Yleistä keskustelua musiikista ›

Totta, siihen herää aina yöllä, kun on muuten hiljaista.
 
Jaa, eikö se ääni lähdekään niiden ikkunani ulkopuolella leijuvien, yölennolle houkuttelevien lohikäärmeiden siivistä?

Meidän universumia käytetään bassona jumalten jamisessioissa.

jos h-sävel on 247 Hz ja aina kun mennään oktaavi alas niin hertsimäärä puolittuu... näin me saadaan laskutoimitus 247Hzx0.5^57 eikös? (merkitäänkös potenssi noin?)
 
tästä laskin antoi tuloksen n. 0,000000000000000171Hz
 
korjatkaa jos olen väärässä, matematiikan tunneista on aikaa

jos h-sävel on 247 Hz ja aina kun mennään oktaavi alas niin hertsimäärä puolittuu... näin me saadaan laskutoimitus 247Hzx0.5^57 eikös? (merkitäänkös potenssi noin?)
 
tästä laskin antoi tuloksen n. 0,000000000000000171Hz
 
korjatkaa jos olen väärässä, matematiikan tunneista on aikaa
 
tuosta äkkiä laskien (en terkistanut) yksi värähdys kestää noin 185 000 vuotta ( - voipi helposti olla kertaluokkavirhe mukana)

näin me saadaan laskutoimitus 247Hzx0.5^57 eikös? (merkitäänkös potenssi noin?)
 
Potenssi merkitään noin, kyllä. Mulla on myös matematiikan tunneista aikaa, oikein pinnistämällä sain kaivetuksi muististani tällaisen kaavan:
 
Uusi taajuus = lähtötaajuus * 2^(n/12)
 
jossa n = siirryttyjen puolisävelaskelten määrä, positiivinen jos liikutaan korkeammalle, ja miinusmerkkinen jos mennään alaspäin.
 
Toi kaava minkä mä muistin antoi siis ihan saman tuloksen minkä sä sait, Leka. Aika matala ääni olis...
 
Mutta siis mullakin on matikantunneista aikaa. Niin kiinnostava osa-alue kuin tuo silloin joskus olikin, saattaa muisti pettää. Joten korjatkaa jos minä(kin) olen väärässä.

Kannattaako mikittää dynaamisellä vaiko konkalla? Mitenkän tilamikit?
 
Ja kannattaako valita mikki, jossa on lievä bassokorostus?
 
Mutta. Teoreettisemmat heebothan voisivat laskea, minkähalkaisijaisesta bassokaappikartiosta voisi virittää tuon äänen taltioimiseen sopivan mikin....

Toki liikkuu, jos on väliainetta. Kuten ilmaa tahi muuta kaasua. Kuten tuon mustan aukon ympäristössä.
 
Tyhjiössä ääni ei tietenkään liiku, mutta eihän kaikki avaruus ole tyhjiötä.
 
.
 
Liikkuu se tyhjiössäkin. Sitä ei vaan kuule koska se ei reagoi juuri mainitsemasi väliaineen kanssa, eli ei tule resonanssia eikä mitään.
 
Absoluuttista tyhjiötä ei luonnonolissa muuten synny.
 
Tämänkin takia valonnopeus on kiihdytysteitse aika lailla utopiaa: Vaikka partikkeleita onkin vaikkakin vain muutaman metrin väleni toisistaan avaruudesta, niin jo se nopeus millä matkustetaan pitään huolen siitä että niitä kolliisioita pikku hiukkasten kanssa on (...tu kun muistaisi sen kaavan...) siinä 300.000.000:n nokilla, sekunnissa. Sitten tietenkin otetaan huomioon energiamäärä joka purkautuu törmäyksestä, jossa huomioidaan hiukkasen oma liike-energian määrä... ergo tunnin matkan jälkeen oltaisiin keretty ryssimään 1.080.000.000.000.000 nanokolaria mikä äkkiä laskettuna riittänee riisumaan minkä tahansa mikrohiilikuitua heikomman tuhannen paskaksi... ja tämä siis c1- nopeudella... Toki, samoin kuin superkavitaatiolla voidaan välttää täysin vesi, jossa torpedu kulkee, niin vastaavan laista mekanismia varmasti voitaneen soveltaa avaruudessakin.
 
Tietenkin,c1-> absoluuttinen nopeus joka tuo mukanaan absoluuttisen massan, joka lisää mukavasti liike-energiaa ja auttaa näin mukavasti nanotörmäyksissä...

Mutta. Teoreettisemmat heebothan voisivat laskea, minkähalkaisijaisesta bassokaappikartiosta voisi virittää tuon äänen taltioimiseen sopivan mikin....
 
Tämä voisi olla hyödyllinen tieto. Opiskeleeko (onko opiskellut) täällä kukaan akustiikka tms?

Tämä voisi olla hyödyllinen tieto.
 
Mua alkoi kiinnostamaan tuo siinä määrin, että teen ympäripyöreän, karkean laskelman itse. Tää on siis vähän leikillään tehty, en esitä tätä minään fyysisenä totuutena. Lähdetään liikkeelle siitä, mikä normaali bassoelementti on, ja mitä taajuuksia sellaisella toistetaan (...ja virittelyssä äänitetään).
 
Halkaisija olkoon tässä laskelmassa 15" (onhan toki muitakin kokoja, mutta nyt lasken tuolla arvolla) ->
 
d1 = 15", eli d1 = 0,375 m.
 
Ajatellaan, että basson alin sävel on se E, joka on 110 Hz:sen A:n alapuolella ->
 
f1 = 110 Hz * 2^(-5/12) = 82,4 Hz (noin)
 
Seuraavassa olettamus, joka viimeistään saattaa tämän laskelman totuusarvon kyseenalaiseksi. Eli jos lähdettäisiin yksinkertaisesti siitä, että elementtin koon pitäisi kasvaa samassa suhteessa kuin mitä taajuus alenee, niin:
 
d2 = d1 * (f1 / f2) = 0,375 m * (82,4 Hz / 0,000000000000000171 Hz) = 180716858167136126,14337994285459 m.
 
Elikkä siis tuommoiset karkeasti sanottuna 180716858167136 kilometriä. Semmoiset reilut 19100 valovuotta. Siitä vaan tilaus vetämään ja äänittelemään... ;-)
 
Mä korostan vielä tämän laskelman epätieteellisyyttä. Karkeita olettamuksia ja puhdasta huvittelua se on. Mutta aika ämyri olisi tuommoinen.
 
Edit: parit typot.

Ja torin kulmalla saa respektiä.

Uusi taajuus = lähtötaajuus * 2^(n/12)
 
Paitsi, että nuo äänet ovat kauheassa epävireessä viritysjärjestelmässämme.

Paitsi, että nuo äänet ovat kauheassa epävireessä viritysjärjestelmässämme.
 
Niin, sävelkorkeudet on käytännön syistä sovittu tiettyihin taajuuksiin. Jos sulla on tuon E:n sovittu arvo lähettyvillä jossain, niin ilmoita pois. Lasketaan sitten uusiksi. Saadaan tarkempi tulos - tuon takia oltiin ehkä metsässä jopa valovuosia... ;-)

Meidän universumia käytetään bassona jumalten jamisessioissa.
 
Ilmeisesti jonkinlainen hitaampi balladi käynnissä, odotas kun alkaa proge tai hevi soimaan... Iik!
Har-har.

Meidän universumia käytetään bassona jumalten jamisessioissa.
 
Vihdoinkin on todistettu että Jumala on basisti.

niin jo se nopeus millä matkustetaan pitään huolen siitä että niitä kolliisioita pikku hiukkasten kanssa on (...tu kun muistaisi sen kaavan...) siinä 300.000.000:n nokilla, sekunnissa.
 
Ei kai se nyt ihan jokaiseen matkan varrella olevaan hiukkaseen törmää.

Ei kai se nyt ihan jokaiseen matkan varrella olevaan hiukkaseen törmää.
 

 
Toi kaava oletti että törmätään vain yhteen hiukkaseen/m3, mitenkään huomiuoimatta aluksen kokoa. Kuutiometrissä avaruudessa on jotakuinkin muutama hiukkanen.

Toi kaava oletti että törmätään vain yhteen hiukkaseen/m3, mitenkään huomiuoimatta aluksen kokoa. Kuutiometrissä avaruudessa on jotakuinkin muutama hiukkanen.
 
Eiku blää. Jotenkin mun fyysikkoaivot vaan sanoi, että tossa tarkasteltiin valonsäteen törmäilyä avaruudessa leijuviin hiukkasiin, koska valo nyt on toistaiseksi ainoa juttu, mikä liikkuu valonnopeudella.
 
Mutta jos siitä huolimatta matkusteaan valonnopeudella, niin aika hidastuu aluksessa äärettömän hitaaksi, ja alukselta katsottuna kaikki matkan varrella olevat hiukkaset törmää alukseen samalla hetkellä. Että se vähän tasoittaa tilannetta massan kasvun tuoman edun kannalta.

Jaa, eikö se ääni lähdekään niiden ikkunani ulkopuolella leijuvien, yölennolle houkuttelevien lohikäärmeiden siivistä?
 
Vähän vähempi sitä sienisoppaa ens kerralla??? ;)

Vähän vähempi sitä sienisoppaa ens kerralla??? ;)
 
Guess so.