Puhaltimet ›

Lasketaanko huuliharppu oikeaksi puhallinsoittimeksi? Jos ei niin ei varmaan kannata jatkaa lukemista. :)
 
Jatkoit vielä? Hyvä, sitten yritän päästä asiaan. Minulla oli lapsena sairastettujen keuhkotautien takia erittäin huono hapenottokyky. Sitä oli mittailtu useammalla eri tavalla, ja kaikki sanoivat että huono on. Hengästyin helposti ja rintaan pisti. Sitten aloin soittamaan huuliharppua, tämä tapahtui siinä kasarin lopulla. Yllättäen kun siinä muutaman vuoden kuluttua taas jouduin mittauksiin keuhkokuumekierteen takia oli hapenottokykyni noussut normaalille keskitasolle painoon ja niinpäinpois verrattuna. Nyt olen ollut taas vaihteeksi terveenä ja olen havainnut, että ikäänkuin ei hengästyisikään ihan niin helposti.
 
Eli onko muilla samanlaisia positiivisia kokemuksia? Pitäisikö kelan korvata huuliharput ja trumpetit keuhkotautisille?

Varmaan totta ainakin toinen puoli.
 
Sitten kun vielä hengitystekniikkaa pääsee opiskelemaan jonkun pron johdolla, tulee vielä parempia tuloksia.

itselläni ainakin sain suurta apua klarinetista rasitusastmaan. ei ole sen jälkeen suuremmin vaivannut, ko olin parisen vuotta soittanut.

Ditzczseriduun (tms.) soiton (laulun?)kerrotaan myös auttavan kuorsaukseen. Oli oikein tutkimus tehty laumalla keski-ikäisiä kuorsaavia herrasmiekkosia.

Mie oon ymmärtäny asian niin, että liikunnalla voi vain parantaa hapenottokykyä. Se mitä puhaltajat tekevät on vain keuhkokapasiteetin hyödyntäminen mahdollisimman hyvin. Hapenottokyvyllä siis viitataan siihen, miten hyvin keuhkoista siirtyy happea verenkiertoon. Ei siihen, miten hyvin osaat hengittää ja kuinka paljon ilmaa liikkuu sisään ja ulos. Tosin voihan hengittelykin olla muun liikunnan puutteessa ihan hyödyllistä.
 
Jo edesmennyt tuubistilegenda Arnold Jacobsilla oli urbaanin legendan mukaan vain yksi toiminnallinen keuhko. Kuitenkin hän soitti tuubaa Chicagon sinfoniaorkesterissa nelisen kymmentä vuotta ja opetti tämänpäivän tuubavirtuooseja. Tosiasiassa hänellä oli kummatkin keuhkot toiminnassa, mutta niiden käyttökapasiteetti laski hyvin merkittävästi hänen vanhetessaan. Ilmeisesti tästä syystä hän teki tutkimusta puhallinsoittajien keuhkojenkäytöstä ym. Jotain tästä materiaalista löytyy osotteesta: http://www.windsongpress.com/

Oletteko nähneet tai siis kuulleet puhaltajia, jotka käyttävät kiertoilmahengitystä? Varsin mielenkiintonen juttu, ja näyttää siltä ettei soittaja hengitä koskaan. Vaatii pitkän treenin ja omaksumisen, lähinnä kai pro-juttu.

Oletteko nähneet tai siis kuulleet puhaltajia, jotka käyttävät kiertoilmahengitystä?
 
En ole nähnyt mutta kuullut. Mainittakoon ainakin saksofonistit Rahsaan Roland Kirk, Evan Parker ja John Butcher. Tietääkseni myös Kenny G osaa sen mutta häntä en ole viitsinyt kuunnella.
 
E: Siis olen kyllä nähnyt ja kuullut mutta en molempia yhtäaikaa.

Tietääkseni myös Kenny G osaa sen mutta häntä en ole viitsinyt kuunnella.
 
Minäpä olen nähnyt Kenny G:n keikalla Porissa! Ja se soitti tosiaan yhden useamman minuutin mittaisen äänen ja katseli välillä kelloaan. Hillitöntä huumoria! Todellinen showmies! Monituhatpäinen turakaisyleisö oli aivan ihastuksissaan. Minua vitutti niin, että lähdin nakkikopille.
 
Taitava soittaja, mutta musansa on hirveää paskaa. Siinä ei kiertoilmahengitykset paljon auta.

...Taitava soittaja, mutta musansa on hirveää paskaa...
 
Ymmärrän, mitä meinaat, vaikka huonompaakin on tehty - jotta ei kai vielä paskan kriteerejä täytä. Ja myyntiluvut on komiat!
 
Siinä ei kiertoilmahengitykset paljon auta.
 
HOHO - no ei.

Pakko mainita vielä Mats Gustafsson ja John Surman.

Vielä tosta kiertoilmatekniikasta, niin kannattaa kuunnella tää Wynton Marsalisin paganini tilutus.
Neljä ja puol minuuttia putkee aikamoista tilua. Iha luonnottoman kuulosta kun ei soitto katkee hetkeksikää...

Ymmärrän, mitä meinaat, vaikka huonompaakin on tehty - jotta ei kai vielä paskan kriteerejä täytä. Ja myyntiluvut on komiat!
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Circular_breathing
 
Kennyllä on näköjään maailman ennätyksenä yhden soinnun tauoton soitto 45 min ajan.
 
Olisikohan tuokin levytyksenä myyntimenestys ;-)

Monet suuret oboistit ilmeisesti käyttävät kiertoilmahengitystä. Kerran olin kuuntelemassa yhden sinfiksen esiintymistä ja siellä oboisti soitti julmetun pitkiä fraaseja. Kysyin soitonopettajaltani ja hän kertoi, että kyseinen soittoniekka osaa kiertoilmahengityksen.
 
Kuulemma oboensoitossa kiertoilmahengitys on suhteellisen helppo oppia verrattuna moneen muuhun soittimeen, mutta äänen vakaus onkin sitten vaikea säilyttää. Itse en ole vielä toistaiseksi nähnyt mitään syytä opetella, mutta viimeistään silloin harjoittelun, mikäli alan dingeridoon soittoa treenata. Mulla kun loppuu ilma heti kesken.

Kiertoilmahengitys ei ole erityisen mystinen tekniikka, vaikka se onkin melko hankala oppia. Tyypillinen tapa harjoitella kiertoilmahengitystekniikkaa - tai sen alkeita - on puhaltaa pillillä vesilasiin ja tarkkailla kuplien määrää. "Sammakkohengitykseksi" olen myös kuullut tuota kutsuttavan, sillä kurnutukseltahan se hieman näyttää:)
 
Esimerkiksi fagotisti Pascal Gallois käyttää paljon kyseistä tekniikkaa. Sen avulla voi soittaa lähes rajattoman pitkiä, tauottomia jaksoja. Itse osaan puhaltaa tauotta kuplia pilliin, mutta fagotin kanssa tuo touhu ei aivan suju. Se onkin toisaalta enemmän noita jatkokurssin juttuja eikä tuollaista tekniikkaa alkuvaiheessa kuulu osatakaan. Virtuoosi tuon taidon hallitsemiseksi ei kuitenkaan tarvitse olla, ja se on enemmänkin jonkin rumpumaailmasta tutun rimrollin kaltainen kuriositeetti.
 
Mitä tulee alkuperäiseen aiheeseen, lienee uskottavaa olettaa, että puhallinsoittimiin puhkuminen parantaa hengitystekniikkaa ja keuhkojen kapasiteettia. Hapenottokykyyn tuota ei kuitenkaan pidä sekoittaa.

Kyllä huuliharppu oikea puhallin on siinä missä saksofonikin. Sanosin kaikki mistä lähtee hallittua ääntä on soittimia oikeissa käsissä/jaloissa/suissa.:)