Lyriikka ›

Hihih, tuollaisen tekstinraakileen löysin kovalevyltäni. Lukion aikana tehty sanoitusanalyysi. Mietin vain, herättääkö tällainen muissa asioiden päälle ymmärtävissä ajatuksia, kun äidinkielenopettajalla ei varmaankaan painavia henkilökohtaisia mielipiteitä asiaan liittyen ole, vaan arvostelu tapahtui melko pinnallisesti.
 

 
Metallica – sota ja huumeet
 
Amerikkalaisen raskaan musiikin yhtyeen Metallican vuonna 1986 julkaisema Master of Puppets –levy on yksi merkittävimmistä koskaan julkaistuista heavy-albumeista, ja sen julkaissut Metallica kenties suurin musiikki-instituutio koskaan. Metallica on aina ollut kantaaottava yhtye, ja mielestäni bändin tuotannon vaikuttavin kappale on Master of Puppets levyn nimikkoraita.
 
Kappale maalaa raskaudellaan, nopeudestaankin huolimatta synkän kuvan huumeriippuvuudesta. Musiikkikappaleelle tyypillisenä minäkertojana toimii kappaleessa poikkeuksellisen omaperäisesti itse huumausaine: ”I will occupy, I will help you die. I will run through you, now I rule you too.”
Vapaasti suomennettuna: “Häiritsen, autan sinua kuolemaan. Virtaan lävitsesi, nyt hallitsen sinuakin.”
Kappaleen sanoittanut kitaristi-laulaja James Hetfield tietää, mistä kappaleessa kertoo: hänellä on itsellään ollut huumeongelma, jonka ylitse hän sittemmin pääsi. Omaa huumehelvettiään rankasti kuvaten hän saa Master of Puppetsilla huumeet kuulostamaan juuri niin säälimättömiltä ja julmilta aineilta, kuin ne ovatkin. Tämä on toisaalta hienoa, sillä juuri menestyviltä rock- ja pop-ikoneilta nuoret musiikinkuuntelijat ottavat vaikutteita, ja ”Puppets” polttaa varmasti häikäilemättömän raa’an kuvan huumeista nuoremman - miksei hieman vanhemmankin - kuuntelijan mielikuvitukseen. Nykypäivän musiikki on enemmänkin juuri päinvastaisia vaikutteita levittävää: valtavirtaan päässeen, mustien artistien lippua kantavan rhythm ’n’ blues –musiikin, sekä rapin sanoma välittää lähinnä huumeiden ja alkoholin käytön ”cooliutta”. Bongi on nykyään muotia, katsopa vaikka Music Televisionia.
 
Master of Puppetsin idea on siis siinä, miten huumeet saadaan kuulostamaan pelottavalta ja pahalta asialta sanomalla suoraan, mitä ne aiheuttavat. Kappaleessa huumausaine ”vetelee sinua naruistasi”, mikä ei viittaa teinityttöjen alusvaatemuotiin, vaan tarkoituksena on kertoa, kuinka huumeriippuvaisesta ihmisestä tulee marionettinukke jonka toiminta on riippuvaista huumeiden saamisesta ja niiden vaikutuksesta. Laulajan räkäinen trash-metal -ääni on omiaan tämäntyyliselle kappaleelle, ja lisämaustetta tuovat ylimääräiset pilkalliset nauruäänet saavat kuuntelijassa aikaan kylmiä väreitä. Musiikilliselta kannalta on myös pakko mainita, että kyseisen albumin kappaleiden sävellystyö oli pitkä ja huolellinen, mikä kuuluu myös lopputuloksesta, joka on – kuten jo mainittu – yksi hienoimmista raskaan musiikin albumeista koskaan. Bändi on ollut sävellystensä ja sanoitustensa kautta yksi suurimmista musiikillisista innoittajistani, ja juuri tällaiset nerokkaat sanoitukset antavat aihetta kuunnella aina vain enemmän, sillä mitä enemmän sanoituksia jaksaa kuunnella ja niihin perehtyä, sitä enemmän salaisuuksia sanoituksista paljastuu.
 
Toinen suosittu kappaleiden sanoitusten aihe läpi musiikin historian ja kaikkien genre-rajojen on sota. Koska sana ”sota” ei varmasti kenessäkään herätä positiivisia mielikuvia, on sanan käyttäminen aina ollut tapa saada huomiota ja yrittää vaikuttaa. Metallican tuotannosta löytyy muutamia sota-aiheisia kappaleita, joiden sanoitusten julmuus on häikäilemätöntä ja korutonta. Kappaleessa ”One” kerrotaan sodan kauheudesta kaikki raajansa menettäneen, vuodepotilaana makaavan sotilaan näkökulmasta. Inspiraatiota kappaleiden teksteihin Metallica on ammentanut kirjallisuudesta ja elokuvista, ja One viittaakin vahvasti elokuvaan ”Johnny got his gun”, josta näytetään pätkiä kappaleesta tehdyssä musiikkivideossa. Tämä musiikkivideo on varmaankin parhaiten sodan kauheudet esiin tuova video, mitä olen nähnyt. Toinen sotakoneistoa ja sotilaiden värväämisprosessia kritisoiva kappale, Disposable heroes (Kertakäyttösankarit), löytyy Master of Puppets albumilta. Tämä kappale on kannanotto Yhdysvaltojen julmaa sotakoneistoa ja sen inhimillisyyttä koettelevia toimintamenetelmiä, sekä armeijan kieroutunutta hierarkiaa vastaan. ”More a man, more stripes you bear, glory seeker trends.” Suomennettuna: ”Sitä miehekkäämpää, mitä enemmän kunniamerkkejä kannat, loistokkuuden tavoittelun muotia.”
 
Paras keino saada asiansa esitettyä, on sanoa se suoraan, kiertelemättä. Se onkin juuri Metallican sanoitusten paras ase, sillä suoraan sanominen on katoava taito. Vielä hieman liioiteltuna sanomansa saa varmasti perille, mistä Metallica pitää kyllä huolen.
 
Sanoitukset ovat siis onnistuneita ja osuvat maaliinsa, ainoina huonoina puolina täytyy pitää sitä, että läheskään kaikille musiikinkuluttajille kappaleiden sanoituksilla ei ole merkitystä, ja että raskas musiikki ei kosketa läheskään kaikkia. Syvyyttä useista sanoituksista raskaan musiikin puolelta kuitenkin löytyy reilusti enemmän kuin jatkuvasti radiossa soivista ”I love you” –renkutuksista, mikä on mielestäni epäreilua. Nykymusiikissa on hirvittävä paine olla mediaseksikäs, ja hyvältä näyttäminen on itsetarkoitus sen sijaan että tehtäisiin hyvää musiikkia koskettavilla sanoituksilla. Mutta jokainen kuunnelkoon sitä mitä haluaa, ehkä valtavirran popistakin jotain oppii. Ainakin sen, että todellinen musiikin sanoma löytyy aivan jostain muualta kuin radion soittolistoilta.
 
EDIT: Voihan eki, typo tuli otsikkoon.

Hyvä hyvä. Onneksi alkuperäisen kirjoituksen otsikko ei ilmeisesti ollut "Metallica - Sota ja huumet".

Hihih, tuollaisen tekstinraakileen löysin kovalevyltäni. Lukion aikana tehty sanoitusanalyysi. Mietin vain, herättääkö tällainen muissa asioiden päälle ymmärtävissä ajatuksia, kun äidinkielenopettajalla ei varmaankaan painavia henkilökohtaisia mielipiteitä asiaan liittyen ole, vaan arvostelu tapahtui melko pinnallisesti.
 

 
Metallica – sota ja huumeet
 
Amerikkalaisen raskaan musiikin yhtyeen Metallican vuonna 1986 julkaisema Master of Puppets –levy on yksi merkittävimmistä koskaan julkaistuista heavy-albumeista, ja sen julkaissut Metallica kenties suurin musiikki-instituutio koskaan. Metallica on aina ollut kantaaottava yhtye, ja mielestäni bändin tuotannon vaikuttavin kappale on Master of Puppets levyn nimikkoraita.
 
Kappale maalaa raskaudellaan, nopeudestaankin huolimatta synkän kuvan huumeriippuvuudesta. Musiikkikappaleelle tyypillisenä minäkertojana toimii kappaleessa poikkeuksellisen omaperäisesti itse huumausaine: ”I will occupy, I will help you die. I will run through you, now I rule you too.”
Vapaasti suomennettuna: “Häiritsen, autan sinua kuolemaan. Virtaan lävitsesi, nyt hallitsen sinuakin.”
Kappaleen sanoittanut kitaristi-laulaja James Hetfield tietää, mistä kappaleessa kertoo: hänellä on itsellään ollut huumeongelma, jonka ylitse hän sittemmin pääsi. Omaa huumehelvettiään rankasti kuvaten hän saa Master of Puppetsilla huumeet kuulostamaan juuri niin säälimättömiltä ja julmilta aineilta, kuin ne ovatkin. Tämä on toisaalta hienoa, sillä juuri menestyviltä rock- ja pop-ikoneilta nuoret musiikinkuuntelijat ottavat vaikutteita, ja ”Puppets” polttaa varmasti häikäilemättömän raa’an kuvan huumeista nuoremman - miksei hieman vanhemmankin - kuuntelijan mielikuvitukseen. Nykypäivän musiikki on enemmänkin juuri päinvastaisia vaikutteita levittävää: valtavirtaan päässeen, mustien artistien lippua kantavan rhythm ’n’ blues –musiikin, sekä rapin sanoma välittää lähinnä huumeiden ja alkoholin käytön ”cooliutta”. Bongi on nykyään muotia, katsopa vaikka Music Televisionia.
 
Master of Puppetsin idea on siis siinä, miten huumeet saadaan kuulostamaan pelottavalta ja pahalta asialta sanomalla suoraan, mitä ne aiheuttavat. Kappaleessa huumausaine ”vetelee sinua naruistasi”, mikä ei viittaa teinityttöjen alusvaatemuotiin, vaan tarkoituksena on kertoa, kuinka huumeriippuvaisesta ihmisestä tulee marionettinukke jonka toiminta on riippuvaista huumeiden saamisesta ja niiden vaikutuksesta. Laulajan räkäinen trash-metal -ääni on omiaan tämäntyyliselle kappaleelle, ja lisämaustetta tuovat ylimääräiset pilkalliset nauruäänet saavat kuuntelijassa aikaan kylmiä väreitä. Musiikilliselta kannalta on myös pakko mainita, että kyseisen albumin kappaleiden sävellystyö oli pitkä ja huolellinen, mikä kuuluu myös lopputuloksesta, joka on – kuten jo mainittu – yksi hienoimmista raskaan musiikin albumeista koskaan. Bändi on ollut sävellystensä ja sanoitustensa kautta yksi suurimmista musiikillisista innoittajistani, ja juuri tällaiset nerokkaat sanoitukset antavat aihetta kuunnella aina vain enemmän, sillä mitä enemmän sanoituksia jaksaa kuunnella ja niihin perehtyä, sitä enemmän salaisuuksia sanoituksista paljastuu.
 
Toinen suosittu kappaleiden sanoitusten aihe läpi musiikin historian ja kaikkien genre-rajojen on sota. Koska sana ”sota” ei varmasti kenessäkään herätä positiivisia mielikuvia, on sanan käyttäminen aina ollut tapa saada huomiota ja yrittää vaikuttaa. Metallican tuotannosta löytyy muutamia sota-aiheisia kappaleita, joiden sanoitusten julmuus on häikäilemätöntä ja korutonta. Kappaleessa ”One” kerrotaan sodan kauheudesta kaikki raajansa menettäneen, vuodepotilaana makaavan sotilaan näkökulmasta. Inspiraatiota kappaleiden teksteihin Metallica on ammentanut kirjallisuudesta ja elokuvista, ja One viittaakin vahvasti elokuvaan ”Johnny got his gun”, josta näytetään pätkiä kappaleesta tehdyssä musiikkivideossa. Tämä musiikkivideo on varmaankin parhaiten sodan kauheudet esiin tuova video, mitä olen nähnyt. Toinen sotakoneistoa ja sotilaiden värväämisprosessia kritisoiva kappale, Disposable heroes (Kertakäyttösankarit), löytyy Master of Puppets albumilta. Tämä kappale on kannanotto Yhdysvaltojen julmaa sotakoneistoa ja sen inhimillisyyttä koettelevia toimintamenetelmiä, sekä armeijan kieroutunutta hierarkiaa vastaan. ”More a man, more stripes you bear, glory seeker trends.” Suomennettuna: ”Sitä miehekkäämpää, mitä enemmän kunniamerkkejä kannat, loistokkuuden tavoittelun muotia.”
 
Paras keino saada asiansa esitettyä, on sanoa se suoraan, kiertelemättä. Se onkin juuri Metallican sanoitusten paras ase, sillä suoraan sanominen on katoava taito. Vielä hieman liioiteltuna sanomansa saa varmasti perille, mistä Metallica pitää kyllä huolen.
 
Sanoitukset ovat siis onnistuneita ja osuvat maaliinsa, ainoina huonoina puolina täytyy pitää sitä, että läheskään kaikille musiikinkuluttajille kappaleiden sanoituksilla ei ole merkitystä, ja että raskas musiikki ei kosketa läheskään kaikkia. Syvyyttä useista sanoituksista raskaan musiikin puolelta kuitenkin löytyy reilusti enemmän kuin jatkuvasti radiossa soivista ”I love you” –renkutuksista, mikä on mielestäni epäreilua. Nykymusiikissa on hirvittävä paine olla mediaseksikäs, ja hyvältä näyttäminen on itsetarkoitus sen sijaan että tehtäisiin hyvää musiikkia koskettavilla sanoituksilla. Mutta jokainen kuunnelkoon sitä mitä haluaa, ehkä valtavirran popistakin jotain oppii. Ainakin sen, että todellinen musiikin sanoma löytyy aivan jostain muualta kuin radion soittolistoilta.
 
EDIT: Voihan eki, typo tuli otsikkoon.
 
Todella hyvä kirjoitus! Pisti miettimään... Ota plussa +

helkkari...en ole edes miettiny asiaa tolta huume- kantilta, vaikka se nyt tuntuu niin oikealta...Ajattelin vain että tässäpä se Jamppa purkaa jumalavihaansa...plussaa!

jesus kun oli hardii talkii +
 
Jesse on kyl mun top3 sanottaja

helkkari...en ole edes miettiny asiaa tolta huume- kantilta, vaikka se nyt tuntuu niin oikealta...Ajattelin vain että tässäpä se Jamppa purkaa jumalavihaansa..
 
Mä en ole ajatellut tota tekstiä koskaan tonkaan vertaa, mutta niinhän se näyttäis olevan, nyt kun selitettiin. Ei tule muutenkaan yleensä niin kauheasti sanoituksiin kiinnitettyä huomiota, varsinkaan ulkomaankielisiin.
 
Paras keino saada asiansa esitettyä, on sanoa se suoraan, kiertelemättä. Se onkin juuri Metallican sanoitusten paras ase, sillä suoraan sanominen on katoava taito.
 
No en mä nyt oikein tiedä onko tuo Puppets sittenkään mikään kovin loistava esimerkki suoraan sanomisesta, kun multakin oli mennyt kokonaan ohi mistä koko biisi edes kertoo. Vertauskuvillahan siinäkin lähinnä pelataan.
 
Suoraan sanominen voi olla hyvä tehokeino, mutta menee helposti sitten tylsäksi saarnaamiseksi tyyliin "Drugs are baad, m'kay..." Kärjistäminen saattaa toimia paremmin.

Hyvää tekstiä. Tälläisenä ADHD-teininä en yleensä jaksa lukea pitkiä asiatekstejä kyllästymättä (joo, liioittelen), mutta tämän kohdalla ärsytti, kun teksti loppui niin pian.
 
+ Plops.
 
(edittiä)
Olen itsekkin miettinyt 'tallican sanoituksia, mutta en noin syvällisesti. Lähinnä tasolla "Jaa, tässä lauletaan huumeista ja siitä miten ikäviä ne on. Nojoo.. Jaa tällänen sotabiisi. Aika erikoinen idea tehdä biisi näistä jälkimainingeista, eikä hehkuttaa, miten helmeä on repiä pää irti."
Jesse on Mies.

Saitkos numeron tästä?

Saitkos numeron tästä?
 
En muista, jos sain niin se oli 9œ. Tai sitten se oli kirjallisuusessee. No lähelle kiitettävää kuitenkin on tapana kirjoittaa. Tuossa on hieman ehkä mututuntumaa, mutta se sallitaan, koska opettaja ei ole tietoinen faktoista. ;)
 
Vertauskuvillahan siinäkin lähinnä pelataan.
 
Tää suoraan sanominen meinaskin enemmän tuota Onea. Ahdistava musiikkivideokin, siinä viedään katsojaa kyllä kohti kurjuutta melkoisella intensiteetillä. Ja surullista oli myös, että siitä alkoi Metallican "kaupallisuus".. ;)

Metallica on siitä hassu bändi et ne vaikuttaa ihan urpoilta, mut niitten biiseiissä on kuitenkin tiettyy sanomaa ja vaikuttaa silt et ne jopa tietää jostain jotain.

Metallica on siitä hassu bändi et ne vaikuttaa ihan urpoilta, mut niitten biiseiissä on kuitenkin tiettyy sanomaa ja vaikuttaa silt et ne jopa tietää jostain jotain.
 
Heh... :) Tuo on kyllä oikeasti niin hyvin kiteytetty et... +

Olihan tuo hyvä kirjoitus. Ainoa asia vain, että herra Hetfield ei ole huumeita koskaan käyttänyt. Kipulääkkeitä lukuunottamatta. Ainakaan hänen itsensä tai muiden bändiläisten mukaan. Muut bändin jäsenet kyllä kokkelia sun muita veteli.

Olihan tuo hyvä kirjoitus. Ainoa asia vain, että herra Hetfield ei ole huumeita koskaan käyttänyt. Kipulääkkeitä lukuunottamatta. Ainakaan hänen itsensä tai muiden bändiläisten mukaan. Muut bändin jäsenet kyllä kokkelia sun muita veteli.
 
Voi olla vaikeaa selvittää totuus jostain amerikan bändistä, että kuka on käyttäny mitäkin ja mikä huhu on totta ja kuka valehtelee missäkin kohtaa.

Voi olla vaikeaa selvittää totuus jostain amerikan bändistä, että kuka on käyttäny mitäkin ja mikä huhu on totta ja kuka valehtelee missäkin kohtaa.
 
Paitsi bändin jäsenet ei varmaan itsestään kerro huhuja?

Paitsi bändin jäsenet ei varmaan itsestään kerro huhuja?
 
En tiedä. En tunne ketään heistä.

En tiedä. En tunne ketään heistä.
 
Noh, absoluuttisia totuuksia ei kumpikaan meistä voi esittää, niin turha tästä on sen enempää kinata. :)

Noh, absoluuttisia totuuksia ei kumpikaan meistä voi esittää, niin turha tästä on sen enempää kinata. :)
 
Niimpä, mutta koska haluan vielä sanoa viimeisen(?) sanan, niin sanonpa, että aina ei voi luottaa tietoon vaikka tyypit jossain haastattelussa niin sanoisivatkin. Onhan näissä haastatteluissa(yleisesti) aina paskaa puhuttu.

aivan loistava teksti! plussaa