Kitarat: soittaminen ›

Millä mä sitten otan ne ylös? Nuottien kirjoittaminen ei nyt ole ihan parasta alaani, enkä osaa niitä edes kunnolla lukea. Ja mitä melodiaoita sitten kannattais alkaa plokkailemaan, kun ei noita sooloja nyt viittis lähteä edes kokeilemaan.
 
Tuosta yhestä tätä alemmasta viestistä olin ymmärtävinäni, että sointu "rämpytykset" oli vaikeampi plokata, kuin vaikka rokkiriffit. Tuntuu aika oudolta ajatukselta. Ite arvasin oikein Pellen Olen kaunis biisitä D soinnun. Loput menikin päin...
 
Ai, että tunnen itteni pullamössöksi taas, kun en oikein yhtään tiedä, että mistä aloittaa
 
Kiitos kuitenkin kaikille vastauksista
 
Jos haluat tehdä kirjallisia dokumentteja kappaleista, opettele kirjoittamaan nuotteja tai opettele joku vaihtoehtoinen transkribointimuoto, kuten tabulatuurit.
 
Jos haluat vaan opetella melodioita, ei sun tarvitse niitä saattaa muistiin minnekään muualle kuin öö... muistiin.
 
Aloita joistain ihan äärimmäisen simppeleistä melodioista, vaikkapa ihan joistain kolmen soinnun rokkibiiseistä. Niissä usein laulaja pyörii ihan parin äänen ympärillä, joten sävelvalikoima ei pitäisi olla liian suuri.
 
Todennäköisesti vislaat tai hyräilet kappaleiden mukana kuullessasi niitä ja välillä vain itseksesi, vai olenko väärässä? Ihan samalla tavalla voit painaa kaaliisi melodioita joita soitat. Kuule ne melodiat päässäsi ja näe miten ne soitetaan.
Aluksi kokeilet ihan vaan sormella ääniä, kunnes löydät joko A) äänen, josta melodia alkaa tai B) asteikon pohjasävelen, johon vertaamalla löydät muut melodian sävelet. Sitten kuuntelet seuraavan melodian äänen ja vertaat sitä edelliseen säveleen ja samalla yrität kuulla sen paikan asteikossa, ts. mikä ääni se on suhteessa vallitsevaan harmoniaan. Sitten pohdit että liikkuiko sävel vähän vai enemmän ja mihin suuntaan. Kun tiedät suunnilleen mistä etsiä, etsit tarkan sävelen taas vaan kokeilemalla.
 
Samalla kun kuuntelet melodioita ja yrität ottaa ylös juttuja, laula mukana, ja vertaa laulamiasi ääniä levyllä soivaan melodiaan. Kuulostavatko ne samalta? Jos eivät, muuta laulamiasi ääniä siihen suuntaan kuin kuulet että ne levyllä ovat. Sitten kun laulat ja kuulet ihan oikein, ei virheitä pitäisi olla. Niin kauan kuin niitä on, korjaa.
 
On ÄÄRIMMÄISEN tärkeää, että aluksi laulat ja soitat mukana samalla kun kuuntelet melodioita levyltä, koska muuten sulla ei ole mitään, mihin verrata kuulemaasi. Voit kirjoittaa ylös, tai laulaa ilman levyä ihan täyttä paskaa ja kuvitella että vedät ihan oikein.
 
Kun kehityt hommassa, jätä soitin pois ja yritä ottaa ylös koko ajan isompia pätkiä ja painaa niitä mieleesi pelkästään laulamalla, ennen kuin soitat yhtäkään ääntä. Sen jälkeen voit lopettaa laulamisenkin ja pelkästään kuunnella.
 
Sointujen kuuntelu perustuu siihen, että joko A) kuuntelet soinnut sävel kerrallaan tai sitten B) tiedät missä sävellajissa kappale kulkee ja tiedät sen ja kappaleen tyylisuunnan ja muun pohjalta ne sävelet, joita sulla on käytettävissä sointujen muodostamiseen. Jos puhutaan jostain Pelle Miljoonasta, niin oletusarvoisesti sulla on 7 sävellajin säveltä käytössä, plus mollin 5. asteella 8. sävel, duuriterssi jos johtosävel on käytössä.
 
Näiden 7 sävelen pohjalta sitten rakennat kolmisointuja siten, että kuuntelet mitä basso soittaa ja rakennat bassosävelen päälle kolmisoinnun. Jos tuntuu että pelkkä terssipino ei kuulosta oikealta, kyseessä on joko A) käännös, jolloin basso ei soitakaan soinnun pohjasäveltä (esim. D/F#), tai B) asteikkoon kuulumaton sointu, eli muunnesointu, liki aina vain dominantti jollekin asteikon soinnulle (esim. G-duurissa H7, joka on vain dominantti E-molliin, rinnakkaismolliin).
 
Käytännössä, kun kuuntelet, teet siis niin että kuuntelet ensin kappaleen sävellajin. Sen löydät kuuntelemalla missä on biisin harmonian keskus, ts. mihin kaikki soinnut tuntuvat lopulta palaavan.
Tämän jälkeen kuuntelet mitä basso soittaa. Eli samalla tavalla kuin kuunnellessasi melodioita, laula ja soita mukana ja kuuntele milloin osut oikeaan, eli samaan kuin basso. Kun bassosävelet ovat selvillä, voit ladella "oletussoinnut" paikalleen, eli ne kolmisoinnut joita bassosävelien päälle rakentuu.
Sen jälkeen kuuntele biisistä, onko siellä kohtia, joissa tuntuu että harmonia ei etene ihan tavallisesti. Jos kyseessä oleva hassun kuuloinen sointu on 5. asteella, muista että usein 5. asteen soinnulla (G-duurissa D) mukana on 7, eli sointu ei olekaan kolmi- vaan nelisointu. Jos kyseessä on joku muu kohta, etsi ensin, onko kyseessä käännös. Jos kyseessä ei ole käännös, koita onko kyseessä laina/muunnesointu. Usein kyseessä voi nimittäin olla vain yksinkertaisesti saman juurisävelen mollista (eli G-duurin kyseessä ollessa g-mollista) lainattu sointu.
 
Jossain vaiheessa saatat hoksata, että sillä, kuuletko absoluuttisesti tonaliteetin (eli siis sävellajit sellaisina kuin ne levyllä soivat), ei ole juurikaan väliä, vaan voit ajatella melodiat ja soinnut suhteessa mihin tahansa valitsemaasi sävellajiin ja sitten myöhemmin siirtää ne siihen sävellajiin jossa kappale oikeasti soitetaan.
 
Tuo, mitä sanoit siitä että sävelet eivät ole samoja, kuulostaa hieman erikoiselta. On totta, että eiväthän painettu sävel ja vapaa kieli täsmälleen samoilta kuulosta - kielen soiva pituus, paksuus, resonanssi otelautaan, runkoon ja muuhun ovat erilaiset, mutta sun pitää kuunnella sitä äänen värähtelykorkeutta, ei mitään muuta. Koita soittaa kahta painettua, samaa ääntä (vaikka E D-kielen 14. nauhalta ja G-kielen 9.) ja kuuntele miltä ne kuulostavat. Pudota sitten toinen ääni nauhaa alemmas ja kuuntele kuuletko eroa.
 
Toivottavasti näistä on jo apua.