herbbu 06.04.2006 13:25:06 | |
---|
En tahtoisi päästää irti, kädestä rakkaimpain. Sut sairaus luotani siirsi, sä tahdot mennä vain. En tahtoisi antaa sua pois, me täällä sua viel’ tarvitaan. Perheemme perhe sua ilman ei ois, lapset isäänsä rakastaa. Niin joutuin haurastuit enemmän vaan, sä itket, olet onneton. ”Kuka mua pystyy rakastamaan?” aina kysyt, kun ilta on. Lapset pelkää, kuinka isän nyt käy, miksi isin täytyy mennä? Miks jäädä ei voi tähän elämään, älä isi, älä lennä. En tahtoisi antaa sua pois, me täällä sua viel’ tarvitaan. Perheemme perhe sua ilman ei ois, lapset isäänsä rakastaa. Aamulla saavuin taas töistä kotiin, edessä päivä raskas ois. Oven avasin, kylmän viiman tunsin, tajusin, lähdit, sä lensit pois. Arkkusi kaunis, kaunis ja hauras, sen peitti kukat kauneimmat nuo. Oli tilaisuus lyhyt, toivosi mukaan, sitä pikimmin pääsisit rakkaiden luo. Lapset pitivät kiinni äidistä lujaa, ettei hänkin lentäisi pois. Lähtösi jälkeen kuulen vielä, kuin kirkossa hiljainen laulusi sois. En tahtoisi antaa sua pois, me täällä sua viel’ tarvitaan. Perheemme perhe sua ilman ei ois, lapset isäänsä rakastaa. Mä tahtonut antaa en sua pois, nyt täällä sua kaivataan. Ei perhettämme perheeks sanoa vois, kun sua ei olekaan. *** Saattaa sisältää kirjotusvirheitä ku nopeasti kirjotin koneelle talteen. Kevyttä balladimusiikkia vaikka aihe ei ihan kevyt olekaan. Naura ongelmillesi. Niin kaikki muutkin tekevät. |
natacka 06.04.2006 18:16:16 | |
---|
todella koskettava.. ~Jotakin muuta, jotain selvää, Jotakin tiedostamatonta~ |
seitikki 07.04.2006 13:30:54 (muokattu 07.04.2006 13:31:09) | |
---|
Koskettava juu, mutta ainakin mun silmään aika perinteikkään kliseinen ja ehkä jopa hieman naiivin kuuloinen, mutta tosiaan vain mun silmääni. mörrimöykkytyttökökkö |
valje 07.04.2006 21:40:23 | |
---|
Ei koskettanut, vaikka olisi ehkä pitänyt. Aiheen pitäisi olla kipeä, mutta nyt käsittely jää mielestäni vähän pinnalliseksi, eikä valitettavasti tunnu missään. Vähän enemmän eläytymistä ja rohkeampaa tunneilmaisua, sieltä ne uudet vertauskuvat putkahtelee.. *Singers -blind, ignorant beasts of habit*
-Boethius (475-524) |
Kiitoksia vaan kommentoista, kaikki otetaan vastaan sillä pidempien tekstien duunailu on vasta alkutekijöissään mulla. Mielestäni kuitenkin sävelen kanssa tämä toimii hyvin, tai sitte se on sitä itsesääliä :D Naura ongelmillesi. Niin kaikki muutkin tekevät. |
Tietysti Pauligin 08.04.2006 00:50:35 (muokattu 08.04.2006 00:52:39) | |
---|
Sinänsä tunteikas ja ihan toimiva, mutta kuten jo ehkäpä mainittu niin jäi semmonen fiilis että kaikki mitä tässä sanotaan on sanottu (ja myös niin samalla tavalla) monesti ennenkin. Ei erityisen värikästä kieltä, oivalluksia, yms.. Mutta! Pohjana ei ole huono, kyllä tuosta kehittää hyvänkin. Ei tässä kaukana olla. Nämähän ovat sitten aina vain mielipiteitä. Lapset pelkää, kuinka isän nyt käy, miksi isin täytyy mennä? Miks jäädä ei voi tähän elämään, älä isi, älä lennä. Tästä pidin jossain määrin. Elämä on kuin banaani, johon apinat ei yllä. |
herbbu 08.04.2006 10:57:33 | |
---|
Kiitoksia Tietysti Pauligin. Itsekin pidän eniten tuosta säkeistöstä minkä tuossa mainitsit. Täytyy ottaa kaikesta oppia, mitä täällä sanotaan :) Naura ongelmillesi. Niin kaikki muutkin tekevät. |
Sistis 08.04.2006 15:04:01 | |
---|
Aihehan on periaatteessa surullinen ja silti jollain tapaa kaunis ja koskettava. Ei siinä mitään. Kuitenkin tarkastelutapa on mielestäni ikävällä tapaa kliseinen. Vastaavia on tehty ennenkin. Jos kyseisestä aiheesta haluaa tehdä laulun, tarkastelunäkökulman soisi olevan ainakin jollain tapaa erilainen. Sitten toinen ongelma: vaikka teksti on paikoin ihan hyvääkin, useimmat riimit ontuvat ja pahasti. Ehkä juuri tuo riimittely on se pahin pulma tässä. Kliseisillä riimeillä saa usein pilattua muuten hyvän tekstin. Tässäkin on nähtävissä sellaista. Mitenkään toivoton tuo teksti ei missään nimessä ole, varsinkin jos se on ensimmäisiä tekstejäsi. Siihen nähden se on erittäin valmiin kuuloinen ja olet ottanut varsin rohkean aiheen käsiteltäväksesi. Kun nuo muutamat sudenkuopat saat vältettyä, teksteistäsi on lupa odottaa vaikka mitä. |
herbbu 08.04.2006 17:11:07 | |
---|
Kiitoksia edelleen! Moni on sanonut, että aihe on jollain tapaa kulunut, mutta itselleni ei tule yhtään kappaletta mieleen missä käsiteltäisiin sitä että perheenisä kuolee sairauteen. Tai sitten kuuntelemani musiikki ei vain kuulu tuohon kategoriaan :) Mutta kiitoksia kaikille palautteesta! Naura ongelmillesi. Niin kaikki muutkin tekevät. |
Sistis 08.04.2006 20:17:35 | |
---|
mutta itselleni ei tule yhtään kappaletta mieleen missä käsiteltäisiin sitä että perheenisä kuolee sairauteen. Noh, ehkä ihan noin spesifioidusti ei tule minullakaan mitään mieleen. Mutta läheisen kuolemasta tulee äkkiseltään mieleen ainakin seuraavat: Timo Rautiainen: Hiljaista Marja Mattlar / Timo Rautiainen: Lintu (läheinen kuolee sairauteen) Timo Rautiainen: Jäähyväiset (Perheenisä kuolee liikenneonnettomuudessa) Rautakello: Rankempi Rakkaus (hieman eri lähestymistapa) |
herbbu 08.04.2006 20:23:04 | |
---|
Täytyypä tutkiskella jos levyhyllystä löytyis joku noista kipaleista :) Naura ongelmillesi. Niin kaikki muutkin tekevät. |
4roth 09.04.2006 12:23:44 | |
---|
Melko imelää, ei ole painonvartijoille sopivaa:) Kaunista kylläkin. Tuo edellä käsitelty säkeistö on poikkeus eli ei ole aiemmin pistänyt korviin tai silmiin. Olen joskus aikoinani tehnyt itsekin samantyyppiset sanat jossa kaipasin jotain poismennyttä. Jatka samaa rataa. Minulla ainakin korkeintaan 1/10 sanat napsahtavat siten, että niitä viittii lukea vielä viikkojen kuluttua. |