Kyseessähän on vanhat tekstit, ja aika erilaiset kuin normaali tuotantoni mutta sanokaapa mitä ootta mieltä: :D Ennen Iltaa (A) Peilistä katsovat harmaat kasvot silmiin harmaan ihmisen eilistä muistelevat harmaiden hiusten alla aivot keskellä tyhjyyden Värit muuttuneet mustavalkoisista yhä jatkuvasti synkemmiksi kiinni juuttuneet tähän pimeyteen ovat ihmiset mutta miksi (bridge) Keskellä yötä valon häivähdys jota päiväksi kutsutaan keskellä yötä valon häivähdys joka pian niin katoaa (kerto) Aurinko laskee jo ennen iltaa kuu rakentaa saasteeseen hopea siltaa Aurkinko laskee jo ennen iltaa kuolleiden merten taa (A) Peili on rikki ja kuva sen on kuin kuva kuolleen ihmisen seinille heijastuvat varjot kadun liikenteen Jossa kiireessä tuhatpäiset harmaat massat vaeltaa onnellinen olkoon se joka vielä sielunsa saa omistaa (bridge) (kerto) Terve, ja kiitos kaloista! |
-wienoe- 18.04.2006 15:23:21 | |
---|
Ensimmäisessä säkeistössä minulla pisti silmään sanan harmaan toistuminen(kylläkin erilailla taivutettuina) ehkä turhankin usein, mutta sanoisin että ei juurikaan häirinnyt ja on vain pikkuseikka, kunhan jotain rakentavaa yritän kirjoittaa. Pidin ihan, sanat toimi niin ettei mikään kohta särähtänyt korvaan ainakaan minulla. |
Blasphemer 18.04.2006 22:58:35 | |
---|
Sujuvaa tekstiä ja sisältöön on viitsitty paneutua selvästi. Huomaa, että kirjoittajalla on sana hyvin hallussa ja selkeä näkemys siitä, kuinka lyriikkaa kirjoitetaan. "The new world is here to wipe out our lives
The new world we can't survive
The new world left God in everything and everyone
The new world does not include us" - Peter Tägtgren - |
valje 19.04.2006 09:48:20 | |
---|
Muuten ihan toimivan oloiset sanat, mutta eivät kauheesti herätä mitään tunteita, joten en oikein pääse sisälle. Punaisen langan tuosta ehkä löytää, mutta sitä voisi vielä korostaakin, koska ihan varma ei voi olla... *Singers -blind, ignorant beasts of habit*
-Boethius (475-524) |
oo-p 19.04.2006 16:48:15 | |
---|
..jep. kiitti.. yksinkertaistetustihan tämä on oikeastaan vaan sitä että kun asut kaupungin vilinässä ja menet parvekkeelle talvisena aamuna niin aina joku siellä naapuritalon parvekkeella seisoo pitkä toppatakki päällä niskat kyyryssä tupakka suussa ja alapuolella vilistää unisia autoilijoita rautaisissa ratsuissaan. ja sitten sitä huomaa että itse on vain osa sitä ihan samaa massaa.. hmm.. pitemmän päälle perseestä. :D Terve, ja kiitos kaloista! |