Bänditoiminta ›

Eli paljon vaivaa nähty ja eka oltu innoissaan biiseistä ja lopulta karu todellisuus iskee.
Heittäkääs kokemuksia tälläisestä asiasta :)
Mitä teitte?

Eikai siinä muu auta, kuin vain jatkaa sitä omaa tekemistä niin kauan, että oma ilmaisu kehittyy. Kyllä se väkisilläkin nimittäin kehittyy, kunhan vain jaksaa vääntää. Jos saa iloa omien piisien tekemisestä niin hyvä, minulle se on tähän mennessä riittänyt.

Eli paljon vaivaa nähty ja eka oltu innoissaan biiseistä ja lopulta karu todellisuus iskee.
Heittäkääs kokemuksia tälläisestä asiasta :)
Mitä teitte?
 
Onko ne todettu paskoiksi itse, vai onko joku muu sen tehnyt?
 
Ei muuta kuin uutta yritystä putkeen.
 
Ja puoli vuotta on niin lyhyt aika, että en sinuna olisi huolissani. 20 vuoden jälkeen jos noin käy, niin se vois jo harmittaa.

Kuka ne biisit on paskoiksi todennut? Edit: JCM vei sanat suustani... 8)
 
Kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Tekemällä oppii, joten sitkeästi eteenpäin vaan!

Kuka ne biisit on paskoiksi todennut?
bändi itse.

Eli paljon vaivaa nähty ja eka oltu innoissaan biiseistä ja lopulta karu todellisuus iskee.
Heittäkääs kokemuksia tälläisestä asiasta :)
Mitä teitte?
 
Mitenkäs ne biisit siitä paskoiksi muuttuvat, ettei ne oo sitä mitä joku just nyt haluaa?
 
Jatkakaa omaa linjaanne ja miettikää mikä niissä biiseissä on olennaista, tai vaihtakaa linjaa mutta nauhoittakaa biisit ensin. Myöhemmin opin ja ymmärtämyksen kasvaessa niistä voi löytyä vaikka mitä hyvää - voivatpa paljastua vaikka ihan hyviksi biiseiksi jossain myöhemmin keksittävässä musiikinlajissa (mulle kävi aikoinaan vähän noin).
 
Mutta totta on sekin, että puoli vuotta ei oo vielä kovin paljon.

Kaikki ois ok muuten, mutta kesällä keikkoja tiedossa :) covereita ei millään tasolla iskis soittaa niissä.

bändi itse.
 
No eihän se sit, ku heitätte ne biisit romukoppaan ja teette uusia. Kyl se siitä.

No eihän se sit, ku heitätte ne biisit romukoppaan ja teette uusia.
 
Tuokin voi olla joskus miltei mahdotonta. Jos lauluun on kuluttanut paljon aikaa ja sitä tehdessään repinyt itsenä auki voi olla vaikea luopua siitä.

Kannattaa kai olla sen verran realisti, että kaikilla bändeillä niitä "hyviä" biisejä ei synny koskaan... on nähty. Joskus auttaa tauko, joskus ukkojen vaihto...
 
Mutta jos siitä hommasta nauttii, niin onko edes pakko tulla "hyvää" matskua

Kokeilkaa maustaa niitä jotenkin. Pientä kikkailua väliin. Kyllä omankin bändin biisit viimeistään nauhoitusvaiheessa tuntui jo niin paskalta veistetylle. Sen jälkeen kun niitä kuunteli niin rupesi hävettämään kun niitä on yleensäkään jollekin levitellyt. Ulkopuolinen palaute oli ainakin meidän tapauksessa lähes poikkeuksetta täysin positiivista ja sepäs piristi.
 
Luullakseni teillä on tämä vaihe (toivottavasti on). Kyl se siitä lähtee ja jos nyt tosiaan tuntuu puulta, niin pitäkääpä pikku paussi ja kokeilkaa uudelleen. Taatusti kuulostaa paremmalta piisit ja saattaa olla, että on tullut lisämotivaatiota keksiä uusia juttuja. Eiku tsemppiä vain!

Niin ja keikkakesiä on muitakin ku tän vuoden kesä. Kelaa vaikka jotain Kiveä. Asunu neljännesvuosisadan paskasissa pakuissa ja keikkamestoissa. Itellä vasta reilut 10 takana. Hoho.
 
Mitähä? Onko muunkinlaista elämää?
;-)
 
Jos ei ole soittohommia, sitten lähden tien päälle ja nukun autossa muuten vain. Liian kauan jos on kotona, happanee
:-P
 
PS. nykyään toimii tietokonekin autossa. On wlan ja invertteristä saa verkkovirtaa. Pääsee muusikoiden.nettiin mistä vaan...

Kuule ukko, jos on samoja biisejä joka reeneissä hinkannu puol vuotta niin väkisin alkaa kuulostaa, vetäkää äkkiä vaan uutta putkeen ja sillee.

En paljoa masentuisi, jos joku ulkopuolinen toteaa biisit paskaksi. Listoilla on niin paljon kamaa, jonka minä tulkitsen paskaksi, mutta kappaleen tekijä hymyilee matkalla pankkiin.
 
Jossakin välissä ne paskat biisit pitää tehdä, joten parempi tehdä ne heti niin loppu-uralla jää vaan niitä hyviä.:)

Kokeilkaa maustaa niitä jotenkin. Pientä kikkailua väliin.
Yritetty on. Hyvä biisi toimii vaikka kiviä toisiinsa hakkaamalla kompaten. Meillä ei kaikki toiminu.

Eli paljon vaivaa nähty ja eka oltu innoissaan biiseistä ja lopulta karu todellisuus iskee.
 
Ei kannata hermostua. Olen itse seurannut parin bändin uurastusta samantapaisissa ongelmissa. Toisessa orkassa henkilö "murtautui" studioon juuri ennen masterointivaihetta ja tuhosi nauhat. Julkaisupäivämäärä ja sen mukaiset paineet olivat jo määrätyt. Toisessa tapauksesa puolestaan on kerran ollut jo muistaakseni kannetkin painossa kun bändi päätti, että nauhalla on silkkaa skeidaa ja päätti paitsi äänittää myös tehdä uudet biisit. Tämä sama orkka tapaa aloittaa työt ja äänittää ekat biisit ja kun päästään viimeisiin, eivät ekat enää koskaan kelpaakaan. Disclaimer väärin muisteltuihin yksityiskohtiin.
 
Oleellista on, että niinkuin Kivi kirjoitti, ei se matsku oikeasti mene hukkaan vaan aivan varmasti se joskus kuukauden-kahden kymmenen vuoden päästä jossain muodossa pulpahtaa esille.
 
Itse olen ollut muutamissa levytysproduktioissa mukana vaikken siis olekaan soittaja enkä säveltäjä ja täytyy sanoa, että erityisesti kolme levyä neljännesvuosisadan takaa vituttaa vieläkin. Miksei minussa ollut tarpeeksi miestä sanoa, että hei hei, tämä ei nyt toimi! Nyt sovituskynää käteen ja pikkuhiljaa, kiireettä järjestelemään kunnon olosuhteita.
 
Toisaalta mäkin tässä sain viime syksynä tehtyä yhden jutun, jota ekan kerran puuhailin josku 80-luvun alussa ja sitten unohdin. Muutaman viikon ajan olen taas mietiskellyt yhtä levyprojektia, mikä jäi kesken 90-luvun alussa. Saas nähdä tuleeko siitä mitään. No ei täs kiirettä.

Toisaalta mäkin tässä sain viime syksynä tehtyä yhden jutun, jota ekan kerran puuhailin josku 80-luvun alussa ja sitten unohdin. Muutaman viikon ajan olen taas mietiskellyt yhtä levyprojektia, mikä jäi kesken 90-luvun alussa. Saas nähdä tuleeko siitä mitään. No ei täs kiirettä.
 
Jep, kannattaa yrittää opetella erottamaan se oma osaaminen ja bändin linja toisistaan. Ei aina tarvi näyttää kaikkea mitä osaa, ja toisaalta, biisit saattavat olla ihan valmiita paljon vähemmänhienolla toteutuksella kuin mihin pystyisi.
 
Ne biisit ette ole te itse, vaan ne ovat tietty juttu tietyllä hetkellä, ja sen näköistä siitä pitää tulla.
 
Mä sain äskettäin miksattua levyn jonka äänitin jo viime keväänä (näin nopea mä olen), ja jonka sisältö oli hautunut 23 vuotta taka-alalla. Nyt se näyttäisi sitten olevan valmis julkaistavaksi, ja julkaisusopparitkin on tehty. Vaikeinta oli välttää kaiken 23 vuoden aikana tapahtuneen kehityksen esittely, ja keskittyä siihen että sitä osaamista käytetään niiden vanhojen ideoiden tulkinnassa, ei uudelleentekemisessä. Hyvä tuli.
 
Vettä on kumminkin virrannut Mätäjoessa sitten vuoden 1983 aika lailla.
 
No, nyt on työn alla yksi ihan uusi kokopitkä levynmiksaus, yksi alkuvuodesta äänitetty EP, yksi 5 vuotta vanha livelevyn miksaus, yksi vuosina 1979-1982 äänitetyn levyn koostaminen ja tietysti uusien biisien laittoa. Kivaa on, varsinkin kun en ole soittajan roolssa kuin yhdellä noista.
:-)

Harvapa sitä varmaan pystyy tekovaiheessa ennakoimaan, että mitkä biisit tulevat kestämään ajan hammasta. Ei kai siinä auta muuta kuin tehdä sellaista materiaalia, mihin on tekovaiheessa tyytyväinen ja antaa ajan näyttää, mihin siitä on.

Eli paljon vaivaa nähty ja eka oltu innoissaan biiseistä ja lopulta karu todellisuus iskee.
Heittäkääs kokemuksia tälläisestä asiasta :)
Mitä teitte?
 
Ravintolakeikka tanssi-iltana, puolet omia biisejä, yleisön palaute musertavaa.
Meni alle puoli vuotta niin liideri ilmoitti että nyt riittää bändihommat.
 
Bändin jämät toimivat nyttemmin toisessa tanssiorkesterissa, koko ohjelmisto on muilta lainattua.
 
Tätä teimme.