Bänditoiminta ›

Jeps. Todella aikaisin kannattaa keikkaa heittää. Siitä ei tule mitään, jos vuosia kellarissa vääntää. Tyypit vain kyllästyy koko touhuun ja homma kuihtuu kasaan. Keikalle vaan. Äänenpaine on ystävämme. Kun biisit on kasassa ja homma toimii jotenkin, keikalle vaan.

Omia vai kovereita ekoilla keikoilla?

Omia vai kovereita ekoilla keikoilla?
 
Molempia kai. Hyvä soittaa yleisölle jotain tuttuakin.
 
Mutta omiin kannattaa panostaa. Jos biisit toimii niin tottakai ne on etusijalla.
Sen mukaan soitatte että mitkä kuulostaa parhaalta.
 
Vaikka viiden biisin setti: 3 omaa + 2 coveria esmes.
Tietty riippuu tapahtumasta.

Sitten ku pystyy silleen soittaan ettei itellä vituta.
 
Jos se olis noin, ni mä en ainaka pääsis ikinä keikalle, vaikka kuinka reenais.

Molempia kai. Hyvä soittaa yleisölle jotain tuttuakin.
 
Mutta omiin kannattaa panostaa. Jos biisit toimii niin tottakai ne on etusijalla.
Sen mukaan soitatte että mitkä kuulostaa parhaalta.
 
Vaikka viiden biisin setti: 3 omaa + 2 coveria esmes.
Tietty riippuu tapahtumasta.
 
Tässä nyt oletetaan, että sillä ekalla keikalla on kanssa yleisöä... varmempi kai kuitenkin lähteä siitä, että tyhjille seinille joutuu soittamaan varsin usein.
 
Toki sattuu usein hyviä lämppärikeikkoja, jotka kannattaakin ottaa riemuiten vastaan.

Toki sattuu usein hyviä lämppärikeikkoja, jotka kannattaakin ottaa riemuiten vastaan.
 
eip ole meillä ollunna vielä yhtäkään :'( hyvää lämppärikeikkaa siis.

eip ole meillä ollunna vielä yhtäkään :'( siis.
 
Jees, varsin moni ns nimibändi ei halua lämppäriä... useastakin syystä. Semmoseksi on homma mennyt. Tai jos lämppäri otetaan, on se kytkykauppaa tai ainakin pääesiintyjän edustajan pitää "hyväksyä" lämppäri.

Jees, varsin moni ns nimibändi ei halua lämppäriä... useastakin syystä. Semmoseksi on homma mennyt. Tai jos lämppäri otetaan, on se kytkykauppaa tai ainakin pääesiintyjän edustajan pitää "hyväksyä" lämppäri.
 
Kuulin jutun et kavereitteen piti virittää kitarat epävireeseen, kun oli "nimibändin" lämppärinä.

Kuulin jutun et kavereitteen piti virittää kitarat epävireeseen, kun oli "nimibändin" lämppärinä.
 
Kaikkea sitä puhetta maailmaan mahtuu...
 
Tuskin. Sen sijaan kamat pitää varmasti pystyttää pääbändin kamojen eteen suunnilleen keskelle lavaa, soundcheck voi olla olematon ja kenties PA:sta ei saa käyttää kaikkia osia, tai monitorimiksaus tarjoaa vain yhden linjan. Myös valot saattavat olla pysähtyneinä yhteen asetelmaan koko keikan.
 
Ei siis mitään ongelmia rutinoituneelle bändille. Katastrofin paikka aloittelijoille. Kun vielä muistetaan, että lämppäri hyvin todennäköisesti aloittaa soittamisensa vähän ennen kuin yleisö lasketaan sisään, ei homma todellakaan ole herkkua.
 
Mutta onpahan paikalla valmis yleisö, jos se älyää ajoissa paikalle tulla... ja onhan lämppäyskeikoilla aina "nimibändin tarjoilu", eli lämppääjätkin voivat saada salaattia, jaffaa ja kaljakopan takahuoneeseen, asioita joita ei omilla keikoilla vielä pitkään aikaan heru...
:-)

Kannattaa harjoitella keikkaolosuhteita myös kämpällä. Jos ei muuta niin säätäkää kamat yhden "harjoituskeikan" ajaksi niin ettette kuule toisianne kunnolla. Se antaa kuvan millaisissa olosuhteissa keikalla soitetaan. Hyvin yleistä on ettei rumpali kuule kuin korkeintaan vähän bassoa, laulu ja kitarat tuuttaavaat yleensä yleisöön päin ja rumpali saa arvailla että mitä ne oikein soittaa.

Kannattaa harjoitella keikkaolosuhteita myös kämpällä. Jos ei muuta niin säätäkää kamat yhden "harjoituskeikan" ajaksi niin ettette kuule toisianne kunnolla. Se antaa kuvan millaisissa olosuhteissa keikalla soitetaan. Hyvin yleistä on ettei rumpali kuule kuin korkeintaan vähän bassoa, laulu ja kitarat tuuttaavaat yleensä yleisöön päin ja rumpali saa arvailla että mitä ne oikein soittaa.
 
Hyvä vinkki. Viritystauot kannattaa etukäteen miettiä. Ei haittaa yhtään, vaikka äkkiä vireen tarkistaa biisien välissä tai sen aikana (jos kappaleessa on kohta, jossa soittaa ei tarvitse) Kannattaa myös miettiä, mitä tapahtuu jos kieli katkeaa. Täytyy pitää aina se jokeribiisi hihassa, jonka voi vetää yhdellä kitaralla, jos toiselta katkeaa (olettaen, että on kaksi kitaristia). Mikään ei ole niin kiusallisen näköistä, kuin hiljaisuus lavalla ja epätietoiset katseet.

Kannattaa harjoitella keikkaolosuhteita myös kämpällä. Jos ei muuta niin säätäkää kamat yhden "harjoituskeikan" ajaksi niin ettette kuule toisianne kunnolla. Se antaa kuvan millaisissa olosuhteissa keikalla soitetaan. Hyvin yleistä on ettei rumpali kuule kuin korkeintaan vähän bassoa, laulu ja kitarat tuuttaavaat yleensä yleisöön päin ja rumpali saa arvailla että mitä ne oikein soittaa.
 
Ehkä suurempi yllätys on, ettei lavalla näe toisia. Opetelkaa valmiiksi soittamaan selin toisiinne.

Ehkä suurempi yllätys on, ettei lavalla näe toisia. Opetelkaa valmiiksi soittamaan selin toisiinne.
 
mut eihän sit voi silleen "inspiroida"

Joo meillä on tässä parin kuukauden päästä keikka täällä päin ja ollaan lämppäreinä, mutta onhan siinä se hyvä ettei omia kamoja tarvi raahata

oma eka keikka oli ensimmäisen bändin kanssa 13 kesäsenä 5:n treenikerran jälkeen. soitettiin 3 ensimmäisenä valmistunutta veisua
 
13 vuotiaana? :) Pitäsköhän meänki sitte alkaa kyseleen mahollista keikkaa ku ollaan siinä 13œ XD. Osa porukasta on soittanut yhdessä liki 2 vuotta, loput enemmän tai vähemmän. Kesällä ois tod.näk tulossa keikka. Eli siis yhteen vetona:
1. Heti keikalle ku pystyy ja kykenee
2. "Keikka" pariin kertaan reeniksellä
3. "Kaaoksien" (kielikatkeaa, yms) pientä suunnitelmaa?
4. Omia biisejä painottaen?
5. Lisävarusteita(kieliä, plekuja, yms) mukaan keikalle

Ois just eka keikka tos luantaina,mut se kyl on sellainen vaa et sinne tulee kutsuvieraat.

Joo aiheesta sivuten:
 
Meillä on bändin kanssa eka keikka tulevana perjantaina (28.5), ja nyt rupes jo jännittämään niin pirusti. Mitä olette tehneet omassa tapauksessa, jos tämmöistä on tapahtunut? Joogata? Juoda pari bissee?

Juoda yks tai kaks rauhottavaa korkeintaa ja ei saa höntyillä liikoja. Kaikkia jännittää aina vähän, se on ihan normaalia ja jopa suotavaa jännittää. Auttaa keskittymään vähän paremmin. Liika jännitys on tietty pahasta, sitä saa yleensä lievitettyä just ajattelemalla että ei siellä lavalla voi enää nolata itteään pahemmin. Otat vaan asenteella sen homman etkä pyytele anteeksi. Mitään kauheempaa katottavaa ei oo kuin aikuinen (tai melkeen aikuinen) mies (tai nainen :)) siellä lavalla joka näyttää siltä kun olis just jättämässä leikin kesken tai on sillä asenteella liikkeellä että emmä ny oikee viittis, eihä me tosissaa olla, eihän.. Vaikka soitto menis miten paskasti niin ei saa luovuttaa kesken, ei yleisö yleensä huomaa mitään virheitä jos meininki on muuten hyvä. Itsellä myös eka keikka (tai no ei tota nyt sellaseks voi oikeen kutsua, no esiintyminen kuitenkin) nykyisen bändin kanssa huomenna.

Joo aiheesta sivuten:
 
Meillä on bändin kanssa eka keikka tulevana perjantaina (28.5), ja nyt rupes jo jännittämään niin pirusti. Mitä olette tehneet omassa tapauksessa, jos tämmöistä on tapahtunut? Joogata? Juoda pari bissee?
 
Mulla oli juuri kanssa viime lauantaina ensimmäinen keikka. Eipä tohon oikeastaan mitään erikoisia keinoja ole, menet lavalle ja annat kaikkesi. Vaikka kuinka jännittäisi, niin yrität voittaa sen jännityksen näyttämällä siltä, että olet varma siitä jutusta mitä teet.