Yleistä keskustelua musiikista ›

Päivää,
 
ajattelin laittaa pystyyn tällaisen pienimuotoisen gallupin, innoittajanani mm. viimeaikainen tekijänoikeuskeskustelu, joka täälläkin on vellonut kiivaana.
 
Keskustelussa on käynyt selvästi ilmi, että Muusikoiden.netin kävijät jakautuvat useampaan ryhmään. Yhdet mieltävät itsensä selvästi musiikin kuluttajiksi, ja priorisoivat musiikkibisneksen yksinomaan siltä pohjalta, kuinka edullisesti musiikkia pystyy hankkimaan ja kuinka laaja on tarjonta. Toiset taas mieltävät itsensä musiikin tekijöiksi, ja heille tärkeintä on ketjun tasapuolinen toimivuus - kuinka saada musiikkibisneksen kaikki osa-alueet toimimaan mahdollisimman kitkattomasti jotta omalle työlle olisi kysyntää ja tilausta. Ja kolmannet mieltävät itsensä musiikin jakeluportaaksi; joko keikkapromoottorin-, levykauppiaan- tai musiikkiteknikon roolissa, jolloin jatkuvuuden ylläpitämiseen liittyy ajatus yleisön maksimoimisesta pienimmällä järkevällä investoinnilla. Ja sitten ovat vielä ne, joiden identiteetti on epävarma ja prioriteetit muodostumatta (mutta kenties heillekin on joku rooli jo muodostunut hiukan muita vahvemmaksi).
 
Mikä Sinä olet?

Tjaa-ah... Kyllä mäkin kumminkin mieltäsin itteni musiikin tekijäksi. Tosin melkosen marginaaliseksi ja passiivis-aggressiiviseksi... 8)

Yhdistelmä ensimmäistä, toista ja neljättä vaihtoehtoa. Kuluttajana kuitenkin vahvimmin mukana "musiikkibisneksessä", eli potentiaalinen rikollinen.

Mikä Sinä olet?
 
D) Eli identiteetti vielä toistaiseksi epävarma - en vielä tiedä, haluanko heittäytyä suoraan työelämään nykyisen musiikin alan korkeakoulututkintoni suoritettuani, vai haluanko kenties pyrkiä opiskelemaan vielä jotain muuta alaa. Lähimpänä kuitenkin musiikin tekijää, sillä tuloistani 100% tulee musiikista tavalla tai toisella (keikat, opettaminen, äänittäminen, bändijutuissa myös sovittaminen ja osin jopa tuotanto). Oman materiaalin tekeminen polttelee takaraivossa jatkuvasti, status quon vallitessa teen sitä silloin kun on aikaa.
 
Freelancer, niin hyvässä kuin pahassa.

Olen musiikin tekijä ja kuluttaja. Mutta siitä en ole kiinnostunut että omalle työlle olisi kysyntää ja tilausta.

Olen musiikin tekijäkuluttaja. ;) Nautin kaikkein eniten aktiivisesta musiikin tekemisestä. Levyjä on hyllyssä kauhea määrä, mutta ei niitä jaksa paljoa kuunnella. Soitella jaksaisi vaikka kaiket päivät.

Olen musiikin tekijä ja kuluttaja. Mutta sitä en odota, että omalle työlle olisi kysyntää ja tilausta

kriittinen kuluttaja (=rokkipoliisi) ja epämääräinen räpeltäjä (=taiteilija?)

Olen musiikin tekijä ja kuluttaja. Mutta sitä en odota, että omalle työlle olisi kysyntää ja tilausta
 
Tämä. Toisin sanoen en itse sävellä musiikkia, mutta vaihtoehto numero yksi ei käy, koska en wareta, eikä levyn hinta liiemmin vaikuta ostopäätökseen, esim. jos tarjolla on piraatti halvemmalla tai aito kalliimmalla - otan jälkimmäisen.
 
Ja keikkajärjestäjä tai levymyyjä en ole sanan missään merkityksessä. Lyhyesti siis olen itse musiikin suurkuluttaja, mutta haluan myös vaalia muusikoiden etuja.

Tämä. Toisin sanoen en itse sävellä musiikkia, mutta vaihtoehto numero yksi ei käy, koska en wareta, eikä levyn hinta liiemmin vaikuta ostopäätökseen, esim. jos tarjolla on piraatti halvemmalla tai aito kalliimmalla - otan jälkimmäisen.
 
Ja keikkajärjestäjä tai levymyyjä en ole sanan missään merkityksessä. Lyhyesti siis olen itse musiikin suurkuluttaja, mutta haluan myös vaalia muusikoiden etuja.
 
Miten vaalit muusikoiden etuja? Kysyn mä.

Hmm... oishan se kiva soittaa joskus bändin kanssa jollain perkeleenmoisella stadionilla hirveellä sukseella, rahaa ja naisia ja viinaa ja hevosia ois ihan vitusti ja... ja...
 
.. mutta ihan sama. Jos joskus eläessäni pääsen soittamaan keikalle, josta jää kulujen jälkeen omaa rahaa yhteen tuoppiin, olisin onnellinen. Eli "Musiikin Tekijä" olisin noista vaihtoehdoista eniten minä. Hyvä haaveilija, mutta huono toteuttaja, hoho.

Noiden kahden ekan välimaastossa...
Huomasin juuri pari päivää takasin, että en ole ostanut tänä vuonna yhtään levyä (en myöskään piratoinut...) vaan että olen tsiigaillut netistä noiden aloittelevien bändien promoja yms. ja siten rikastuttanut maailmaani...

Pahan pisti...
 
Pääasiassa osuu kohtaan jakeluporras, kun päätoimeentulo pitäisi alkaa tulemaan ääniteknikon hommista, tosin freelancerin ruoka tulee suomessa monelta saralta...
 
Mutta koska olen alalla musafriikkiyteni takia, ja ostan julkaisuja edelleen, koen olevani myös kuluttaja. En tosin pyri saamaan musiikkia mahdollisimman halvalla, vaan maksan siitä sen minkä kauppias pyytää. Levyjen kopiosuojaus tosin vaikeuttaa rahojen sijoittamista musiikkiin.

Jos muut luokittelisivat minut, niin kuuluisin varmaankin passiiviseksi musiikinkuluttajaksi. Käyn silloin tällöin keikoilla ja kuuntelen pääasiallisesti eri medioitten kautta musiikkia, mutta levyjen osto, aktiivinen musiikinkuuntelu ja trendien seuraaminen on vähentynyt huomattavasti sitten teinivuosien. Oma musisointini on puolestaan puhtaasti harrastustoimintaa, enkä usko siitä koskaan saavani minkäänlaista elantoa.
 
Lähinnä aktiivista musiikkitoimintaa ovat kuitenkin omat projektit, joissa musiikki on yksi osa kokonaisuutta - ei tärkein, mutta kriittinen osa. Tämän perusteella en kuulu oikeastaan mihinkään annetuista kategorioista, vaan ehkä luokkaan muusikoiden yhteistyökumppanit. Perinteisen musiikkibisneksen kannalta aika outo näkökulma, mutta uskoisin tulevaisuudessa tämän olevan yhä useammin totta. Omat näkemykset ovat varmasti jossain musiikintekijöiden ja jakeluportaan välimaastossa.

kivi:
musiikin kuluttajiksi, ja priorisoivat musiikkibisneksen yksinomaan siltä pohjalta, kuinka edullisesti musiikkia pystyy hankkimaan ja kuinka laaja on tarjonta
 
Kuluttaja.
 
Aloituspuheenvuoron perusteella tunnen itseni nyt hirveäksi riistäjäksi, jonka ainoa toive on saada paljon ja halvalla. Totta kai ostan/ostaisin mieluummin halpoja levyjä ja puoli-ilmaisia lippuja, joten myönnettävä se sitten kai on, että en ole ollenkaan tekijöiden puolella, vaikka yhtään piraattilevyä en ole koskaan ostanut enkä yhtään levyä netistä imuroinut. Ostan tietenkin myös täysihintaisia ja muuten kalliita levyjä -paljonkin- mutta märisen kuitenkin aina niiden kalleutta.
 
Olen siis musiikin kuluttaja, armoton riistäjä. (Mitä siis teen MUUSIKOIDEN.netissä?)

Haluaisin sanoa musiikin tekijä. Mutta tajusin kuinka kauan siitä on, kun on viimeksi tullut uutta musiikkia tehtyä, joten tyydyn sanomaan olevani vastuullinen kuluttaja.
 
Tosin en ole kovin aktiivinen kuluttaja; alle toistakymmentä levyä ostin viime vuonna, tänä vuonna saattaa jäädä vähemmälle. Huonoja levyjä ei viitsi ostaa, kun ei ole liikaa rahaa, kaikkiin hyviin levyihin en ehdi tutustumaan.

Tekijäkuluttaja ja odotan, että omalle työlle olisi kysyntää ja tilausta

Musiikintekijä. Siitäkin huolimatta, että en hommasta juuri rahaa saa. Lisäksi olen jollain tavalla musiikintekijöiden leirissä myös lehtikirjoittelun kautta, jossa toimin ikäänkuin kuluttajavalistajana esim. levyarvosteluja kirjoittamalla. Tämän lisäksi olen kyllä myös kuluttaja eli ostan paljon levyjä omalla rahallani.

Mikä Sinä olet?
 
No kuluttaja varmasti. Tosin se kuinka edullisesti musiikkia hankin ei oli prioriteetti, vaan mm. levyt hankitaan ihan mieltymyksen ja kiinnostuksen mukaan. Toki tuotteen hinta vaikuttaa ostopäätökseen, mutta jos joku levy on ns. "must", se ostetaan, viis hinnasta. Mutta levykauppojen ale-laarit on ne mistä täkyt hankitaan. 97 % ostan kaiken musiikin, loput 3 % on kavereilta kopioitua materiaalia mitä on esim. suunniteltu itse soitettavaksi.

Kiven alustuksessa olevaan kahteen viimeiseen kategoriaan en mahdu. "Musiikin tekijä" minussa soittaa harrastuksena bändissä. Tuolla harrastuksella ei ole mitään taloudellista intressiä. Rahaa ei tule, menee vaan. Isolla todennäköisyydellä näin tulee loppuelämäni olemaankin.