Koskettimet ›

Joku Korg se on, kun ei Holopainen muuta käytä. N364 tai Triton veikkaisin.
 
Kalsari... :D

Tässä kohtaa repesin.
 
Kyllä minäkin nyt kun tajusin miten tyhmän kirjoitus virheen tein.

Mä olen ymmärtänyt niin, ettei ole yhtä hyvää kirkkourkusaundia, vaan uruissa usein tyypillinen puoli kontrolloida saundia soitonaikaisesti juuri halutuilla rekisteröinneillä. Jotta syna voisi olla hyvä kirkkourkutyyppiseen soittoon, siinä pitäisi olla useita hyviä saundeja, joista voi soiton aikana siirtyä nopeasti toiseen.

Tommosta käyttöö varten kannattas väijyä käytettyä O1waa.

Missä synassa parhaat kirkkourut ?
 
http://muusikoiden.net/dyn/members/15127.jpg ;-)

http://muusikoiden.net/dyn/members/15127.jpg ;-)
 
Katsoin kuvan ja komentoin sen:
Itse asiassa mitä motifien (myös ES) sampelistaa kattelin siinä
nimistä päätellen ilmeisesti ihan samat samplet kuin Yamaha S30
synassa.:(

Mä olen ymmärtänyt niin, ettei ole yhtä hyvää kirkkourkusaundia, vaan uruissa usein tyypillinen puoli kontrolloida saundia soitonaikaisesti juuri halutuilla rekisteröinneillä. Jotta syna voisi olla hyvä kirkkourkutyyppiseen soittoon, siinä pitäisi olla useita hyviä saundeja, joista voi soiton aikana siirtyä nopeasti toiseen.
 
Nythän Pääsiäs-aika sopii hyvin aidon asian kuunteluun ja opin hakemiseen sieltä.
 
Sen verran edelliseen kommenttia, että kirkkourkujen soitossa rekisteröinteja vaihdetaan + manuaaleja käytetään ehkä enemmänkin teoksen osien mukaan. Hammond-soitossa tyypilliset rekisteri-likit eivät niinkään ole kirkkourkumusiikissa korviini sattuneet (- no, en ole kovin runsaasti kuunnellutkaan tai muuten perehtynyt - sikäli en tätä mitenkään totuutena julista ;-)
 
Turhan usein kuulee syntikansoittajilta, että ei tunneta imitoitavan soittimen fraseerausta, äänialaa yms. soiton aidolta kuullostamiseen ratkaisevasti vaikuttavia tekijöitä. Joku samplen laadun nyanssi tulee mielestäni vasta toissijaisesti.

Nythän Pääsiäs-aika sopii hyvin aidon asian kuunteluun ja opin hakemiseen sieltä.
 
Sen verran edelliseen kommenttia, että kirkkourkujen soitossa rekisteröinteja vaihdetaan + manuaaleja käytetään ehkä enemmänkin teoksen osien mukaan. Hammond-soitossa tyypilliset rekisteri-likit eivät niinkään ole kirkkourkumusiikissa korviini sattuneet (- no, en ole kovin runsaasti kuunnellutkaan tai muuten perehtynyt - sikäli en tätä mitenkään totuutena julista ;-)
 
Turhan usein kuulee syntikansoittajilta, että ei tunneta imitoitavan soittimen fraseerausta, äänialaa yms. soiton aidolta kuullostamiseen ratkaisevasti vaikuttavia tekijöitä. Joku samplen laadun nyanssi tulee mielestäni vasta toissijaisesti.
 
Mulla on ääniala jossain toiseksi olen tässä urku musaa jonkin verran kuunnellut tosin pääosin toccata ja fuuga d-mollia. Lisäksi tiedän ettei ääniala ole se ongelma. Pitää myös katsella mikä tuossa yhdessä urkusoundissa efekti puolella hall kaiun lisäksi eli onko muuta.

tulikin tässä mieleen, että nykytyöasemasyntikoissahan voisi tehdä haluttuja yksittäisiä urkujen rekisteriäänikertoja (bordun, principal, viola, flauto/flöte, oboe...) ja niistä yhdistää erilaisia combinaition/performance -patcheja. Liekö ongelmaksi tulee samplejen laatu (so. samplet ilmeisesti rekisterikombinaatioista) & perusaaltomuotojen modulointimahdollisuudet??
 
analogisyntikoillakin kyllä saa vahvoja ja hyvänkuuloisia kirkkourkusoundeja - polyfonia vaan tökkii....
 
pikaisesti laskin jo kerran, että minulla on syntikoissa/samplerissa valmiita urkusoundeja vähintään jotain 30 erilaista - aika lailla eriluonteisiakin löytyy - jos niitä sitten sattuisi joskus tarvitsemaan. Asiallisin käyttö taisi olla joskus 80-luvulla kun tehtiin kavereiden kanssa esq-1:llä omaan ja tuttujen käyttöön aamunavaus-kasetteja (urkujensoittoa ja "harrasta" puhetta), jotka koulujen keskusradiosysteemeissä kuullostivat ihan aidolta asialta.

Sen verran edelliseen kommenttia, että kirkkourkujen soitossa rekisteröinteja vaihdetaan + manuaaleja käytetään ehkä enemmänkin teoksen osien mukaan. Hammond-soitossa tyypilliset rekisteri-likit eivät niinkään ole kirkkourkumusiikissa korviini sattuneet (- no, en ole kovin runsaasti kuunnellutkaan tai muuten perehtynyt - sikäli en tätä mitenkään totuutena julista ;-)
 
Minun mielestä Hammond soitto on siinä mielessä samankaltaista kuin kirkkourkujen, että pelataan useammalla kuin yhdellä manuaalilla ja tarkoin harkittu nopeasti säädettävissä oleva saundi on tärkeä osa soittoa.
 
Hammondissa monesti säätäminen painottuu vibraaton tai leslien säätämiseen ja kirkkouruissa erilaiselta kuulostaviin rekisteröinteihin, vaikka niistäkin jonkin sortin väpätyksiä löytyy.
 
Tietysti jalkio myös tärkeä osa ja paisutin.
 
Se miten koskettimia näpeillään painelee, eroaa ehkä eniten kirkkourun ja Hammondin välillä. Hammondistakin tulee varsin kirkkourkumainen jos omaksuu oikean soittotyylin ja tyyliin sopivat rekisteröinnit.

Hammondistakin tulee varsin kirkkourkumainen jos omaksuu oikean soittotyylin ja tyyliin sopivat rekisteröinnit.
 
Eikös ne Hammondit aikalailla kirkkokäyttöön alunperin tarkoitettukin?
 
Tietysti jalkio myös tärkeä osa ja paisutin.
 
Aikoinaan muuten niin pitkässä ja ansiokkaassa volume-pedaali -ketjussa tätä seikkaa ei taidettu edes sivuta ennen ketjun sulkemista ;-)

Se miten koskettimia näpeillään painelee, eroaa ehkä eniten kirkkourun ja Hammondin välillä. Hammondistakin tulee varsin kirkkourkumainen jos omaksuu oikean soittotyylin ja tyyliin sopivat rekisteröinnit.
 
Olen yrittänyt olla hiljaa ja asiallisesti mutta nyt on vihdoin pakko sanoa, että meikän '65 (tai '66)-vuosimallin Farfisa Compact Duo -sähköuruista lähtee hillittömät kirkkourut "all booster"-asetuksilla, etenkin kun pistää saundiin tuhdin tujauksen Farfisa-jousikaikua! :) Tosin urkujen äänen nopea, yhtäkkinen aluke on hyvä poppiin/rokkiin, mutta kieltämättä hiukan epäkirkkourkumainen. Vahinko vaan, että ko. urun alamanuaalissa on vaan huikeat kolme nappulaa saundille...
 
Ja vielä jatkan tätä täysin epäasiallista tekstiäni kertomalla, että kuulemma Philips Philicorda -putkiuruissa on erityisen kirkokkaat saundit (niitä käytettiin paljon kirkoissa. varmasti urkujen vahvistimen jousikaiku vaikutti asiaan). Pääsen tutkimaan tämän jahka jaksan/ehdin rakentaa omista kahdesta risasta Philipsistä yhden ehjän.
 
EDIT: lisäys, mikä unohtui alunp.

...meikän '65 (tai '66)-vuosimallin Farfisa Compact Duo -sähköuruista lähtee hillittömät kirkkourut "all booster"-asetuksilla, etenkin kun pistää saundiin tuhdin tujauksen Farfisa-jousikaikua! :)
 
..., että kuulemma Philips Philicorda -putkiuruissa on erityisen kirkokkaat saundit ..
 
Ei mitään henkilökohtaista, pidän itsekin joistain oikealla tavalla paskan kuuloisista lelu-uruista, mutta vannoutuneena Hammond-miehenä aina ihmetyttää tää ihmisten liiallinen mieltymys lo-fi soundeihin. "Onhan toi hammond ihan kiva mut oot sä kokeillu vanhaa voxia tai farfisaa?" Tai: "Kokeillaanko kuule tota hammondia tähän kitaracomboon (sen putki-leslin sijaan,huom!), tulee kiva saundi" on aika tuttuja kommentteja matkan varrelta.
 
Onneksi yksi tuttu kuvaili kerran sellaista Garth Hudson Lowreytä(Festival) jotenkin näin: "Jos Hammondissa on paksu ja miehekäs soundi, niin Lowrey on tasan päinvastoin!"
 
Lähes kaikille vehkeille löytyy se oikea käyttötarkoitus, joillekin vaan vähän enemmän ;-)

vannoutuneena Hammond-miehenä
 
tuohan se kirjoituksen sisällön selittää
 
Lähes kaikille vehkeille löytyy se oikea käyttötarkoitus, joillekin vaan vähän enemmän ;-)
 
hammond on eri soitin kuin vox tai farfisa tai mikä muu hyvänsä...
 
soitettava musiikkihan se ratkaisee mikä parhaiten passaa
 
Hammond on ollut keskeisesti mukana monen musiikinlajin (R&B, urkujazz, "roots-rock", proge ja heavy 70-luvulle saakka, gospel, urku-easylistening...) kehityksessä ja siksi on niissä luontevin valinta. Soundien muokkausmahdollisuus on myös laaja vs. preset-äänikertaurkuihin, joten sikälikin taipuu.
 
Joskus se lo-fi -urku vaan on oikeampi valinta :-)

Yamaha P-120 siinä minusta aika hienon kuuloiset church-organit. Variation soundi on kunnon posetiivi soundi.

Eikös ne Hammondit aikalailla kirkkokäyttöön alunperin tarkoitettukin?
 
Jenkeissähän gospel meno mustien kirkoissa hammondien kera taitaa tänäpäivänäkin olla jossain siellä arkipäivää edelleen.

Ei mitään henkilökohtaista, pidän itsekin joistain oikealla tavalla paskan kuuloisista lelu-uruista, mutta vannoutuneena Hammond-miehenä aina ihmetyttää tää ihmisten liiallinen mieltymys lo-fi soundeihin. "Onhan toi hammond ihan kiva mut oot sä kokeillu vanhaa voxia tai farfisaa?" Tai: "Kokeillaanko kuule tota hammondia tähän kitaracomboon (sen putki-leslin sijaan,huom!), tulee kiva saundi" on aika tuttuja kommentteja matkan varrelta.
 
Mun mielestä Hammondissa ei aina tarvi olla mitään leslietä. Enemmän mun WLM Trip keikkaurku siitä ja putkivahvistimesta hyötyy.
 
Kävin kokeilemassa torilla myynnissä ollutta Hammond H112 urkua. Siinä ei ollut käytössä mitään leslietä. Mulla se olisi ajanut kotisoittelussa asiaa varsin hyvin ilman leslietä ja sillä olisi voinut harjoitella hyvän jalkion kanssa niitä juttuja mitä akustisillakin uruilla.
 
http://www.asikkalalainen.net/musa/h112.mp3
 
Tuossa pätkässä ei pahemmin ole jalkiota kun jalkiossa oli pieni vika kun yksi poljin tuppasi jäämään soimaan.
 
Veikkaan, että virsien säestys kävisi ihan mukavasti tuolla h112 urulla.

Joskus se lo-fi -urku vaan on oikeampi valinta :-)
 
Suosittelen vanhoja reggaelevyjä, esmes rocksteadya ja vanhaa rootsia. Ei ole pojilla olleet taatusti Hammondit käytössä, mutta ei se menoa estä :>
 
Itsekin on välillä reggaebändin treeneissä pohtinut, että pitäisiköhän olla Electron sijaan vähän tuhnumpi soundi, mutta homma on aika lailla jäänyt ajatuksen tasolle. Tosin kerran sain kitaristissa aikaiseksi väkevän soundillisen Telstar-assosiaation vetämällä vain pari äänikertaa auki, leslie stopille, V3 päälle ja analogikaiku perään. Kaiken kruunaa se, että tästä on olemassa treeninauha - C-kasetilla.
 
Hm, eksyin sivuraiteelle, mutta menköön, pääsiäisen kunniaksi.

Ei mitään henkilökohtaista, pidän itsekin joistain oikealla tavalla paskan kuuloisista lelu-uruista, mutta vannoutuneena Hammond-miehenä aina ihmetyttää tää ihmisten liiallinen mieltymys lo-fi soundeihin. "Onhan toi hammond ihan kiva mut oot sä kokeillu vanhaa voxia tai farfisaa?" Tai: "Kokeillaanko kuule tota hammondia tähän kitaracomboon (sen putki-leslin sijaan,huom!), tulee kiva saundi" on aika tuttuja kommentteja matkan varrelta.
 
Itse omistan sekä isot 30-luvun Hammond BC:t että muutaman Farfisan. Ja kyllä, edelleenkin diggaan Farfisoista vaikka ostin Hammondit. Ensinnäkin, ne vaan on eri asia. Toki Hammondeissa on se kaikista isoin ja mehevin saundi, mutta ei Farfisat oo huonoja, eihän ne ees oo suunniteltu tuottamaan Hammond-tyylistä ääntä. Sitäpaitsi, täytyy muistaa, että Farfisa-tyylisiä urkuja on monenlaisia. Joku Farfisa Compact Duo kuulostaa paremmalta kun joku Farfisa FAST 5 (mikä ei sekään oo paska, muttei niin hyvä kuitenkaan). Jotkuu ihmiset tuntuu niputtavan noi kaikki samaan läjään, vaikka niissä on saundillisesti ja jopa elektronisesti selkeitä eroja.
Parhaat "combo organit", kuten se Compact Duo, sekä esim. Farfisa Professional, ovat huippuvehkeitä!
 
Lähes kaikille vehkeille löytyy se oikea käyttötarkoitus, joillekin vaan vähän enemmän ;-)
 
Meneppä ja kuunteleppa Doorsin eka levy ja etenkin esim. Light my Firen soolo sekä Break on trough. Onko siistimpää ja psykeelisempää urkusaundia kuin mitä tuossa kuuluu? Ja kyseessä on Vox Continental. Ei kuulosta yhtään "paskalta lelu-urulta", eikä miltään haisuilta juustouruilta eikä miltään sinnepäin. Kuulostaa vaan yksinkertasesti v*tun siistiltä ja coooolilta. Voxit ja muut on maailman väärinymmärretyimmät soittimet. Ei kyseessä oo aina joku markan kanttiaaltosaundi prkle!
 
Siinä oon samaa mieltä että Hammondit on parhaat lepattimen kanssa.
 
EDIT: lisättäköön vielä että Farfisa-intoudestani huolimatta diggaan sikapaljon Hammondeistakin, soittelen omia Hammondejani paljon ja treenaan jalkioitakin jne.