Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Ajanpuutteesta virittelin vanhaa (muistaakseni) KTR:n perustamaa, ja sittemmin lukittua, topikkia eloon. Se oli oikeasti ihan kivaa lukea perusteltuja kommentteja mitä ihmiset on uusista ostoksista saanu irti. Kaiken pilasi kuitenkin järjetön listailu, josta kenellekkään ei ollut mitään hyötyä. (Onko tästäkään mitään hyötyä?;)) Tuumasta toimeen. Eli ostin:
 
Mokoma - Kuoleman Laulukunnaat (21.3)
 
Mokoma on varmaan kaikille tuttu, mutta jos tekee mieli mossata niin suosittelisin kylä ostamaan tämän levyn. Ameriikan ihmeet ei todellakaan mun mielestä saa samanlaista fiilistä dödörässiinsä kun tässä levyllä. Annalan lyriikat tekee aikamoisen vaikutuksen jo itsessään ja niiden tulkinta on melkoisen aidon kuuloista karjuntaa. Mitä enemmän tätä pyörittelee soittimessa, niin aina vaan paranee. On tää sikiäli ihan fiilislevy, ettei ihan aina tee mieli kuunnella, mutta hyvin usein kuitenkin. Vaikka on aika rankka pläjäys niin jostain syystä tulee paremmalle tuulelle. Itse sanoisin jopa varovasti Mokoman parhaaksi. En varsinaisesti heikkoa hetkeä löydä vaikka jotkut on balladimaisemmista 'Itken Silmät Päästäni' ja 'Kuu Saa Valtansa Auringolta' vedoista pillittäneet.
 
Arcturus - The Sham Mirrors (31.3)
 
Skeptinen oli asenne levyä kohtaan nettijuttujen perusteella, mutta ostin silti. Kommentit oli tyyliin "ihan kiva, mutta La Masquerade on parempi". Nyt kyllä vaikuttaa todella hyvältä levyltä ja olen jo aikalailla koukussa. Kyseessä on jonkinlaista avantgarde-norja-proge juttua. Ytimekäs paketti, jaksaa kuunnella alusta loppuun helposti koska on myös lyhyt ja aikas perkeleen toimiva kokonaisuus. Rahoille todellakin vastinetta. Ei tämä välttämättä omissakaan kirjoissa La Masquerade Infernalen tasolle yllä, mutta osa jutuista ja varsinkin arcturuksen avaruusfiilis on paremmin esillä tässä levyllä.
 
Behemoth - Sventevith (Storming Near the Baltic) (28.3)
 
Behemothiin päätin tutustua kun olin Puolan reisulla ja pitäähän jotain paikallista herkkua kokeilla. Pakanamaista Black Metallia soittavat tässä ja myöhemmin siirtyneet death metallin pariin. Aika kolkot saundit ja tunnelmaa korostaa lähes kokoajan soivat akustiset soittimet, hienot pianovälikkeet ja urkutunnelmoinnit. Kaiken kaikkiaan maulla luotu tunnelma. Jos paskat lyriikat ei haittaa, niin tässä on kyllä pistetään sellasta tulkintaa peliin, että norjalaisilla tekee tiukkaa ylittää. Vokaalit on ihan toimivaa kirskunaa myös.
 
Behemoth - Grom (31.3)
 
Näiden vissiin eka lätty. Paljoa en vielä ehtinyt Arcturukselta kuunnella, mutta meininki on aika samaa kun Sventevithillä, tosin saundaa paljon punkimmalta ja välistä käytetään paljon epävireistä naiskuoroa. Saa nähdä kasvaako tämä jotenkin vielä paremmaksi, mutta levyllä on epätarkka toteutus kaikinpuolin. Soittovirheitä kuuluu ja karjunta/rääyntä ei ole ihan timmissään. Tunnelmia luovia juttuja nämäkin ja eihän tämä soittopuoli edes siis minua haittaa.. Näille vaan tuntuu sopivan paremmin sventevithillä kuuluva kylmä, tarkempi sirkkelisaundi kuin punkahtava räkäisyys. Mutta katsellaan miten mieli muuttuu kun saa enemmän kuuntelua pohjalle.
 
..
 
bhliiizzz edes yksi "ketä kiinnostaa" komentti?
 
EDIT: Voi saatana. Otsikkohan on vähän perseestä, koska tuskin nuo jäävät viimeisiksi levyhankinnoiksi.