Käykäähän ihmiset katsomassa sivut
www.jandekoncorwood.com sekä
http://tisue.net/jandek/ .
Hieman taustatietoa: Houstonissa vaikuttava erakko Sterling E. Smith on tuottanut nimikkeellä Jandek 35 levyä 25 viime vuoden aikana. Musiikillisen tyyli on äärimmäisen riisuttua, ja herran tuotantoa onkin kuvailtu tähän tyyliin: musiikkia ilman mitään muotoa, rakennetta, varsinaista melodiaa, dynamiikkaa tai päällelimattua taiteellista sisältöä. Jandekin musiikki on kuin harppaus hämärän rajamaille, jossa ainoa ympäröivä elementti on aavemainen, särkynyt, outoja tarinoita mutiseva ääni sekä satunnainen akustisen kitaran heläys, joka harvoin tapailee mitään sointuun tai melodiaan viittaavaakaan. Kaikki yritykset kuvailla hänen musiikkiaan ovat kuitenkin turhia: se on aina tavoittamattomissa, luoksepääsemättömissä. Tuolla puolen.
Jandekia itseään ei juuri kukaan ole todistettavasti tavannut: hän ei anna haastatteluja, ei julkista promootiokuvia tai ylipäätään harjoita normaalia sosiaalia kanssakäymistä. Jandek on täydellinen mysteeri; yksi 1900-luvun harvoista 'aidoista' rock-myyteistä, haamu jostain tuntemattomasta. Kaikki Jandekin levyt julkaisee hänen oma Corwood Industries -lafkansa.
Varsinainen taidepläjäys vai erakoituneen sosiopaatin vähämielistä renkutusta? En tiedä, hänen musiikkiaan en ole vielä itse kuullut. Kiinnostava tapaus kuitenkin. Kuten yksi ihminen toteaakin sivustolta löydettävässä dokumenttitrailerissa: "olin paljon kiinnostuneempi kuullessani Jandekista kuin kuullessani Jandekin musiikkia." Se, mitä Jandek todellakin on, on todiste siitä, kuinka ihmiset voivat innostua jostain mysteerisestä vaikka se olisi kuinka irrelevanttia, turhaa ja järjetöntä. Mytologia on elossa ja voi hyvin, mutta on muuttanut muotoansa, kuten tämäkin legenda oivasti todistaa.
Ei hyvyys saavu huutaen; se kulkee hiljaa kuiskaten. - Eino Leino, "Hyvyys"
Xebeche