. Eikös myöhemmissä sz-malleissa oo hieman erilainen talla?
 
Voisikohan tuota mahdollisesti vaihtaa johonkin? string saverit kiinnostais, mutta ei oikeen tuohon malliin löydy.
 
Ehkä pitää vaan hankkia paksummat kielet näin alkuun ja yrittää pärjäillä.

Testasin otsikon mukaista kitaraa vähän aikaa sitten ja ihmetytti kovasti mahdottoman muovinen ja koliseva vahvistamaton soundi. Vai onko tuo mahonkisten set-neck-kitaroiden ominaisuus;)

Jjep. seuraavaksi aattelinkin ostaa ernie ballin 11-setin. mut jos ne katkee ni sit hermostun.
 
Kellään muulla onllu kielenkatkeiluongelmia sz:n kanssa?

Joskus kun oli RG470 itsellä, pidin siinä d'addrion kieliä, ja ne oikeasti katkesivat aivan jatkuvasti. Tarvinnut kun vähän kammettaa, ja joku kieli sieltä samantien lensi päin näköä. Vaihdoi DR:ään, eikä enää koskaan katkennut ainutkaan kieli. Sen koommin en ole D'addriota edes harkinnut.

Jämäkän tuntuinen ja hyvä kaula. Vahva sointi kunhan tajuaa vaihtaa tehtaalla laitettujen 009-kuminauhojen tilalle 010- tai 011-kielet. Viimeistely oli ainakin Prestige-mallissa ja 520:ssä laadukasta. Mikinvalitisin on jäykkä, liian lyhyt ja mielestäni aika typerässä paikassa, joten mikinvaihto kesken soiton on hankalaa. Tuosta luulisi pääsevän kuitenkin eroon vaihtamalla hieman löysemmän valitsimen pitemmällä nupilla. Oma volume molemmille mikeille vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Mikit oli aika keskinkertaiset. Soundi ihan ok, mutta vähän tuhnu niin kuin monissa Ibanezin tehdasmikeissä. Kaipa tuohon Seymour Duncanin JB/Jazz-setin laittaisin. 520QM-mallin otelautamerkki (liekkikuvio) on suorastaan oksettava, tarpeeksi hyvä syy ainakin minulle jättää kitara ostamatta. Siis hyi helv****... Onneksi flame-kannella varustetuissa 520-malleissa on vähän järkevämmän näköinen inlay, oikeastaan se on ihan hieno. Osien laadusta ja kestävyydestä ajan kanssa en osaa tietenkään mitään sanoa, nämä vain asioita joita jäi testistä mieleen.
 
Jos Les Paul-soundista kitaraa hakisin, niin todennäköisesti kääntyisin tämän malliston puoleen. Mahonkibody vaahterakannella, liimakaula, TOM-talla ja tehdasmikkien tilalle Duncanit. Näillä pääsee niin lähelle LP-soundia kuin on tarvis - tai ainakin niin lähelle kuin minulla on tarvis, Gibson-puristit hyppiköön suohon. Ulkonäkökin miellyttää meikäläistä enemmän kuin perus LP: http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-189378.html
 
Eikä hinnassakaan ole niin paljoa ilmaa. 550e kitara + 130e uudet mikit = 680e - Kyllä minä tuon verran niin hyvästä kitarasta voisin maksaa.
 
Edit: Ei, en työskentele Ibanezille. SZ-mallisto ZR-tallan ohella nyt on vaan mun mielestä parasta mitä Ibanez on vähään aikaan tehnyt. Oho, olipa vähän vanha ketju. No, tulipahan omat tarinat tuosta mallista sepitettyä.

Jjep. seuraavaksi aattelinkin ostaa ernie ballin 11-setin. mut jos ne katkee ni sit hermostun.
 
Kellään muulla onllu kielenkatkeiluongelmia sz:n kanssa?
 
Ei ole ollut ainakaan Dean Markleyn ja Dr:n kanssa.
 
Ihmettelen vaan, kun taannoin vaihdoin 10-46 setin tilalle 10-52 setin niin varsinkin punotut kielet alko rämiseen koko kaulan matkalta häiritsevästi. En tiedä mistä tuo johtui, mutta tallan ja kaulan säätelyhommiksi meni. Katsoin, että kaula on tikkusuora, joten löysäsin sitä hieman (ei tosin vaikuttanut silminnähden) ja tallan kanssa pelasin ja sain räminän vähenemään. Omituista, kun mun logiikan mukaan paksumman setin vaihtaessa kaularautaa pitäs lähinnä kiristää tarpeen vaatiessa.
 
Tiedä sitten, rämisivätkö uutuuttaan vai mitä. Kylläpä nuo nytkin vielä vähän särisevät, siis punotut kielet, mutta ei niin paljoa että haittais. Kaularautaa vois vieläkin löysentää, mut kun sain säädöt muuten suht kohilleen niin annan olla toistaiseksi.

Mikähän ihme himo sillä ibanezilla on laittaa maailman kummallisimpia nauhamerkintöjä näihin kitaroihin?
http://www.ibanez.co.jp/img/eg/l/SZ520FM_DAS_1A_02.jpg
 
Tuossa on minusta hienoin SZ -malli mitä löytyy ibanezin sivuilta mutta siihen on pitänyt laittaa tuollaiset ihme sydämen syke -nauhat. Aargh!
 
Nooh. Jospa se ei häiritsisi niin paljoa...

http://www.ibanez.co.jp/img/eg/l/SZ520FM_DAS_1A_02.jpg
 
Tuossa on minusta hienoin SZ -malli mitä löytyy ibanezin sivuilta mutta siihen on pitänyt laittaa tuollaiset ihme sydämen syke -nauhat. Aargh!
 
Minusta tuo on vielä ihan hieno. Paljon oksettavampi on quilted maple-kannellisen SZ:n liekkikuvio...

Mun mielestä noi uudet on rumia.

Kannetaanpa omakin korsi tähän kekoon..
 
Ostin Ibanezin SZ520 hetken mielijohteesta alkuvuodesta. Se oli nätin näköinen punaisena, mikä olikin halvan hinnan ohella ainoa ostopäätöstä puoltava seikka. minkäänlaista tarvetta sille ei ollut, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa.. :)
Aiempaa kokemusta merkistä ei juuri ole kertynyt suuntaan tai toiseen, mutta mielikuva Iban tikunohuesta kaulasta vähän pelotti.
Edellisen omistajan jäljiltä kitarassa oli todella ohuet kielet todella matalalla ja itse käyttämääni 10 -settiin vaihdettua joutui räminän vuoksi hieman säätämään tallaa ja kaulaa. Hyvän siitä sai kun vähän harjoitteli. Itseasiassa ihmettelen joka kerta tällä soittaessani kuinka hyvältä ja kevyeltä se tuntuu soittaa, vaikka aiemmin olen soitellut pääasiassa paljon paksumpikaulaisilla kitaroilla. Okei, onhan tässä paljon paksumpi kaula kuin se mielikuvissani ollut, mutta ei lähelläkään vaikkapa tuon LP:n halkoa.
 
Huonot seikat on kaikki jo tässä ketjussa mainittu, mutta kerrataan silti. Omituisen muovinen akustinen soundi. Aivan kuin runko ei olisi puuta ollenkaan. Toisaalta sustainia riittää kummasti, mikä selittynee ainakin osittain kielet läpi rungon -rakenteesta. Kitara on myös mielestäni omituisen kevyt kaarevakantiseksi mahonkirungoksi.
Mikit ovat hurinattomat ja "OK" -osastoa, vaikkakaan eivät sovi mun korviin yhtään. Tasapaksu soundi, ei minkäänlaista heleyttä tai erottelevuutta, mutta lienevät omiaan vähän alavireisen hevin juntaamiseen. Vielä vaihtamatta, mutta jos jää taloon niin "pakko" vaihtaa. Mikinvalitsimen paikka on munkin mielestä epäonnistunut ja sen ainoan otelautamerkin tyylikkyys on kiinni katsojasta. Itse jättäisin sen pois, vaikka ei se kuvotustakaan herätä.

Piru vie kun ei Tampereelta ole mistään noita löytynyt testattavaksi asti. Joskus entisessä Soitinkeskuksessa tuollaista pääsin hetken hipelöimään.

Piru vie kun ei Tampereelta ole mistään noita löytynyt testattavaksi asti. Joskus entisessä Soitinkeskuksessa tuollaista pääsin hetken hipelöimään.
 
Tampereen Musiikissa noita on ollut muutamiakin, en tosin tiedä onko enää kun en kuukauden sisään ole käynyt. Sieltä vaan kyselemään.