Studiotyöskentely ›

Tärkeintä on tehdä basso ajoissa.
 
Meillä on tapana äänittää basso jotakuinkin viimeisenä, jolloin biisin miksausessakin on melko lailla selvillä missä mennään. Näin tulee äänitetyksi ja soitetuksi siten, että se sopii.
 
Ja tietysti pitää muistaa säätää EQ loppupeleissä sillai että kaikki kuuluu, vaikka kanavaa säädön aikana soolottaisikin.
 
Oliko se EMI:n studioilla, jossa nuori insinööri sai kenkää välittömästi, jos koski eq:hun soolokuuntelun aikana?
 
Jos et huomaa eroa, kokeile pistää kuuntelu monoksi ennen panorointia - silloin huomaa miten valtava merkitys pan-potikalla onkaan.
 
Eikös monokuuntelun kannalta silloin tapahdu vain basson volyymin putoaminen, (ja tämä ero tuntuu valtavalta?

Kompresorilla on kovin helppo saada aikaan liian pitkä, paksu ja tuhti soundi - varsinkin jos kompuralla on jouduttu paikkaamaan epätasaista bassottelua.
 
Tästä voi olla kyse. Äänitysvaiheessa menty överiksi kun on yritetty tarkoituksella pehmeää bassoa. Tonet instrumentista nollassa- metodilla.

Eikös monokuuntelun kannalta silloin tapahdu vain basson volyymin putoaminen, (ja tämä ero tuntuu valtavalta?
 
Ei, koska kaikki nykyisten mikserien ja ohjelmien pan-potikat kompensoivat tuota keskikorostumaa.
 
Keskikorostuma tulee kuvaan vasta sellaisessa panoroinnissa, jossa signaali ajetaaan erikseen vasemmalle ja oikealle kanavalle, ja näiden keskinäistä tasoa muuttamalla tehdään panorointi.

Mutta miten basson equttelu noin yleensä. Voiko siinä käyttää jotain mittaria apuna? Kyseessähän on soitin jonka miksausta eniten häiritsee juuri esim. kuuntelun vääristymät.
 
Ei oikeastaan. Kokeile hyviä kuulokkeita ennemmin, vaikkapa usein mainittuja AKG K240M -malleja (ja siis M eikä S).
 
Mut ei hätää, jos miksauksen saa kuulostamaan edes jollakin kuuntelulla ihan mielettömän hyvältä, on se varmasti masteroinnissa pelastettavissa vähintään siedettäväksi, edellyttäen että meillä on äärettömästi aikaa, rahaa ja ammattitaitoa käytettävissä
:-D
 
Lohdutuksen sanoja tarjosi Kivi. Hoho!
 
Mutta vakavasti - mittarit ovat mittareita, niistä voi hakea osviittaa mutta niiden pohjalta ei voi tehdä lopullisia ratkaisuja.

Yksi mitä tässä ei ole vielä mainittu (tai en ainakaan huomannut) on se, että bassosoundi voi alunperinkin olla liian matala, tai sitten alapäätä yritetään miksauksessa korostaa liikaa. Kyllä joskus bassostakin täytyy leikata alakertaa riittävän erottelun saamiseksi. Ei sen niin hirveesti tarvitse humista.

Yksi mitä tässä ei ole vielä mainittu (tai en ainakaan huomannut) on se, että bassosoundi voi alunperinkin olla liian matala, tai sitten alapäätä yritetään miksauksessa korostaa liikaa. Kyllä joskus bassostakin täytyy leikata alakertaa riittävän erottelun saamiseksi. Ei sen niin hirveesti tarvitse humista.
 
Itse pohdiskelin vähän samantyyppistä ongelmaa tässä juuri. Joskus on vähän vaikea arvioida, jos botne tuntuu liian pyöreältä, että onko basso yksinkertaisesti liian lujaa, vai onko bassosaundissa liikaa alakertaa.
 
Ja taas toisin päin, jos ei tunnu oikeanlaista pyöreyttä/ tanakkuutta löytyvän, olisiko basso vaan liian hiljaa, vai eikö siinä ole tarpeeksi matalia taajuuksia.
 
Joskus botne loksahtaa helposti kohdalleen, mutta kyllä huomaan painiskelevani huomattavasti enemmän basso-ongelmien kuin yläpään kanssa.
 
Hyvä tapa saada basso/BD-osasto loksahtamaan paikoilleen on myös hakea niille oikeanlaiset taajuudet alakerrasta. Jos vaikka BD:n alin botne on 70hZ ja basson 100Hz, luonnollisesti tiputat vähän BD:stä sataa, jotta basso saa tilaa, ja sitten leikkaat HP-filsulla bassosta alle 70-80Hz vex tai kaivat sinne kuoppaa muuten. Joissain tapauksissa Basso/BD toimii paremmin toisin päin. BD ylempänä, basso alempana.

Itse pohdiskelin vähän samantyyppistä ongelmaa tässä juuri. Joskus on vähän vaikea arvioida, jos botne tuntuu liian pyöreältä, että onko basso yksinkertaisesti liian lujaa, vai onko bassosaundissa liikaa alakertaa.
 
Ja taas toisin päin, jos ei tunnu oikeanlaista pyöreyttä/ tanakkuutta löytyvän, olisiko basso vaan liian hiljaa, vai eikö siinä ole tarpeeksi matalia taajuuksia.
 

 
Sama. Tosin mulla pitkälti kuunteluongelma. Ite lähen siitä, että parempi vaikka subbari ei paljon värähtäis, kunhan soundi tuntuu kiinteältä ja pikku fillailut bassolla kuuluu. Tosta munsta erottaa aika hyvin onko bassossa botnea liikaa. Vaikka olis kiinteä alakerta ja kokonaisuus mutta basson pienet fillit snadisti ylempää ei kuulu, laitan soittimen soundin uusiin puihin. Ensin kaikki korostukset pois tuolta 50 - 100 Hz ja sitten kylmästi leikkuria ja kanavaa isommalle. Melko helppohan tolle on sit hiukan ylempää taas katsoa paikkaa kitaroita ja kiippareita siirtelemällä niinkuin Kivikin viittasi.