Klassinen ›

Eli ongelma on seuraavanlainen:
 
Olen soittanut jo 7 vuotta akustista kitaraa ja aina on ollut pitkät kynnet.
Nyt on alkanut bassonsoitto vakavoitua melkein akustisen tasolle, ja tarvetta olisi päästä kynsistä eroon.
 
Niiden luoma saundi kun ei oikein pehmeä. Enemmän plektramainen.
 
Eli koska akustinen on edelleen kuvioissa, kyselinkin, onko olemassa tekokynsiä, jotka voi vain napsauttaa paikoilleen ja ottaa pois kun ei tarvitse?
 
Ja jos on, onko niillä saman vertaista soittaa, kuin normaaleilla kynsillä?

Eli ongelma on seuraavanlainen:

Olen soittanut jo 7 vuotta akustista kitaraa ja aina on ollut pitkät kynnet.
Nyt on alkanut bassonsoitto vakavoitua melkein akustisen tasolle, ja tarvetta olisi päästä kynsistä eroon.

Niiden luoma saundi kun ei oikein pehmeä. Enemmän plektramainen.

Eli koska akustinen on edelleen kuvioissa, kyselinkin, onko olemassa tekokynsiä, jotka voi vain napsauttaa paikoilleen ja ottaa pois kun ei tarvitse?

Ja jos on, onko niillä saman vertaista soittaa, kuin normaaleilla kynsillä?
 
Kyllähän niitä "kynsiplektroja" on olemassa. En tiedä ovatko tavallisten kynsien veroiset, koska en ole itse kokeillut. Eräs tuttu osti taannoin musiikkiliikkeestä innostuksissaan joka sormelle oman plektran, mutta ei muistaakseni sitten käyttänytkään niitä koskaan :D

Tekokynnet kehotan jättämään suosiolla kaupan hyllylle, ei niissä ole tatsia eikä paljon muutakaan.
 
Peukku pleku toimii ainakin loistavasti. Eli sillä saat ainakin yhden kynnen pois. Itse on tullut samanlaisten ongelmien kanssa painiskeltua ja siinä tuli käytyä läpi niin muoviset kuin metallisetkin sormi plekut. Kaikki muut on lentätänyt laatikon pohjalle paitsi muovinen peukku pleku on jäänyt.
Vaatii tietysti hetken totuttelua mutta on vaivan arvoinen.

Suosittelen, että opettelet soittamaan kitaraa kohtalaisen lyhyillä "pitkillä" kynsillä. Soundikin on tukevampi kuin tosi pitkällä.
 
Samaa suosittelen minäkin. Optimimitassa kynsi näkyy minullakin juuri ja juuri sormenpään takaa. Bassonsoittoa eivät kynnet ole haitanneet, enemmän on ollut haittaa siitä että bassoa soittaessa sormenpäät kovettuvat oikeasta kädestä ja tuntuma klasarin soundiin katoaa.

Suosittelen, että opettelet soittamaan kitaraa kohtalaisen lyhyillä "pitkillä" kynsillä. Soundikin on tukevampi kuin tosi pitkällä. Itsellä sormipuolelta katsottuna juuri näkyy kynnen pää sormen pään takaa. Klassista kitaraa on soitettu kynsillä reilu parikymmentä vuotta ja bassoa samoilla sormilla muutama vuosi vähemmän. Tietenkin pidemmän bassorupeaman päälle pitää vähän kynnen päitä siistiä.
Tekokynnet kehotan jättämään suosiolla kaupan hyllylle, ei niissä ole tatsia eikä paljon muutakaan.
 
Saman pituiset on minullakin. Ehkä jopa hieman lyhyemmät.
Näistä kynsistä ei vaan saa pehmeetä saundia jos olis tarvis. Pitää sillon käyttää peukkua, joka ei kuitenkaan ole niin nopea että sillä voisi soittaa mitään kummallista settiä. Peukulla kun saa helposti semmoisen pehmoisen saundin.

Näppäyskulma sanelee paljon.

Jos noita tekokynsiä ei hyviä saa, niin voisiko joku kertoa, miten kynnet saa kestämään kovaakin rämpyttelyä?
 
Itselläni lohkeaa aina välillä aimo paloja etu- ja keskisormen kynsistä.

Kukaan tiiä mitään?

Itselläni lohkeaa aina välillä aimo paloja etu- ja keskisormen kynsistä.
 
juo enemmän maitoa.

Jos noita tekokynsiä ei hyviä saa, niin voisiko joku kertoa, miten kynnet saa kestämään kovaakin rämpyttelyä?
 
Itselläni lohkeaa aina välillä aimo paloja etu- ja keskisormen kynsistä.
 
Sun täytyy hioa kynnen reunat silleen että ne on oikeasti tosi hienot. Hiekkapaperia peliin; 800-hiekkapaperi on liian karkeaa. Jopa 2000 on liian karkeaa loppuhiontaan. Keski-euroopassa käytetään viimeistelyyn jopa 12000-vahvuista hiekkapaperia. Ainakin www.micro-mesh.de :ssä myydään. En tosin ole tuosta sivustosta osannut selvyyttä ottaa kun saksa ei vahvimpia puolia ole, mutta ainakin Turun suunnalla kitaristit käyttävät noita saksalaisten todella hienoja hiekkapapereita.
 
Mulla itselläni on kohtalaisen pitkät kynnet noihin "suosituksiin" nähden. Mutta olen huomannut että parhaan soundin saan juuri tällaisilla kynsillä. Ja se on parhaimmillaan viimeisteltynä todella pehmeä ja vahva. Miinuksena ehkä toi että kynnet lohkeaa takareunasta todella helposti - ainoa keino miten onnistun pitämään ilman halkeamia on juuri tuo että pidän kynsien reunat todella sileänä ja hienona. Sellaisinakin päivinä kun en ehkä ehdi soittaa.
 
Jos soittelet/rämpyttelet teräskielisiä instrumentteja (bassoa, akustista kitaraa) paljon niin kynnet tulevat kulumaan nopeammin kuin ehtivät kasvaa jos hiot niistä aina kaikki proput pois. Sille ei kai voi mitään. :p

Tonnin paperilla karkeampi muotoilu, kakstonnisella viimeistely. Ja kuluneella kakstonnisella ihan viimeksi. Turha sen hienommilla on hieroa.

Tonnin paperilla karkeampi muotoilu, kakstonnisella viimeistely. Ja kuluneella kakstonnisella ihan viimeksi. Turha sen hienommilla on hieroa.
 
Kakstonninenkin kuluttaa kynttä. Mäkin pitäydyin ennen karkeammissa papereissa, mutta olen huomannut että niissä on oikeasti eroa.

Kuulemma myös esim. ruokaöljyllä voitelu vahvistaa kynsiä.
Siis vain jos kasvattaa alusta asti uudet.
 
Siis kynnet vaan semmoisiksi hienoiksi eikä saisi olla mitään epäsymmetrisyyksiä yms?

Siis kynnet vaan semmoisiksi hienoiksi eikä saisi olla mitään epäsymmetrisyyksiä yms?
 
Ei mitään karheuksia, niistä ne pienet halkeamat saavat alkunsa.

Kiitti. Hyvä tietää.
 
Niin saako tuommoisia yli 2000 hiekkapapereita enää mistään k-raudasta tyyliin vai pitääkö tilata ulkomailta?

Tonnin paperilla karkeampi muotoilu, kakstonnisella viimeistely. Ja kuluneella kakstonnisella ihan viimeksi. Turha sen hienommilla on hieroa.
 
Kyllä se metallinen kynsiviila on paras. Toisella puolella karkeampi ja toisella hieno.

Kynsien muodosta olisi varmaan paikallaan vaihtaa mielipiteitä.
 
Koska itelläni on nakkisormet, eli sormen pää kynnen alla ei ole ohut vaan pyöreähkö, joudun pitämään hieman pitempiä kynsiä kuin tässä ketjussa aiemmin esitetyt pituudet ovat. Lisäksi viilaan kynnet kohtalaisen suipoiksi (valokuva selventäisi), koska olen huomannut saavani näin paremman soundin. Niin ja viilaan kynnet siten, että kämmenen vastapuolelta katsoen kynnen vasenta reunaa viilaan enemmän kuin oikeaa. Tämä johtuu oikean käteni soittoasennosta.
 
Sivuhuomautuksena: Itselleni oli erittäin hyödyllistä huomata, että kynsien päät tulee olla sivulta katsoen suorat, siis siten, että kynnen kärki ei taitu alaspäin. Tällöin itselläni ainakin soundista tulee rosoinen ja soitto tökkii. En tiedä miten muilla, alla kuitenkin selventävä kuva.
 
www.students.tut.fi/~huusari/kynnet.GIF

... viilaan kynnet siten, että kämmenen vastapuolelta katsoen kynnen vasenta reunaa viilaan enemmän kuin oikeaa. Tämä johtuu oikean käteni soittoasennosta...
 
Sama täällä, viilaan myös viistoon. Viilauksen käytän ihan tavallista metallista kynsiviilaa, jossa karkea ja hieno raspi. Viilauksen jälkeen liotan käsiä vähän aikaa kuuman veden alla kynsien pehmenemiseksi, ja sen jälkeen hinkkaan kynnen kärkiä farkkuja vasten joka poistaa viilausjätteet ja tekee kynnen reunoista sileän. Jos hoitaa säännöllisesti, homma kestää joitakin minuutteja. Nykyisin kun en soita niin säännöllisesti klasaria, jää viilaus usein rempalleen, pitäisi kuitenkin viilata säännöllisesti kasvun mukaan, niin muoto pysyisi kunnossa. Yksi kikka seurata kynnen kasvua on leikata pikkurillistä pois kynnen valkoinen kärki, jolloin siitä näkee suunnilleen paljonko kasvaa missäkin ajassa, ja koska on taas syytä ryhtyä manikyristiksi.

mulla on sairaan lyhyet kynnet...ei haittaa lainkaan