Rummut: rumpukamat ›

Suurin ero muihin huippumuusikoista kasattuihin bändeihin on sävellyksissä. Tän voi todeta lukemalla jotain billboardeja. Toto vaan on onnistunut yhdistämään huipputeknisen soitannon ja mahtavat sävellykset. Harva "urheilubändi" pystyy tähän.
 
No tämä on totta. Toisaalta Toto on kärsinyt jotenkin kasvottomuudesta, siinä on pirun kovia soittajia ja homma tehdään niin oikein kuin vain mahdollista, mutta kun siitä laulumikin varresta puuttuu se "freddiemercury" riehumasta, niin kyseessä on enempikin semmoista musiikkia jota soittajat voivat ns. ammatillisesta kiinnostuksesta katsoa, miten homma hoidetaan.
 
En dissaa, kyllä mulla on jokunen Toton levy jossain, ja kyllä sitä kuuntelee mutta olo on aina vähän kuin aloittaisi kaljanjuomisen toisesta pullosta. Puraisu puuttuu.

Etsin levyjä, joilla Simon Phillipsin soittoa saa kuulla parhaimmillaan.
Candymanin jo löysin. Entäpä Toton levyt?
 
Tambulla Simon on varmaan eniten esillä ja soittaa räiskyvimpiä juttuja, jos sitä hait. Myöhemmillä studiolevyillä hänen soittonsa on huomattavasti hillitympää.

Etsin levyjä, joilla Simon Phillipsin soittoa saa kuulla parhaimmillaan.
Candymanin jo löysin. Entäpä Toton levyt?
 
Derek Sherinian - Black Utopia (2003)
Ei varmasti parhaimmillaan, mut aika urheilusuoritusta.

Derek Sherinian - Black Utopia (2003)
Ei varmasti parhaimmillaan, mut aika urheilusuoritusta.
 
Sherinianin parilla muullakin levyllä on Phillipsin soittoa. Levyjen nimet:
 
Inertia
Mythology
 
Molemmat mun mielestä parempia ku Black Utopia. Levyillä myös Steve Lukather muutamissa biiseissa. Luke on itse sanonut, että Inertia on paras levy jolla hän on soittanut... :D
 
Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, myönnettäköön että diggailen Totosta aika paljonkin. Harmitti vähän kun ei päässy viimesimmälle keikalle armeijan takia, mutta ehkä ne vielä ehtii nähdä. Uus levy oli positiivinen yllätys meikäläiselle, tykkäilen. Phillipsin soitosta verrattuna Jeffiin tykkään myös - iso osa tätä on tietysti modernimpi soundimaailma. Erilaiset kasarisoundit on mielestäni aika karua kuultavaa - toisaalta Kingdom of Desirella on tosi hyvät rumpusoundit IMO. Phillipsin soundit on muuten jees, mutta nykyään sen bassari on ihan paska, semmonen kummallinen köpö. Mindfieldsilla oli vielä jees ja livetaltioinneissa, mutta 2000-luvun studiolevyillä se on vaan kuraa.
 
En tiedä mistä se tulee että tykkään Totosta. Mielestäni niillä vaan on hyviä biisejä (olkoonkin AORrää) ja arvostan syvästi hyvää soitto- sekä laulutaitoa, kumpaakin löytyy roppakaupalla.

Minusta Phillipsin basari potkii ihan hyvin uusimmallakin Totolla, tykkään.
 
Toto -levyjen soundeista yleensä: Kummallista, että 70-luvun tuotoksilla on mielestäni huomattavasti enemmän puhtia ja särmää kuin kasari -levyillä. Esim. muilta osin loistokas IV kärsii kehnosta tai "liian hiljaisesta" masteroinnista. Samaten Turn Back. Isolation, Fahrenheit ja The Seventh One ovat jo parempia soundeiltaan. Kas, kun Columbia ei ole vielä uudelleen julkaissut noita? XX on re-masteroitu kunnolla, se tykittää hyvin.

(olkoonkin AORrää)
 
Mitä on AOR?

AOR=Adult Oriented Rock. Suomeksi vaikka seesteisrokkia.

Minäkin nuorenpana pidin tuota Totoa vähän semmosena vinkuvien hinttien bändinä, kunnes muuan ystäväni pisti kerran sitä oikein kunnolla kuuntelemaan. Huomasin soiton olevan toimivaa, muttei mitään "sillä tavalla ihmeellistä". Jälkeenpäin olen alkanut arvostaa yhä enemmän ja enemmän tuota Porcaron soittoa.
 
Täähän on vähän filosofiasta kiinni - Mun mielestä hyvä rumpali on sellainen, jonka soittoa ei oikestaan edes huomaa, biisi vaan kulkee eteenpäin kuin juna. Siinä ei tarvita ihmeellisiä kikkakolmosia. Rumpujen tehtävä on pistää "jalka vipattamaan", niinkuin Pirkko Liinamaa sanois Levyraadissa.
 
Jos haluaa musiikilta jotain haasteellisuutta tai extremeä, on ihan perusteltua diggailla jotain Dave Weckliä tai Dream Theateria. Mulle kyseinen munankasvatusmusa ei toimi ja that's it. Toton heikkoudeksi luettakoon taas munaton yleismeininki ja kornahtavat biisit. Tämä uudempi tuotanto on mullekin aivan vierasta. Kingdom of Desire -kiertuetta kävin jopa paikan päällä katsomassa. Harmi vaan, että kokkeli ja kasvimyrkyt kerkesivät tuon Porcaron viedä juuri ennen kiertueen alkua.

Totossa on mulla vaan joku sellanen mikä siinä mielyttää aina. Mä en tie mikä se on mutta siinä on vaan joku.

Jos haluaa musiikilta jotain haasteellisuutta tai extremeä, on ihan perusteltua diggailla jotain Dave Weckliä tai Dream Theateria. Mulle kyseinen munankasvatusmusa ei toimi ja that's it.
 
Tekninen kikkailu on pieninä annoksina ja harvoin nautittuna ihan piristävää vaihtelua, mutta ei sellasta jaksa kovin kauaa ihmetellä etenkin jos se punainen lanka eli tarttuvat melodiat puuttuvat. Totolla on ollut aina melodiat hallussa ja kovasta teknisestä osaamisesta huolimatta on osattu pitää riittävä etäisyys henkilökohtaisen virtuoositeetin esille tuomiseen.
 
Weckl ois ihan törkeen magee nähdä livenä (etenkin jos pääsisi rumpulavan taakse ihmettelemään), mutta harvemmin mä sitä kotona laitan soimaan. Ehkä silloin kun haluan nimenomaan istua alas ja keskittyä kuuntelemaan Daven kikkailua.
Mutta sitten hetken kuluttua iskee tyhjä olo ja on pakko kuulla jotain melodisempaa. Tällöin Toto on hyvä vaihtoehto tai sitten se hevimaailman Toto eli Van Halen. Niillä sen sijaan oli ihan timantti laulaja 80-luvulla. :)

AOR=Adult Oriented Rock. Suomeksi vaikka seesteisrokkia.
 
Muuten siis samaa purkkaa kuin kaikki muukin, mutta painopiste on ulkoisten tekijöiden sijaan enemmän musiikilla (oho!) ja ehkä jopa sanomalla.

Muuten siis samaa purkkaa kuin kaikki muukin, mutta painopiste on ulkoisten tekijöiden sijaan enemmän musiikilla (oho!) ja ehkä jopa sanomalla.
 
No ehkä näinkin mutta suurin ero on se, että AOR on rokkia josta on vähennetty kapinaa ja vaaran tunnetta.
Musiikki on kyllä pääosassa, mutta taitaa olla niinkin että keskiverrolle keksi-ikäiselle (AOR:n kohderyhmä) musiikissa ei saa olla liikaa särmää tai "sanomaa", vaan biisien aiheiden tulisi käsitellä esim. rakkautta tai muita yleismaailmallisia aiheita. Riippuu tietenkin mitä "sanomalla" tarkoittaa. Itselleni käy ihan hyvin että keskitien englanninkielinen rock tai pop on melko banaalia tekstien osalta, ja jos haluan kuunnella tekstejä joissa on sanomaa, niin laitan vaikka Dylania soimaan.
 
No olipas huonosti muotoiltu vasta heränneenä.

Muuten siis samaa purkkaa kuin kaikki muukin, mutta painopiste on ulkoisten tekijöiden sijaan enemmän musiikilla (oho!) ja ehkä jopa sanomalla.
 
Eipä kyllä ihan näinkään. AOR on sellaista vesitettyä, niinkuin ruotsalainen kakkosolut. Särmät hiottu ja pienin yhteinen nimittäjä haettu, niin ettei varmasti ärsytä ketään. Sanomaa? Voi kuinka rakastan, voi kuinka kaipaan, no nyt se jätti, viikonloppuisä, kaljaa juon (mutten liian monta ku aamulla on johtoryhmän kokous) ja riehun (mutten liian lujaa ku anoppi nukkuu).
 
Sama se, mitä kelläkin on päällä. Tommi Läntinen ja Danny pitävät aika karuja kuteita, mutta musiikkinsa ei siitä rokimmaksi muutu.
 
Kärjistäminen on ilo. :p
 
AOR tarkoittaa myös album orientated radiota. Sellainen olisi kiva täälläkin.

Eipä kyllä ihan näinkään.
 
No ehkä oli hieman hätänen lausunto. Hain lähinnä vastakohtaa jollekin Lovex:in kaltaiselle purkalle joka on tietoisesti segmentoitu teineille ja kaikki lähtee ulkoisesta olemuksesta. Musiikki on sitten vaan taustaa ja täytettä kaikelle muulle.
 
Joo, eihän se AOR mitään sanomaa sisällä. Ja hyvä niin.

AOR on sellaista vesitettyä, niinkuin ruotsalainen kakkosolut. Särmät hiottu ja pienin yhteinen nimittäjä haettu, niin ettei varmasti ärsytä ketään. Sanomaa? Voi kuinka rakastan, voi kuinka kaipaan, no nyt se jätti, viikonloppuisä, kaljaa juon (mutten liian monta ku aamulla on johtoryhmän kokous) ja riehun (mutten liian lujaa ku anoppi nukkuu).
 
Sama se, mitä kelläkin on päällä. Tommi Läntinen ja Danny pitävät aika karuja kuteita, mutta musiikkinsa ei siitä rokimmaksi muutu.
 
Siis ainoa oikea rockmusiikki on sellaista, jossa tahallaan soitetaan pieleen, yritetään keksiä mahdollisimman ärsyttäviä juttuja, ettei sen kuuntelu missään nimessä olisi miellyttävä kokemus, ihannoidaan päihteidenkäyttöä ja vihataan kaikkea mahdollista? Muutako ei saa kuunnella?

Ja rockissa on siis paljon alalajeja, ei ole olemassa "ainoaa oikeaa" rockia.
Ikävä kyllä Toto ei ole perinteisessä mielessä kovin "rock". Se ei ole kapinallista, ei ota kantaa jne. Eikä siinä ole mitään pahaa, kaikki saavat kuunnella mitä haluavat.
 
Olen toki selvillä rockin kapinahenkisyydestä ja myönnän, että Toto ei tässä mielessä kelpaa puristeille. Vaikka miän vainin kirjoitus olikin kärjistetty, niin siitä kuitenkin henki sellainen perusteeton halveksunta AOR:ää kohtaan, että päätin vähän näpäyttää esittämällä kärjistetyn mielipiteen rockin toisesta ääripäästä. Vaikka AOR ei ole "rock", niin se on silti musiikkia siinä missä muutkin genret eikä ansaitse mielestäni sellaista ylimielistä naureskelua, mitä tässäkin ketjussa on esiintynyt jo aika runsain mitoin.

Olen toki selvillä rockin kapinahenkisyydestä ja myönnän, että Toto ei tässä mielessä kelpaa puristeille.
 
Ei kyse ole mistään purismista vaan tosiasioista. En minä itsekään kuuntele paljoa mitään katu-uskottavaa rockia, mutta tunnen kuitenkin faktat. Turha suuttua jos joku ei tykkää ja kritisoi bändiä kliinisyydestä. Koska melko kliinistä musiikkiahan se on. Sitä nyt on ihan turha kieltää. Eikä siinä musiikissa siis mitään vikaa ole. Toinen tapa sanoa sama asia on, että se on todella tarkasti tuotettua ja soitettua. Kysehän on makuasioista.
 
Vaikka miän vainin kirjoitus olikin kärjistetty, niin siitä kuitenkin henki sellainen perusteeton halveksunta AOR:ää kohtaan, että päätin vähän näpäyttää esittämällä kärjistetyn mielipiteen rockin toisesta ääripäästä.
 
No olisit voinut perustella paremmin. Nyt kirjoituksestasi sai ihan vääränlaisen kuvan. Et puhunut siinä "äärimmäisestä rockista" vaan kuulosti, että puhut rockista yleisesti.
Sitä paitsi Miän vain kirjoitus ei ollut perustelematon. Lue tarkemmin. Hän kirjoitti "AOR on sellaista vesitettyä, niinkuin ruotsalainen kakkosolut. Särmät hiottu ja pienin yhteinen nimittäjä haettu, niin ettei varmasti ärsytä ketään. Sanomaa? Voi kuinka rakastan, voi kuinka kaipaan, no nyt se jätti, viikonloppuisä, kaljaa juon (mutten liian monta ku aamulla on johtoryhmän kokous) ja riehun (mutten liian lujaa ku anoppi nukkuu)."
Tuohan on hyvinkin perusteltua kirjoittamista. Samalla provosoivaa mutta silti perusteltua.
 
Vaikka AOR ei ole "rock", niin se on silti musiikkia siinä missä muutkin genret Näin on...
eikä ansaitse mielestäni sellaista ylimielistä naureskelua, mitä tässäkin ketjussa on esiintynyt jo aika runsain mitoin.
 
...mutta koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Mitäs siitä jos jotain pitämääsi musiikkia joku pitää kornina? Kaikkia ei voi koskaan miellyttää. :)

Kiitoksia puolustamisesta, kun en itse ollut paikalla.
 
Joo, mulla on näitä mielipiteitä. Kyse ei ole tyylistä tai vaarasta, vaan siitä, etten voi kertakaikiaan sietää hengettömyyttä missään muodossa. Tämän takia en esimerkiksi pidä Mötley Cruesta tai 69 Eyesistä - vaan Motörhead putoaa täysillä. The Meters toimii, Bobby Womack ei. Kolmas nainen kyllä, Yö ei. Billy Cobham kyllä, Dave Weckl ei. JJ Cale kyllä, Erci Claptonin sooloura ei. Jne.
 
Aor (ja totokin) edustaa minulle juuri tätä hengettömyyttä - huomaa: ei kliinisyyttä. Sellaista, joka on niin ärsyttämätöntä, että ärsyttää juuri siksi.
 
Sama se mulle, mistä kukin diggaa. Mutta kun nyt kyse oli siitä, miksi toto ei tipahda. Oliko tässä nyt riittävästi perusteluja?

Joo, mulla on näitä mielipiteitä. Kyse ei ole tyylistä tai vaarasta, vaan siitä, etten voi kertakaikiaan sietää hengettömyyttä missään muodossa. Tämän takia en esimerkiksi pidä Mötley Cruesta tai 69 Eyesistä - vaan Motörhead putoaa täysillä. The Meters toimii, Bobby Womack ei. Kolmas nainen kyllä, Yö ei. Billy Cobham kyllä, Dave Weckl ei. JJ Cale kyllä, Erci Claptonin sooloura ei. Jne.
 
Miksi et pidä Mötley crüesta ? sehan on pillu hevin ehdoton ykkös nimi. Muuten kyllä listasi oli kuin minun suusta.
 
Aor (ja totokin) edustaa minulle juuri tätä hengettömyyttä - huomaa: ei kliinisyyttä. Sellaista, joka on niin ärsyttämätöntä, että ärsyttää juuri siksi.
Tähän lukisin itse kaikki bon jovit ja muut munattomat uikuttajat. Toisaalta en hirveästi lämpeä suoritus musiikillekaan. Jostain syystä sellainen tietty "yli tuotettu" musiikki ei vaan kolahda.
 
Sama se mulle, mistä kukin diggaa. Mutta kun nyt kyse oli siitä, miksi toto ei tipahda. Oliko tässä nyt riittävästi perusteluja?
Olen monasti itsekin ihmetellyt tätä toto hypetystä. Yleensä siihen liittyy porcarosta puhuminen. Toinen joka kanssa ihmetyttää (nyt heitän bensaa liekkeihin) on zeppelin hehkutus, ei nekään biisit ole niin ihmeellisiä.....