Kitarat: soittaminen ›

Mitä ylipäätään diatoninen tarkoittaa?

7-ääninen. As in, penta = 5 --> pentatonic (viisiääninen), hexa = 6 --> hexatonic (kuusiääninen).

Käytännössä se tarkoittaa 7-äänistä skaalaa. Tosin jonkin lähteen mukaan diatonisessa skaalassa saisi esiintyä ainoastaan koko- ja puolisävelaskelia, jolloin mm. harmoninen molli ei kuuluisi joukkoon. Ehkä jollakulla on tarkempaa faktaa asiasta?
 
Uli: jos kreikkalaista nimeämislinjaa jatketaan, niin seitsemänsävelinen asteikko on heptatoninen.

OK, mutta mitä tarkoittaa jos sanotaan näin:
 
Suuri kitarakirja:
 
Kolmisointujen rakentaminen skaalan sävelien päälle
 
"Jokaisessa sävellajissa on seitsemän diatonista kolmisointua. Ne muodostetaan rakentamalla kaksi terssi-intervallia diatonisenskaalan jokaisen sävelen päälle."
 
?
 
ylipäätään kysyn, että miten rakennetaan kolmisointuja skaalan sävelten päälle?
 
Kiitos ja kumarrus.

ylipäätään kysyn, että miten rakennetaan kolmisointuja skaalan sävelten päälle?
 
Otetaan yksi kappale seitsemänsävelisiä skaaloja. Ihan mikä tahansa -- duuri, molli, harmoninen molli, melodinen molli, mustalaismolli, tai mikä tahansa edellisten moodi. Kunhan siinä on seitsemän säveltä:
 
1 2 3 4 5 6 7
 
Terssi on siis intervalli, jossa "hypätään" yhden sävelen yli. 1-3 on siis terssi ja 3-5 on myös terssi. Lopputuloksena saadaan kolmisointu 1-3-5. Jos skaala oli C-duuri (C D E F G A B), sointu on C-E-G eli C-duuri. Jos skaala oli vaikkapa F#-harmoninen molli (F# G# A B C# D E#), sointu on F#-A-C# eli F#-molli. Ja niin edelleen.
 
Sointu alkoi skaalan ensimmäisestä sävelestä, joten tämä oli ensimmäisen asteen sointu. Loput kuusi sointuastetta muodostetaan ihan samalla tavoin, aloittamalla eri sävelestä: 2-4-6, 3-5-7, 4-6-1 (skaala mentiin "ympäri"), 5-7-2, 6-1-3, 7-2-4. Aina terssejä ylöspäin, eli valiten "joka toinen" sävel kunnes säveliä on kolme. (Nelisointuja kasattaessa otettaisiin vielä neljäs sävel mukaan, taas terssin päästä.)
 
Eli C-duurin (C D E F G A B) seitsemän kolmisointua ovat:
 
C-duuri (C-E-G)
D-molli (D-F-A)
E-molli (E-G-B)
F-duuri (F-A-C)
G-duuri (G-B-D)
A-molli (A-C-E)
B-dimi (B-D-F)
 
Selkisikö?
 
(HUOM. En tunnusta saksalaisten keksimää H-säveltä, vaan merkitsen angloamerikkalaisittain B, joka on alennettuna Bb. Älkää menkö sekaisin.)

Kiitti nahkis.
Kova heebo oot.

Kiitti nahkis.
Kova heebo oot.
 
Hauskaa, että mielipide on muuttunut noinkin rajusti.

Hauskaa, että mielipide on muuttunut noinkin rajusti.
 
Tiedän. Sori silloisesta.
 
Olen katos takinkääntäjä-pelle :)
 
Oikeasti, arvostin tekstiäsi, se laajensi tietämystäni musiikista.

Onko sitten esim. kvartti kolmen sävelen yli hyppäävä, kvintti neljän ja seksti viiden jne.?
 
On. Siis kun terssi on esim. 1-3, niin kvartti on 1-4, kvintti on 1-5 jne.

Käytännössä se tarkoittaa 7-äänistä skaalaa. Tosin jonkin lähteen mukaan diatonisessa skaalassa saisi esiintyä ainoastaan koko- ja puolisävelaskelia, jolloin mm. harmoninen molli ei kuuluisi joukkoon. Ehkä jollakulla on tarkempaa faktaa asiasta?
 
Minun käsittääkseni homma on juuri näin. Muistaakseni määritelmä meni just sillain, ett kolmesta kokosävelaskeleesta ja kahdesta puolisävelaskeleesta koostuva asteikko(esim. duuriskaala). Ilmeisesti mooditkin sitt on diatonisia asteikoita? En tiedä tän tarkempaa...

Jaa? Meikä on aina luullu että dia -etuliite viittaa siihen lukuun 7, niinku olisin jostain viisauksia lukenut joskus. Mene ja tiedä... propsit oikasusta.
 
Edit: villi arvaus -- olisko dia -liite viittaus 'di' (2) ja 'a' (1?) -puolisävelaskelista kasattuun asteikkoon, jolloin tuo määritelmä puoli/kokoaskelista koostuvasta asteikosta täsmäis? Ei mitään hajua, just a wild guess.

Edit: villi arvaus -- olisko dia -liite viittaus 'di' (2) ja 'a' (1?) -puolisävelaskelista kasattuun asteikkoon, jolloin tuo määritelmä puoli/kokoaskelista koostuvasta asteikosta täsmäis? Ei mitään hajua, just a wild guess.
 
No siis voithan sä hyvinkin olla oikeassa tossa nimi jutskassa. Oon kuullu vaan ton rakenne jutun.
 
Oon muuten joskus kysynykkin just tota diatonista asteikkoa useammaltakin musiikkia pitkään opiskelleelta immeiseltä ja vastaus on ollut joko, ett ei oo ikinä kuullukkaa tollasta...tai sitt, ett enhän minä tiedä mitään asteikoista;) Yllättävän tuntematon juttu, ottaen kuiteskin huomioon, ett varmasti suurinosa maailman sävellyksistä perustuu juuri tohon sävelkulkuun...käsittääkseni?!?

"dia-, kreik. sananalku (myös prepositio ja adverbi), joka merkitsee läpäisemistä, läpikulkua tai lävitse ja kautta kulkevaa tai ulottuvaa."
 
Näin sanoo tietosanakirja. Läpitonaalinen?
 
Yllättävän tuntematon juttu, ottaen kuiteskin huomioon, ett varmasti suurinosa maailman sävellyksistä perustuu juuri tohon sävelkulkuun...käsittääkseni?!?
 
Kyllä, mutta harvahan tätä terminologiaa tuntee sen kummemmin. Jazziakin voi kuunnella ja soittaakin sujuvasti tietämättä termistä "kolmimuunteinen daktyyli" yhtään mitään. (Siltä varalta että joku kysyy -- se on se "diibadaaba"-rytmitys).

...jees, meikällä on ihan pää sekasin egyptiläisistä mikrotonaalisista asteikoista taas. Siinä sitä onkin pureskelemista, kun asteikon terssi ei oo kovin suuri muttei hirveän pienikään... :)

"
Kyllä, mutta harvahan tätä terminologiaa tuntee sen kummemmin. Jazziakin voi kuunnella ja soittaakin sujuvasti tietämättä termistä "kolmimuunteinen daktyyli" yhtään mitään. (Siltä varalta että joku kysyy -- se on se "diibadaaba"-rytmitys).
 
Se niin sanottu "svengi"!