Aihe: konkkien kokomerkinnät ym?? 1 | |
---|---|
![]() 26.03.2006 16:28:56 | |
1.onko Orange Drop konkissa merkintä 223J = 220nF ja 102J = 10nF?? 2. miten tiedän vanhojen tummanruskeiden hiilimassavastusten tehonkeston? Paksuus on 3.6mm ja mötikän pituus 10mm. 3. Kuinka voisi helposti testata vanhojen Elkojen kunnon? 4. Kuinka suureksi anodijännitten suotoelkojen jännitekestoisuus pitää mitoittaa, jos anodijännite on n. 460V?? | |
![]() 26.03.2006 21:38:36 | |
1.onko Orange Drop konkissa merkintä 223J = 220nF ja 102J = 10nF?? 2. miten tiedän vanhojen tummanruskeiden hiilimassavastusten tehonkeston? Paksuus on 3.6mm ja mötikän pituus 10mm. 3. Kuinka voisi helposti testata vanhojen Elkojen kunnon? 4. Kuinka suureksi anodijännitten suotoelkojen jännitekestoisuus pitää mitoittaa, jos anodijännite on n. 460V? 1. 223j=22nF 102j=1nF 2. Tästä voi sanoa että 1/2W, koska tuon kokoisia mulle on monesta paikasta puol wattisina myyty. 3. Itse oon kokeillut miten hyvin konkka pitää jännitteen eli 20VDC sisään ja jonkun ajan päästä mitannut paljonko jännite on pudonnut ja vertaillut muitten konkkien kanssa. Tää nyt taitaa olla tosi alkeellinen tapa mutta antaa nyt jotain osviittaa. 4. Taitaa olla siinä ja siinä uskaltaisko 500V jännitekestoista käyttää. Itse varmaankin rakentaisin kahdesta 350V jännitekestoisesta ja väliin 220Kohmin vastukset. Periaatteessa jos jännite on 460VDC ilman piikkejä ja rippeleitä niin 500V riittää varmasti. | |
![]() 26.03.2006 22:05:01 (muokattu 26.03.2006 22:11:16) | |
1.onko Orange Drop konkissa merkintä 223J = 220nF ja 102J = 10nF?? Käsittääkseni 223J = 22 nF ja 102J = 1 nF 2 ekaa numeroa ovat arvo ja kolmas numero nollien lukumäärä -> konkan arvo pikofaradeissa. Kirjain perässä on toleranssi, J = +-5%. 3. Kuinka voisi helposti testata vanhojen Elkojen kunnon? Helppoa tapaa täydelliseen kuntotestiin ei oikein taida olla. Ensin ainakin voi tarkastaa silmämääräisesti että elko on kunnossa - ei vuotoja näkyvissä eikä pullistunut tms. Sitten voi tarkastaa yleismittarilla että se näyttää elkon resistanssiksi ääretöntä (alussa voi näyttää vähemmäkin kunnes elko on varautunut mittarin testijännitteeseen). Jos mahdollista, elkon voi myös koittaa varata jännitteellä joka on lähellä sen maksimijännitettä, ja katsoa yleismittarilla että jännite säilyy siellä suht hyvin. Mutta kunnollista testiä varten tarvitsisi oikeastaan mitata elkon ESR (equivalent series resistance). Tähän tarvitaan joko hommaan tarkoitettu mittalaite tai vähintäänkin signaaligeneraattori ja oskilloskooppi. Ohjeita testailuun: http://www.repairfaq.org/REPAIR/F_captest.html#CAPTEST_013 4. Kuinka suureksi anodijännitten suotoelkojen jännitekestoisuus pitää mitoittaa, jos anodijännite on n. 460V?? Riittänee kun valitsee seuraavan saatavilla olevan jännitekestoisuuden joka on yli tuon 460V. Taitaisi olla siis 500V. Olettaen tietysti ettei tuossa jännitteessä ole mitään suuria 460V ylittäviä piikkejä. | |
![]() 27.03.2006 13:16:43 | |
Kiitos vastauksista!! | |
![]() 27.03.2006 15:42:15 | |
Riittänee kun valitsee seuraavan saatavilla olevan jännitekestoisuuden joka on yli tuon 460V. Taitaisi olla siis 500V. Olettaen tietysti ettei tuossa jännitteessä ole mitään suuria 460V ylittäviä piikkejä. Uskallanko siis laittaa 430 voltille 450 volttia kestävän elkon? Vahvistimessa ollut pitkään tuo anodijännite liian matala, ja rippleä jää kolmisenkymmentä volttia. Mistään en ole vielä löytänyt 100uF 500 V elkoa, jollainen tuossa on alunperin. Sen sijaan 450 voltille löytyy. | |
![]() 27.03.2006 18:09:08 (muokattu 27.03.2006 18:12:27) | |
Verkkojännite on Suomessa varsin stabiili, mutta pientä heilahtelua voi tulla. Mikä on anodijännite, jos verkkojännite onkin 240V normaalin 230V sijaan? 450 voi toimia aivan hyvin. Itse siirtyisin kuitenkin seuraavaan jänniteluokkaan eli alkuperäinen 500V. Kondensaattorit ovat kuluvia osia, jotka varsinkin elkojen tapauksessa voivat poksahtaa iloisesti. Jos joutuu kysymään itseltään riittäkö jännitteenkesto, niin lienee viisainta siirtyä seuraavaan pykälään. Tarvittaessa useampi rinnan | |
![]() 27.03.2006 18:16:02 (muokattu 27.03.2006 18:55:46) | |
Tarvittaessa useampi rinnan Mutta jos jännitteenkestoo haetaan lisää, niin rinnankytkeminen ei oikeen auta. Mutta saahan noita JJ:n tuplakannuja vaikka uraltonelta jossa on 500V jännitteenkesto. 100+100 500V kannusta käyttää toisen puolikkaan tai 50+50 500V kytkee rinnan. Lisäys: Sori, luin kirjotukses vähän kiireessä kun piti mennä tästä muualle. Tota varmaan tarkotitkin. Faradiarvojen takia jos joutuu rinnan kytkee. Jos sarjaan kytkee, niin kannattaa muistaa, että jos konkissa ei oo päällä hyvä eristys, niin siitä toisen konkan rungosta saattaa suoraan saada puolet B+ jännitteestä. | |
![]() 27.03.2006 18:16:10 | |
Tarvittaessa useampi rinnan Tai sarjaan. Tai sarjaan ja rinnan. "Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)