Lyriikka ›

Mulla on ongelmia tässä.. En tahdo millään saada kappaleisiini järkeviä tekstejä! Hoilotan vain jotain musiikin mukana, mutta ei sitä voi kappaleeksi sanoa..
Jos vaikka helpottas omien tekstien kehittelyä:
 
Mistä aiheista te kirjotatte?

Lempiaiheeni on itselleni läheinen epävarmuus. Siitä kyllä löytyy ammennettavaa yllin kyllin. Joskus täytyy tosin ottaa itseään niskasta kiinni ja päättää joku aihee kylmästi etukäteen. Nyt pitäisi varmaan löytyä eväitä hyviin biiseihin, kun kahdeksan vuoden seurustelusuhde päättyi eilen. "I woke up this morning and my baby had left me..." Hoho.
 
Itse en koskaan omassa musiikissani ole pitänyt sanoituksia yhtä tärkeinä kuin sävellyksiä, mutta hyvät sanat kyllä elähdyttävät aina.

Ihmissuhteista on yleensä helppo aloittaa. Suosikkeja
-ihastelu
-rakastelu
-pettäminen
-jättäminen
 
Tietysti myös muut kuin romanttiset suhteet: ongelmat ystäviesi kanssa tai välillä, perhesuhteet tai yleensä asiat ihmisen elämässä, joita olet kohdannut. Ja onko suhteesi jumalaan ja uskontoon loppuun asti mietitty? Jos ei, tai jos kyllä, saattaisimme haluta kuulla siitä, jos sinulla on siitä jotain sanottavaa.
 
No, tästä päästään nyrkkisääntöön: kirjoita jostain sellaisesta asiasta, jota muutenkin ajattelet, jonka suhteen tunnet jotain, joka on sinulle tärkeä, tai joka sinulle on tapahtunut.
 
Mitä vaan.
 
Sen kun teet, niin ainoa ongelmasi on, jos et ajattele tai tunne yhtään mitään, eikä sinulle koskaan tapahdu mitään.
 
Ja siitäkin on jo hittibiisejä väännetty!

Hey man...
 
Esim. Pistä kuule vaan paperille, ihan mitä ja milloinkin päähäsi juolahtaa... ja yhtäkkiä huomaat kun sulla on "noin"kymmenen paperi-lappua.. niin sä löydät niistä varmasti jotakin yhteläistä.....(liitä niitä yhteen)
 
Ja toinen on.. kato vaikka ikkunasta.. ja mitä näet, ehkä vanhan mummon joka on rollaattorin kanssa kävelemässä kauppaan... jne.jne.
 
Esim. Oh, when i lookŽt out the window... she was walkŽn a cross the street...
 
Oh, how hard it must be... when your not as young as you usued to be... etc.etc.

Mä teen nykyään tälläisiä prögressiivisiä sanoituksia eli siis sotken vaan jotain ja katson että "onnistuipas aivan s*atanan hyvin, tehdään toinen"
Kirjoittelen asioista joista en ymmärrä mitään eli siis huumeista ja siitä epävarmuudesta ja maailma pahuudesta jne. Teen vertauskuvallisia biisejä, näin voin sanoa mistä tahansa että "sun pitää vaan löytää se merkitys".
 
Nyt lähtee:
Har-har.

Teen vertauskuvallisia biisejä, näin voin sanoa mistä tahansa että "sun pitää vaan löytää se merkitys".
 
Aki-Wille, oletko se sinä?

Ne vaan tulee. Kaikenlaisia ajatuksia, jotka sitten riimittelen. Ajatuksia, tuntemuksia, mitä vain. Lähinnä oma materiaali on sellaista romantisoitua melankoliaa, hieman Sentencedin malliin.

Jotain omaa, jotain varastettua ja helvetisti tunnetta. Siinähän ne reseptit on.

ite soitan kitaraa ja teen paljo sanoituksia koko ajan kappaleisiin mitä oon väsäämäs,
 
itte kuuntelen sitä biisiä mihin oon ajatellu väsätä sanoja ja kirjoittelen paperilli fiiliksiä mitä tulee ja sitte niitten mukaan alkaa työstää tekstiä. mutta kuitenkin biisien sanat on henkilökohtaisista kokemuksista, asiosta mitä näki, omasta ittensä, helpomppaa kirjoittaa jostain asiasta minkä tuntee ite hyvin ja näin sanoihin tule hyvin syvyyttäkin usein.
 
tai sitte esim koulun tunneilla ku on useimmiten vitun tylsää kirjoittelen paperille kaikenlaista, ja sitte aina välillä kato mitä sinne on rustaillu ja joskus sieltä löytyy pari kolme hyvää pätkää ja niistä teen sitte kokonaiset sanoitukset

Tyypillistä rakastamisen vaikeuttahan se on... Vuos sitten kirjotin about 3 itsaribiisiä... Sellasia Sentencedin 'Excuse me while I kill myself'in tapasia. Yleensä kirjotan sillon kun on inspis päällä. Sillon vaan tuntuu et kynä lentää paperilla. Sit myöhemmin kattoo et mitä p***aa sitä on taas tullu kirjotettua ;) Joskus tulee sellasia hyviä lauseita mieleen ja niitä sit kirjottaa johonki paperinnurkkaan. Esmes viime kesänä kun oli aikaa kokosin sitten niitä paperilappuja, ja kyllä sieltä pari biisiä putkahti.

Aki-Wille, oletko se sinä?
En ole! Olen minä!

Kansantaruista ja runoista. Wanhasta Suomesta ja Ruotsista. Yksikään kappale ei ole vielä nähnyt päivänvaloa, mutta nuoriahan tässä vielä ollaan.

En ole! Olen minä!
 
Siis en ole, jos ymmärsit että olen!

Tuppaa menemään aikalailla tonne horror- ja hot rod -osastolle nykyään. Joissain sanoituksissa on tullut kelattua myös näitä rokkenroll-elämän varjopuolia. Maailmanparannusta ja paasaustakin ilmestyy sanoituksiin kuin itsestään, vaikka olen tietoisesti yrittänyt sitä vältellä.

Maailmanparannusta ja paasaustakin ilmestyy sanoituksiin kuin itsestään, vaikka olen tietoisesti yrittänyt sitä vältellä.
 
Mikäs rokkari sinä nyt oot?

Mikäs rokkari sinä nyt oot?
 
Semmonen joka on joskus ollu hyvinkin punk.

Jos sen tietäisin, kirjoittaisin tälläkin hetkellä sanoja...

Hyvän biisin voi kirjoittaa mistä tahansa aiheesta.
Kysy vaikka M.A. Nummiselta.

Fantasia kirjoista ja Finntrollista (hohoo!)
Ja pakanallisista jumalista

Edit:typo ja lisäys