Bassot ›

No niin. Yllättäen ollut Hemmolla:)
 
mikä hemmon exemplaarin historia on ? ja missä on nyt ?

Olis kiintoisaa tietää millaisilla soittimilla varsinkin vanhemmat n.50v (ei siis vanhat, vaan vanhemmat) aloittivat 60-70-luvuilla. Itselläni oli eka basso Guyatonen Mosrite-kopio, ja olikin aika hyvä peli. Ja onko kellään säästynyt niitä ekoja soittimia. Sellaisen Guyan voisin vaikka hankkia takaisin, jos vaan sopuhintainen aihio tulisi vastaan.
 
Jollain kontrabassolla koulun kevätjuhlassa (American Patrol ja Pesäpallojenkka).

mikä hemmon exemplaarin historia on ? ja missä on nyt ?
 
Ei kuulemma passannut kätöseen tai jotn. Myi sitten pois. Kysy siltä itseltä..

Ibanez Jumpstart paketilla. Itseasiassa soittelen sillä vieläkin. Bändikämpältä löytyy kyllä isompi vahvistin.

Morris-merkkinen Gibson-kopio. Sellainen SG:n bassovesio. Aivan kamala peli näin jälkikäteen ajateltuna. Vahvistimena oli Peavey TKO60, aivan kamala peli näin jälkeenpäin ajateltuna sekin.
 
Bassoja on ollut sen jälkeen ehkä alun toistakymmentä. Huonot tai ei-mieleiset ovat aina lähteneet jossain vaiheessa kiertoon.
 
Mitähän muuten mun entisilleni mahtaa nykyään kuulua, olisi ihan uteliaisuuttaan kiva tietää. Tuon juuri myymäni Musarin tiedän, mutta muista ei oikeasti ole hajuakaan. Onkohan sitä ekaa bassoa enää edes olemassakaan?

kammottava harley benton, mutta lähinnä siksi et halusin nähä innostunko soittamaan ylipäätänsä. nykyään soitan daNelectron bassolla koska se vain sattui sopimaan käteeni kohtuuhintaan.

Squierin presari -kopio. Käytettynä, ekalta basso opastajaltani. Muistaakseni tuhat markkaa makso, ja sit siihen dimarzion mikit. En muista mitä ne makso. Se oli hyvä alotus passo! ...varastettiin sitten. Oon siitä tosi surullinen.
 
...niin jos joku on nähnyt ni ottaakaa yhteyttä! ...hehe

Ettei se olis tää www.basscentral.com ? Se on ainakin lähellä Orlandoa ja kaiketi varsin iso.
Joo ajoin sinne tossa kun oltiin Disney Worldissa käymässä ja vaimoke jäi hotellille ottamaan arskaa niin sain pari tuntia aikaa käydä siinä. Täytynee myöntää että aika turha mesta toi Bass Central, esim. jossain Musamaailmassakin on enemmän bassoja esillä. Tyypilliseen amerikkalaiseen tapaan kaikki palvelu KESTÄÄ ja on hidasta, siis kaikessa vaa jotenki menee sitä aikaa lässytykseen ja "oota mä katon"..Suomi on tossa parempi.
 
Siellä on seinällä pelkästään sellasia alkaen $1000 bassoja, MTD:tä ja muuta tollasta vähän kalliimpaa kamaa. Henkilökunta on ihan ok ja äijät tietää ainakin mistä puhuu, tuotevalikoima on sit suppee. Hyllyllä paria eri kielimerkkiä, ei sen enempää kun jossai Sam Ashilla. Kaipa siellä pitää jokaisen basistin käydä jos nyt ohi on ajamassa mutta en niinku suosittele lähtemään Orlandoon Bass Centralin takia, tulee aikamoinen pettymys. Se on vaa yks snadi ovi semmosessa yksikerroksisessa matalassa toimistotalossa bensa-aseman takana. Niillä on kuulemma kymmeniä neliöitä varastotilaa jotka on täynnä niitä bassoja, mutta jos kaikki esillä olevat merkit oli siinä niin eipä tuo ole mitään muutakun "kitara- ja bassoliike sans kitarat".
 
Nää on sitten tietysti vaan mun kokemuksia, mun soittimet, vahvarit ja yleisasenne soittamista kohtaan pyörii siellä 400€ luokassa joten en osaa sanoa tarjoaisko se paikka jotain elämää suurempaa niille 2000€-basisteille. Paikan nimi ja ne kuvat siellä sivuilla kuitenkin antaa käsityksen isommasta liikeestä, tilaa on muistaakseni joku 30m2 jos sitäkään.
 
Edit: oikeastaan noi kuvat tuolla "store shots" linkin alla basscentral.comissa on just sitä itteään, niissä kuvissa näkyy tasan kaikki mitä siellä on. seinällä bassoja ja keskellä huonetta pari telinettä jossa bassoja. That's it.

Ihan ensimmäinen oli isän tekemä basso, muodoltaan jotain SG:n ja Jazzin väliltä. Sitten varsinainen ensimmäinen oma oli Westone Spectrum DX, joka ostettiin Raahen Art-Musiikista, http://www.matsumoku.org/models/wes … westone_spectrum_st-dx_pg5.jpg.html kuvassa oikealla. Taitaa olla edelleen Hautamäen Teemulla pizzalapiona. Tanakat soundit, kuumat mikit ja koko kampe jotain hiilikuitua, ainakin kaula.
 
Seuraava ja viimeiseksi jäävä (siis jos joku lähtee, niin ensin henki ja sitten tämä) passo oli sitten ESP Jazz 400 series jostain 80-luvun lopulta, ostettu Oulun Backlinelta 90-luvun alussa.