Kitarat: kitarakamat ›

Kahteen 2003 vm mexicoon törmännyt. Kummankin jouduin ostamaan. Toinen oli uusi. Mikit balanssissa, nauhat hiottu, viimeistely muutenkin 100% uber. Jos pakko jotain virhettä etsiä, niin sellaisessa yhdessä nauhamerkissä on vähän jotain ruskeaa reunassa.
 
Mielestäni mexicoissa on mielettömän hyvä soundi. En iki maailmassa vaihtaisi mikkejä noihin.
 
Pakko jatkaa törinää vielä. Niin Jontehan on kokeillut sitten myös -95 meksikolaista, ja kyseinen härveli oli köykäisempi, saman tuntuinen käsissä kuin Squier Strat Affinityn tekele. Silti -95 omasi hyvän soundin, eikä mikit olleet muutenkaan häiriintyvät. Tämä uutukainen on kuitenkin jämäkämmän tuntuinen, ja intonaatio oli jo valmiiksi kohdallaan. Tosin tallahumbuckeri ei sitten niin kauhean paljon eroa ääneltään toisista (yksikelaisista), mitä kai odottaisi.
 
Jos nämä ovat kauttaaltaan näin hyviä, niin eikun suosittelemaan. Ai niin, sitä lihavaa Stratoa sunburstina ei näköjään enää saakaan Thomannilta, päätellen saatavuusvärikoodista. Kesti Jontellakin toista kuukautta, ennen kuin löysivätten. Kohta oli värikoodi 2-5 päivän toimitusaika, nyttemmin näköjään ei-oota.
 
EDIT: ei ollut sitä F-logoa kiinnityslevyssä, oli silonen lätkä ja siinä CE-tarra.

M.I.A-stratojakin
 
Missing in action? :D

21 nauhaa = 22 nauhaa :)
Kyseessä ei voi olla niin suuri ero, sillä 21 nauhaa on se perinteinen. Stratocasterit nojaavat perinteisiin. Jos 21 riittää Ynkän tasoiselle tiluttelijalle, niin kyllä se riittää meille muillekin kuolevaisille. Minun soitostani ehkä 1% tapahtuu yli 17. nauhan. Se että pari säveltä jossain soolossa kiskasee nauhoilta 19-24 niin on äärimmäisen marginaalista ja vähäistä.

Minun mielestäni nuo selitykset siitä, että mikä "riittää" kitarassa ovat naurettavia. Ainahan voi sanoa että ei sillä A#-sävelellä kitarassa tee mitään, että kyllä Paranoidin soittaa ilman sitäkin. Tai että kolmosoktaavin F# on aivan turha, ihan hyvin tulee toimeen ilman sitäkin, kun Ynkkäkin kerran tulee. Tai että ei sitä korkeinta E-kieltä tarvitse, eihän sieltä lähde kuin jotain vitun korkeaa vinkumista.
 
Mielestäni on vain helvetisti loogisempaa että otelauta jakautuu tasaoktaaveihin (eli siis loogiset 24 nauhaa). Tuon loogisuuspointin lisäksi se kyllä oikeastikin laajentaa jonkun verran mahdollisuuksia lähinnä sooloilun saralla.

Käväisin Kaisaniemen F-Musiikissa ja siellä oli uusi 60-vuotisjuhlamalli MIM. Näytti hyvin viimeistellyltä mutta en kokeillut vahvistimen kanssa. Hinta tais olla 600€:n paikkeilla. Käykäähän kokeilemassa! ; )

Noilla ominaisuuksillahan on tehty jo sitä deluxe sarjaa Meksikossa johon harvoin tosin täällä Härmässä törmää. Lisänä niissä on vaan kaiketi hintaa ja eri mikkejä. Ne medium-jumbo nauhat osuu ainakin omiin näppeihin kivasti ja muutenkin kelpo kitara on kyseessä.
 
Toi ainainen jaarittelu meksiko vs Japani vs. USA on kyllä aikas loppuun koluttu aihe. Ei kai se kitaran teko niin ydinfysiikkaa ole että sillä tekijän kansallisuudella olisi kovinkaan suurta merkitystä laatukitaroita valmistavassa yrityksessä. Hyvät materiaalit penkille niin valmistuu varmaan hyvät soittimet vaikkapa Kokkolassa.

Toi ainainen jaarittelu meksiko vs Japani vs. USA on kyllä aikas loppuun koluttu aihe. Ei kai se kitaran teko niin ydinfysiikkaa ole että sillä tekijän kansallisuudella olisi kovinkaan suurta merkitystä laatukitaroita valmistavassa yrityksessä. Hyvät materiaalit penkille niin valmistuu varmaan hyvät soittimet vaikkapa Kokkolassa.
 
Joo. Mutta jos harrastaa, on siitä kiva puhuakin...

Mitenköhän tuleeko telecasteria tommosena päivitysmallina? olis ihan viilee homma jos tulis kun itte telen ostoa suunnittelen.

Mitenköhän tuleeko telecasteria tommosena päivitysmallina? olis ihan viilee homma jos tulis kun itte telen ostoa suunnittelen.
 
Jaa'a... ken tietää. Ehkä siinä Standardi Telessä ei ollut niin paljon korjattavaa kuin tuossa Stratocasterissa? :)
 
Tsekkaa kuitenkin Classic-sarjan Telet. Paria sellaista Thinlineä olen humbuckereiden kera tyypittänyt ja olivat kyllä varsin päteviä pelejä.

Mitenköhän tuleeko telecasteria tommosena päivitysmallina? olis ihan viilee homma jos tulis kun itte telen ostoa suunnittelen.
 
Jos käväiset katsomassa osoitteesta
 
http://www.fender.com/products/sear … ;cat=telecaster&subcat=standard
 
Niin näet millaisia 2006 standard-Telet ovat. Deluxe- ja Classic-mallit ovat sitten tätä ylempänä.

Tulipas testattua tuollaista uusittua Fenderin Mehiko-Stratoa.
Pitää sanoa että kyseessä on erittäin loistava härveli.. ... Amerikkalainen ei ollut juurikaan uusittua mehikoa parempi. Sen verran hyvä laitos tuo upgraded-versio!
 
No voi p*rkele.
 
Kauhea GAS muutenkin valkoiseen stratoon, ei paljon auta tällaiset ketjut... Voi että sentään ja hitsi vielä.
 
JuSu

En itse paljoa kitaroista tiedä, myydäänkö noita esim Mex Stratoja eri paksuisilla kauloilla?
Mulla on Mex std fat strato, kaula vaikuttaa aika ohuelta, kun bendaa jos hiemankin painaa kaulasta. Ruuvit on kyllä tiulkasti kiinni.
Lienee normaali ilmiö? Siis luultavasti tuo ei ole tarkoitettukaaan mihinkään mättösoittoon, vaan rauhallisempaan menoon.

Standard Stratocastereissa on ihan se C-shape kaula. Ovat kaikissa saman paksuisia.
Classic-sarjan kauloissa on sitten eroja. 50s Classicissa on Soft V-shape, 60s Classicissa C-shape ja 70s Classicissa U-shape (3-pulttinen kiinnitys ja iso lapa).
 
edith: JuSu, et ole yksin stratokuumeen kanssa. Minä haluan 2 tai 3-color sunburstin vaahteraotelaudalla ja s/s/s-mikityksellä :)

edith: JuSu, et ole yksin stratokuumeen kanssa. Minä haluan 2 tai 3-color sunburstin vaahteraotelaudalla ja s/s/s-mikityksellä :)
 
Hih. Kelpaisko ruusupuuotelaudalla...? Olis tuossa yksi 3-tsb Blade, josta voisin luopua, jos uutta stratoa alan katselemaan =)
 
No ei vaan. Ainakin mulle otelautamateriaali on aika selkeä vaatimus, josta ei jousteta.
 
Jäitä pöksyihin vaan, ehkä se kuume alenee.
 
JuSu

Hih. Kelpaisko ruusupuuotelaudalla...? Olis tuossa yksi 3-tsb Blade, josta voisin luopua, jos uutta stratoa alan katselemaan =)
 
No ei vaan. Ainakin mulle otelautamateriaali on aika selkeä vaatimus, josta ei jousteta.
 
Jäitä pöksyihin vaan, ehkä se kuume alenee.
 
JuSu
 
Vähän pahaa pelkää kun kaipaan noiden superstrat-hirmujen kaveriksi puhdasta singlecoil-soundia. Minulla kun on kaikissa skeboissa tallassa humbucker.
 
Juu ja vaahteraotelaudasta en tingi. Charveleissa on ruusupuuta, samoinkin Stanu Lepakossa... Cussessa sitten eebeniä. Nyt on vaahteran aika.
 
Harkitsin kyllä Telecasteriakin, mutta kun otin sen kouraan niin jotenkin se "pelkkä lankku" tökki. Ei ollut niin miellyttävä sylissä ja kun kerran singlecoil-stratollakin jo sain mehevät roots-osaston tonet niin Telecaster-haave sai jäädä.

Minä haluan 2 tai 3-color sunburstin vaahteraotelaudalla ja s/s/s-mikityksellä :)
 
Itse lääkitsin omaa strato GASia tuolla '57 am. vintagella. Nyt on hjuva.

Itse lääkitsin omaa strato GASia tuolla '57 am. vintagella. Nyt on hjuva.
 
Varmasti pätevä härveli... minulle vain vähän turhan tyyris (ainakin vielä tässä vaiheessa stratokuumetta). Fender 50s Classic Stratoa olen nyt hieman vilkuillut. Kävin eilen kokeilemassa tuollaista '57 Am. Vintagea jossa on "sama kaulaprofiili" kuin tuossa 50s Classicissa. Oli ensimmäinen V-profiili jolla pystyin soittamaan... vaikka C-shape olisi kyllä kaikista mukavin meikäläisen lapaseen.

Varmasti pätevä härveli... minulle vain vähän turhan tyyris (ainakin vielä tässä vaiheessa stratokuumetta).
 
Mulla oli sama juttu silloin alkuvaiheessa. Olin katellut Tokain japsi stratoja, onko se nyt ATS-50:stä aika pitkään. Sitten aloin katella jenkkifenkkuja, mutta niissä oli kaikissa vain noita moderneja juttuja, kuten se talla ja mikit. Mutta sitten hokasin, että wittu, onhan noita vintagemallejakin olemassa ja päätin hommata sellaisen. Olin kyllä aika pitkään oireillut ja ainoa lääke oli tuossa vaiheessa kohdata tauti silmästä silmään. Nyt on lompsassa kevyt olo.
 
Fender 50s Classic Stratoa olen nyt hieman vilkuillut. Kävin eilen kokeilemassa tuollaista '57 Am. Vintagea jossa on "sama kaulaprofiili" kuin tuossa 50s Classicissa. Oli ensimmäinen V-profiili jolla pystyin soittamaan... vaikka C-shape olisi kyllä kaikista mukavin meikäläisen lapaseen.
 
Joo, näissä on aika pehmeä V- profiili. Tuttavalla oli joku ihan ihme merkkinen kitara kaukaa 60-70- luvulta, jossa oli 4 mikkiä omilla kytkimillä ja ihan kipeä V- profiili. Ei sillä pystyny soittaa. Mutta noi classic- sarjalaiset ovat kyllä hyviä, osittain sen takia tapahtui tuo Straton upgreidaaminen, kun siinä 60's mallissa on ruusupuuta otelaudassa ja oksennuksen väriä muoveissa. Tää '57 on oikein hyvä.

Mulla oli sama juttu silloin alkuvaiheessa. Olin katellut Tokain japsi stratoja, onko se nyt ATS-50:stä aika pitkään. Sitten aloin katella jenkkifenkkuja, mutta niissä oli kaikissa vain noita moderneja juttuja, kuten se talla ja mikit. Mutta sitten hokasin, että wittu, onhan noita vintagemallejakin olemassa ja päätin hommata sellaisen. Olin kyllä aika pitkään oireillut ja ainoa lääke oli tuossa vaiheessa kohdata tauti silmästä silmään. Nyt on lompsassa kevyt olo.
 
Tätä kanssa pelkään, etenkin kun tuttu mies samalla paikkakunnalla vielä bygää Finlandia Instruments-nimellä varsin loistavia Stratoja :)
 
Joo, näissä on aika pehmeä V- profiili. Tuttavalla oli joku ihan ihme merkkinen kitara kaukaa 60-70- luvulta, jossa oli 4 mikkiä omilla kytkimillä ja ihan kipeä V- profiili. Ei sillä pystyny soittaa. Mutta noi classic- sarjalaiset ovat kyllä hyviä, osittain sen takia tapahtui tuo Straton upgreidaaminen, kun siinä 60's mallissa on ruusupuuta otelaudassa ja oksennuksen väriä muoveissa. Tää '57 on oikein hyvä.
 
Juu, mie kanssa Kirkan kitaristin (Nallen) yhtä Ruokangas VSOP kokeilin ja siinä on todella jyrkkä V-profiili ainakin minun makuuni. Miulla ei tule soittamisesta mitään sen kanssa, sillä en saa peukaloa mitenkään järkevästi kaulan taakse. Tuo Classic-sarja pitää tsekata, jos vaikka tänne paikalliseen yksi tuollainen 50s-malli eksyisi :)