Rock, pop, alternative ›

Onko porukka vielä kerinnyt ostamaan uutta levyä? Itse tuli Waltaria diggailtua enemmänkin joskus 90-luvulla. Rare Species oli toisaalta semmoinen rimanalitus että uutta levyä ei viitsi ihan sokkona mennä ostamaan..
 
Tämä arvio: http://www.findance.com/arvostelut/arvostelu.php?waltari_bloodsample herätti oman mielenkiinnon josko sieltä nyt olisi tulossa timanttia tavaraa. Onko kukaan kuullut uutta levyä?

joo, kävin tuota eilen kuuntelemassa....avausraita lähti kieltämättä helevetin hyvin käyntiin, mutta sitten kun vokaalit lähti käyntioin, ni olin paskoa alleni siihen paikkaan....ei oikein tuo suomenkieli iskeny. Ja ne muut biisit oli aika....tylsää massaa. Kyllä on tultu alas ja lujaa sitten So Finen, Big Bangin jne. ajoista...missä tiukat kitara riffit, loistavat bassolinjat, ja saatana, Parviainen takas rumpuihin.....mutta joo, siis sitä piti sanomani, että on pojat ilmeisesti parhaat vetonsa jo vetäneet...............Mutta, jos ne nyt tulis Jyväskylään esiintyy, ni varmaan menisin kattomaan, juuri tuon vanhemman materiaalin toivossa...

Torcha-levy oli mulle suurtakin suurempi klassikko aikoinaan. Pari hutilaukausta löytyy, mutta levyllä on niin monta täydellistä viisua, etteivät nuo kokonaisuuteen kovin suurta lommoa tee.
 
So Fine-levylläkin oli hienoja biisejä, mutta kokonaisuutena tuo oli jo huomattavasti epätasaisempi paketti (no joo, olihan Torchallakin humppaa ja örinää, mutta jotenkin ne oli nidottu miellyttävämpään järjestykseen). Big Bang sisälsi sekin muutaman ässäviisun, mutta levynä vajosi jo MonkPunk-debyytin tasolle. Siitä eteenpäin kiinnostukseni bändin edesottamuksia kohtaan hiipui hyvin äkkiä.
 
Edelliseltä "comeback"-levyltä kuulin pari biisiä ja se riitti. Tältäkin levyltä kiinnostaisi kyllä kuulla ne parhaimmat vedot, mutta se edellyttää sitä, että kuuntelisi myös sen todennäköisesti levyä hallitsevan mitäänsanomattomuuden suonkin läpi. Ja en tiedä jaksanko sitä tehdä.

Kävin sitten ostamassa levyn ja hyvähän tämä on, Ehdottomasti parasta Waltaria sitten Big Bangin. Todella monipuolinen kokonaisuus, muutama biisi kuten Too Much Emptiness ja All Roads Will Lead To Rome ovat kuin suoraan Torcha!:lta.
Levyltä löytyy blastbeattia ja örinää (New York ja Exterminator Warheads), kone tunnelmointia (Digging Inside). Uusi rumpali, eri kuin rare speciesilla, tuntuu olevan kova. Sellaista Parviaismaista otetta löytyy; tublabasaria ym.
Ainut miinus on levyn pituus. 17 biisin joukkoon kun mahtuu muutama hutilyönti ja kokonaisuus kärsii..

Ainut miinus on levyn pituus. 17 biisin joukkoon kun mahtuu muutama hutilyönti ja kokonaisuus kärsii..
 
Joo. Tuota vähän pelkäsinkin kun katselin tuota levyn pituutta.
Täytynee tuo käydeä ostamassa, aikoinani fanitin kyseistä orkesteria todella paljon.
 
Omistimme jopa kaikki levyt (Radium Roundiin saakka) ex-tyttöystäväni kanssa alkuperäisenä, mutta eron hetkellä piti valita Ismo Alangon ja Waltarin välillä. Alangot pidin.