Bassot ›

Tervehdys arvoisat basistiveljet ja ala-ääni-kollegat.
 
Tämän uuden topicin keskeisenä kysymyksenä on basismin ikuinen vaikeus, eli mikä/mitkä asiat tuottavat/ovat tuottaneet teille eniten päänvaivaa bassottelussa ja siihen liittyvissä asioissa? Mikä tuntuu kaikkein vaikeimmalta?
 
Tarkoituksena ei välttämättä ole löytää tai edes etsiä absoluuttisia vastauksia ongelmiin, vaikka asian tuntevia neuvojia on varmasti tarjolla, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa. :-)
 
Itselleni haastavinta on hyvien walkingbass-linjojen improvisoiminen reaaliajassa vieraaseen biisiin. Muitakin todella vaikeita osa-alueita on, mutta tämä on ylitse muiden - osittain varmaan siksikin ettei dzääsin soitto ole koskaan ollut sitä aivan mieluisinta kauraa.

Munki mielestä toi walking bass on vaikeeta ekalla kerralla, mutta vielä vaikeempaa on jos et osaa biisiä/tai osaat ja pitää transponoida ilman että sulla on sointumerkkejä paperilla. ja onhan toi sooloilu vaikeeta.

Jeps, toi jatsihan tuntuu ihan Suurelta Vuorelta (laina eräältä viisaalta mieheltä ;)) Ensteks pitäis olla tinkimätön svengi walkingissa ja sit pitäis tietää mitä sointuja on menossa ja sit pitäs kuulla miten muut muuttaa niitä sointuja ja sit rakentaa vielä samaan aikaan järkevää linjaa ja sit kuunnella solistia ja tukea sen hommaa ja sit pitäis vetää se soolo ja sit pitäis vielä olla tyylitajua saada kaikki tää kuulostamaan musiikilta... voih!
 
Ja kun oppis vielä vetää sen Daada daadan joka keikalla yhtä hyvin...
 
No niin, ei taida meitsillä olla viikonloppuna ajankäyttöongelmia :)

Vaikein on ollut näiden perussääntöjen soveltaminen niin että ne sopivat minun fysiikalleni. Teoriaa voi aina oppia kirjoista ja tekniikkaa opettajalta, mutta se soveltaminen kunkin ruumiillisten ominaisuuksien mukaan: siinä on työsarkaa.
 
Oman soundin hakemiseen olen käyttänyt eräitäkin tunteja. Loputonta yhden äänen veivaamista, ja optimaalin etusormenasennon hakemista. (Lievää pedanttisuutta ilmassa vai ;).
 
Sellainen omanlainen melodisuus on myöskin ollut koko ajan hakusessa. Vastamelodioita laululle jne. Tämä tuntuu kyllä lähtevän käyntiin, kun teoriaa vain jaksaa jauhaa tarpeeksi pitkään.
 
Ja loppujen lopuksi tähän tulee lista kaikesta mikä liittyy edes etäisesti bassonsoittoon. Kaikki on vaikeinta, paha.

Itse olen soittanut bassoa vasta noin puoli vuotta aktiivisesti. Sitä ennen kitaraa n. 6 vuotta. Olen bassonsoiton kannalta ihan mukavassa asemassa kun tuota yleistä musiikkitietämystä on kerääntynyt soittoharrastuksen varrella jo jonkun verran.
 
Bassonsoitossa keskityn tällä hetkellä ihan perustekniikan hiomiseen. Siinä kun on työsarkaa ihan riittävästi. Vielä en ole joutunut siihen ikuiseen helvettiin kun osaa jo paljon ja vasta tajuaa kuinka vähän sitä oikeasti osaakaan. Innolla kuitenkin sitä odotan.

Eniten pään vaivaa tuottaa "oman" tatsin muuttaminen. Haaveena kun olisi, että pystyisi eri musiikkityylit soittamaan tyylin vaatimalla otteella. Tuntuu, että soittoni kuulostaa aina samalta, biisistä riippumatta.
 
Siis fraseeraus, se on kaikkein vaikeinta.

Voi kun joskus löytäis sen grooven..

No taitaapi tuo olla ehdottomasti improvisointi. Tässä vaiheessa tuntuupi kauhian vaikealta. Eipä tässä muuta tule mieleen

Kaikki on niin, niin hankalata touhua.
 
Mutta sitten erityisen ikävää on se kun sormenpäät, perhanat, pettävät tiiviin treenauksen seurauksena justiinsa ennen keikkaa niin että joutuu keikalla karsimaan joka toisen äänen ja/tai soittelemaan jotenkin omituisesti sormen sivuilla kun koskee älyttömästi. Pitäis varmaan rakentaa puusormet.

Velko:
Erityisen ikävää on se kun sormenpäät, perhanat, pettävät tiiviin treenauksen seurauksena justiinsa ennen keikkaa niin että joutuu keikalla karsimaan joka toisen äänen ja/tai soittelemaan jotenkin omituisesti sormen sivuilla kun koskee älyttömästi. Pitäis varmaan rakentaa puusormet.
 
niihin sormenpäihin tulee ajanmittaan sitä sarveisainetta...
mutta oon kuullu että kaikille se ei tuu niin "pehmeänä" ja että joillain siitä tulee semmosta "kuivaa&kovaa" mikä taas vaan lisää niitä sormien särkyä, kirvelemistä ja aukeilemista... ite sais vaikka neuloja tökkiä sormenpäihin...

Jeps, toi jatsihan tuntuu ihan Suurelta Vuorelta (laina eräältä viisaalta mieheltä ;)) Ensteks pitäis olla tinkimätön svengi walkingissa ja sit pitäis tietää mitä sointuja on menossa ja sit pitäs kuulla miten muut muuttaa niitä sointuja ja sit rakentaa vielä samaan aikaan järkevää linjaa ja sit kuunnella solistia ja tukea sen hommaa ja sit pitäis vetää se soolo ja sit pitäis vielä olla tyylitajua saada kaikki tää kuulostamaan musiikilta... voih!
 
Say no more brotha! Tuossahan se on sanoiksi puettuna. Varsinkin tuo "suuri vuori"-vertaus on kipeän osuva. ;-)

Varsinkin tuo "suuri vuori"-vertaus on kipeän osuva. ;-)
 
Joo, ja sit ku olis vielä born tiger ton jatsin kans...

niihin sormenpäihin tulee ajanmittaan sitä sarveisainetta...
mutta oon kuullu että kaikille se ei tuu niin "pehmeänä" ja että joillain siitä tulee semmosta "kuivaa&kovaa" mikä taas vaan lisää niitä sormien särkyä, kirvelemistä ja aukeilemista... ite sais vaikka neuloja tökkiä sormenpäihin...
 
Mulla on kyllä ongelma tuon sormien kovettumisen kanssa. Vaikka tässä aika pitkään olen bassoa soitellut ja kovasti ja päivittäin treenannut, niin silti keikka/bänditreenitilanteissa tulee revittyä sormenpäät rakkuloille. Vaikka kuinka yrittää kevyellä tatsilla soittaa, on illan mittaa sormenpäät vesikelloilla. (itse soundin puolesta suosin kovempaa tatsia... kaikkea ei voi saada)
Ihoni on kyllä muutenkin hiertymä herkkää, joten ehkäpä mulla on joku "rakenteellinen" ongelma tässä.
 
Ja alkuperäiseesn kysymykseen: Kyllä se tuo jaskan soittaminen on eli walking bass. Vaikka improamisesta tykkään ja jatsin suuri ystävä olen, niin ei rahkeet ihan riitä suoraan lauteille hyppäämiseen. Ehkäpä vielä joskus...

Mulla on kyllä ongelma tuon sormien kovettumisen kanssa. Vaikka tässä aika pitkään olen bassoa soitellut ja kovasti ja päivittäin treenannut, niin silti keikka/bänditreenitilanteissa tulee revittyä sormenpäät rakkuloille. Vaikka kuinka yrittää kevyellä tatsilla soittaa, on illan mittaa sormenpäät vesikelloilla. (itse soundin puolesta suosin kovempaa tatsia... kaikkea ei voi saada)
Ihoni on kyllä muutenkin hiertymä herkkää, joten ehkäpä mulla on joku "rakenteellinen" ongelma tässä.
 
itellä toi ongelma menee toisinpäin...
se sarveisaine on noissa sormissa ehkä liiankin pehmeää...sitä tulee aivan simona sormenpäihin...se painaa kynsiä...sitten sitä joutuu leikkaamaan saksilla pois ku se on niin ärsyttävän tuntuista...
lopputulos taitaa olla kaikilla sama...
siihen vain päädytään eritavalla...

Huom! Olet kirjoittamassa yli 952 päivää vanhaan ketjuun!
 
Nostetaanpa sattumalta silmään osunut hieno ketju ylös. Omalta kohdaltani tällä hetkellä sanoisin ongelmaksi kaavoihin kangistumisen. Ostin äsken hirmu kasan teoriakirjoja, jos niistä saisi jotain ammennettua.

Moon ihan järkyttävän huano tossa walking bassin soittamisessa. Lisäksi huomaa, että on ollut hirveän likkipohjanen soittaja, pitäisi pyrkiä keksimään uusia juttuja bassolinjoihin niitten ainaisten samojen likkien sijaan.

Nostetaanpa sattumalta silmään osunut hieno ketju ylös. Omalta kohdaltani tällä hetkellä sanoisin ongelmaksi kaavoihin kangistumisen. Ostin äsken hirmu kasan teoriakirjoja, jos niistä saisi jotain ammennettua.
 
Kaavoihinsa on tosi helppo kangistua. Mulla on pitkään ollut mielessä, että jonkinlaisen kosketinsoittimen hankkiminen ja sillä pimputtelu voisi auttaa pääsemään irti tosta ainakin mua vaivaavasta basson kautta ajattelusta: pitää aina funtsia asiat otelaudalla. Siinä on sitten tosi helppo jämähtää niihin omiin peruslikkeihin.
 
Rupesin tossa joku aika sitten sorvaamaan näppäilykäden soittotekniikkaa vähän eri suuntaan, ja tuo on myös antanut vähän uusia näköaloja siihen, mitä soittaa ja miten. Mutta tuossakin sitä on sen soittamisen fyysisen suoritteen kanssa pitkälti naimisissa. En sano, että sitä tulisi loppuun asti välttää, mutta uudistuakseen täytyy repiä itsensä irti niistä vakiintuneista tavoista tehdä asiat.

Moon ihan järkyttävän huano tossa walking bassin soittamisessa. Lisäksi huomaa, että on ollut hirveän likkipohjanen soittaja, pitäisi pyrkiä keksimään uusia juttuja bassolinjoihin niitten ainaisten samojen likkien sijaan.
 
Mullon tismalleen samat ongelmat. Lisäks on se etten oo kovinkaan harjaantunu soittamaan monenlaista eri musaa. Tai siis silleen mihin tahansa nyt pystyy vetämään mitä tahansa mutta ei oo välttämättä tiedossa että minkälaista fiilistä jokin biisi kaipaa kun ei oo kuunnellu välttämättä sen tyylistä musaa. Pitäs kuunnella paljon kaikenlaista mutta oon jostain syystä aika laiska siinä.