Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Hei. Tämän ketjun aloitin, koska en ole aivan varma, olenko ymmärtänyt moodien käytön. Olen lukenut tuon "Skaalojen perusteita" -FAQin, mutta paria vastausta kaipaisin.
 
Otetaan vaikka Db-molliskaala. Sävelet, jotka siihen sisältyvät, ovat:
 
Db, Eb, E, Gb, Ab, A, H (?)
 
Sitten otetaan siitä fryyginen moodi, jossa kantasäveleksi otetaan E (?) ja alennettuna ovat 2., 3., 6. ja 7. sävel. Eli se menee mielestäni näin:
 
E, F, G, A, H, C, D (?)
 
Olisi mukavaa, jos kertoisitte, miten väärässä olen. :)

Db, Eb, E, Gb, Ab, A, H (?)
 
Tämä on oikein...
 
Sitten otetaan siitä fryyginen moodi, jossa kantasäveleksi otetaan E (?) ja alennettuna ovat 2., 3., 6. ja 7. sävel. Eli se menee mielestäni näin:
 
E, F, G, A, H, C, D (?)
 
Jos alkuperäinen sävellaji olisi C-duuri/a-molli niin asia olisi näin.
Fryyginen on duurin kolmas moodi. Db-mollin (C#-molli) rinnakkaissävellaji on tuo E-duuri (mollin kolmas sävel). Järjestellään siis uudestaan alkaen E:stä (E-duurin etumerkit ovatten ylennyksiä mutta jätän havainnollisuuden vuoksi alkuperäisetkin etumerkit):
 
E Gb Ab A H Db Eb E (E F# G# A H C# D# E)
 
ja koska fryyginen = kolmas, järjestellään vielä uudestaan kolmannesta sävelestä eli Ab:stä, jolloin saadaan haettu moodi:
 
Ab A H Db Eb E Gb Ab (G# A H C# D# E F# G#)
 
Verrattuna Ab(G#)-duuriin 2. 3. 6. ja 7. sävelet ovat alennettuja.

Koitan uusiksi. Eli, jos molliskaalasta halutaan ottaa fruuginen moodi, pitää ensin ottaa molliskaalan rinnakkaissävellaji? Vaikka D-mollista lähdettäisiin muodostamaan fryygistä:
 
D-molli: D, E, F, G, A, B(=Bb), C, D
 
Rinnakkaissävellaji F-duuri: F, G, A, B, C, D, E, F
 
Siitä fryyginen: A, B, C, D, E, F, G, A
 
Oliko näin?

Oliko näin?
 
Joo.
 
edit: Tonne alle tuli semmosta settiä että oisin voinut odotella vähän ennen vastaamista.

Db, Eb, E, Gb, Ab, A, H (?)
 
Tähän sen kummemmin takertumatta, sävelet ovat periaatteessa oikein mutta enharmoninen merkintätapa on väärä. (Luonnollinen) Db-molli ei sisällä E, A, eikä H-säveliä vaan niiden enharmoniset vastineet Fb, BB (siis kaksoisalennettu H - merkintätapa on ikuinen murheenkryyni) sekä Cb. Niin ikään Db-mollin rinnakkaissävellaji olisi Fb-duuri (vrt. F/Dm). Yleensä Db-mollisointu esiintyy "elävässä elämässä" esim. sII-sV -tilanteessa (esim. Dbm7-Gb7-Fmaj7), ei niinkään oman sävellajinsa I-asteen sointuna. Tällöin on paljon järkevämpää käyttää enharmonisesti C#-mollia (samat äänet, mutta etumerkeissä 4 ylennystä Db-mollin 8 alennukseen verrattuna) - siis C#-D#-E-F#-G#-A-H.
 
Jos alkuperäinen sävellaji olisi C-duuri/a-molli niin asia olisi näin.
Fryyginen on duurin kolmas moodi...
 
Juuri näin. Todetaan vielä, että myös molliasteikoilla (kuten käytännössä millä tahansa muullakin asteikolla) on moodit. Jooninen, doorinen jne. nimitykset viittaavat ainoastaan duuriasteikon 7 moodiin. Muiden asteikkojen moodeista puhuttaessa voidaan käyttää astetta ilmaisevaa roomalaista numeroa (esim. "C-harmonisen duurin III (E-F-G-Ab-H-C-D)"), tai sitten duuriasteikon vastaavalta asteelta johdetun moodin nimeä, johon lisätään vielä etumerkein ja tavallisin numeroin selvennykseksi "uuden" moodin erot "alkuperäiseen" verrattuna. Esim: C-harmonisen mollin V (G-Ab-H-C-D-Eb-F) = "mix b2b6" (eli 2. ja 6. sävel on alennettu verrattuna G:stä lähtevään miksolyydiseen asteikkoon G-A-H-C-D-E-F). *))
 
Joillekin tietyille moodeille on muodostunut myös muita vakiintuneita nimityksiä (esim. melodisen mollin IV = overtone). Pentatonisilla asteikoilla on myös moodeja, joita kuvataan toisinaan japanilaisilla nimityksillä (hirajoshi, kumoi, in-sen jne.), mutta henk.koht. noista en tiedä paljoakaan.
 
Palataan alkuperäiseen kysymykseen. Käytetään tällä kertaa suosiolla enharmonisesti C#-mollia ;) "Fryygisellä" kysyjä tarkoitti kaiketi III asteelle rakentuvaa moodia. Jos otamme lähtökohdaksi luonnollisen C#-molliasteikon, huomaamme yhteneväisyyden erääseen toiseen asteikkoon:
 

luonn. C#-molli = AEO
 
C# D# E F# G# A H
      E F# G# A H C# D#
 
     E-duuri = ION

 
Luonnollisen C#-mollin kolmannelle asteelle rakentuu siis jooninen asteikko. Koska luonnollisen mollin sävelet ovat samat kuin rinnakkaisduurin aiolisessa moodissa, voidaan ajatella että luonnollisen molliasteikon moodit nimityksineen ovat siis samat kuin rinnakkaisduurissa - laskeminen "alkaa" tosin suoraan VI-asteelta. Järjestyksessä moodit olisivat aiolinen, lokrinen, jooninen, doorinen, fryyginen, lyydinen ja miksolyydinen.
 
Voimme muodostaa moodin myös muunkaltaisille molliasteikoille. Esim. harmonisen C#-molliasteikon III-asteelle rakennettu moodi näyttäisi tältä:
 
E-F#-G#-A-H#(enharm. C)-C#-D#
 
Asteikkoa kuvaisi yksinkertaisen kauniisti "harmonisen mollin III" ;) (Koska kyseessä on verrattain harvinainen asteikko, yksinkertaisempaa vakiintunutta nimeä sille ei tietääkseni ole. Itse pitäydyn tuossa, "ion #5" kuulostaisi ainakin omaan korvaani hieman tökeröltä.)
 
Melodisen C#-molliasteikon III taas on seuraavanlainen:
 
E-F#-G#-A#-H#(enharm. C)-C#-D
 
Melodiselle molliasteikolle rakentuvia moodeja muodostettaessa käytetään lähes aina pelkästään ylöspäin kulkevaa melodisen molliasteikon muotoa (6. ja 7. ääni korotettu). Tällaisesta asteikosta käytetään myös nimityksiä jazzmolli tai RMM (=Real Melodic Minor). Aikaansaamaamme skaalaa voidaan siis kuvata nimityksillä "jazzmollin III" tai "RMM III".
 
____
 
*) lyhenteet (johdettu englannista): ION (ionian), DOR (dorian), PHR (phrygian), LYD (lydian), MIX (mixolydian), AEO (aeolian), LOC (locrian)

lyhenteet (johdettu englannista): ION (ionian), DOR (dorian), PHR (phrygian), LYD (lydian), MIX (mixolydian), AEO (aeolian), LOC (locrian)
 
Kiva, että tuo salakielikin paljastetaan.
Vaikea ollut kinata kun ei tiennyt mitä mixb2b6 on.

Meni tuo Januksen teksti ohi että heilahti :)
 
Voiko tuosta päätellä, että molliasteikosta saa fryygisen, kun pohjasäveleksi otetaankin 5. sävel?
 
Esim. D-molli: D, E, F, G, A, B(=Bb), C, D ---->
 
Mikäliefryyginen: A, B(=Bb), C, D, E, F, G, A
 
Onko se siis niin, että näissä ikään kuin pelataan mollien ja duurien rinnakkaissävellajeilla?

Meni tuo Januksen teksti ohi että heilahti :)
 
Hulppeeta. Koen onnistumisen riemua.
 
Voiko tuosta päätellä, että molliasteikosta saa fryygisen, kun pohjasäveleksi otetaankin 5. sävel?
 
Hmm... mun on tosta kysymyksestä vähän vaikea selvittää mitä ajat takaa. Luonnollisen mollin ja fryygisen asteikon erohan on vain yhden sävelen suuruinen (2. sävel), joten jos esim. haluat Dm-soinnun päälle sooloillessa tuoda "fryygistä sävyä" soittoon, luontevimmin se syntyy käyttämällä D-fryygistä asteikkoa. Eli alennat luonnollisen molliasteikon 2. sävelen ----> D, Eb, F, G, A, Bb, C. Tätäkö hait?
 
Esim. D-molli: D, E, F, G, A, B(=Bb), C, D ---->
 
Mikäliefryyginen: A, B(=Bb), C, D, E, F, G, A
 
Oikke. "Mikäliefryyginen" on A-fryyginen - asteikot nimetään luonnollisesti niiden perussävelen mukaan.
 
Onko se siis niin, että näissä ikään kuin pelataan mollien ja duurien rinnakkaissävellajeilla?
 
Ei nyt aivan... mitenkähän tän sanois: fryyginen moodi on fryyginen moodi on fryyginen moodi. Se on itsenäinen asteikko siinä missä joku normaali duuriasteikkokin, peräkkäisten sävelten koko- ja puolisävelaskeleiden suhde ja järjestys on vain uniikki ja erottaa sen kaikista muista asteikoista.
 
Esimerkki:
* 1=kokosävelaskel (2 nauhaa) ja œ=puolisävelaskel (1 nauha)
* duuriasteikko: 1-1-œ-1-1-1-œ
* fryyginen asteikko: œ-1-1-1-œ-1-1
* harmoninen molliasteikko: 1-œ-1-1-œ-1œ-œ
jne.
 
Noi tavalliset duuriasteikot ja molliasteikot moodien "pohjana" on mun mielestäni olemassa vain kätevinä muistisääntöinä niiden helppouden, tonaalisuuden ja yleisyyden vuoksi. Riittää kun tietää esim. että fryyginen asteikko saadaan soittamalla pianolla valkoiset koskettimet E:stä E:hen (=C-duurin III asteelle rakentuva asteikko). Samanmuotoisen asteikon voi tuon tietämyksen pohjalta rakentaa jokaiselle 12 sävelelle.

Luonnollisen C#-mollin kolmannelle asteelle rakentuu siis jooninen asteikko. Koska luonnollisen mollin sävelet ovat samat kuin rinnakkaisduurin aiolisessa moodissa, voidaan ajatella että luonnollisen molliasteikon moodit nimityksineen ovat siis samat kuin rinnakkaisduurissa - laskeminen "alkaa" tosin suoraan VI-asteelta.
 
Joo, nyt mä niinku ymmärsin. :) Pitääpi vain opetella tuo moodien järjestys. En aluksi vain sisäistänyt, että nehän ikään kuin itsenäisiä skaaloja, vaan luulin niiden olevan täysin riippuvaisia muista.
 
Kiitos.

Lisäänpä vielä pari kysymystä.
 
1. Onko duuriskaalan aiolinen moodi synonyymi molliskaalalle? Sillä nehän ovat sama asia, mutta onko niissä jokin vivahde-ero?
 
2. Jos duuriskaalassa jooninen on duuri ja aiolinen molli, mitäs ne muut ovat? Duureja/molleja vai vain fryygisiä/lokrisia/jne.?
 
On aika epäselviä kysymyksiä. Sitä se teettää, kun en aiheesta paljoa ymmärrä :)

1. Onko duuriskaalan aiolinen moodi synonyymi molliskaalalle? Sillä nehän ovat sama asia, mutta onko niissä jokin vivahde-ero?
 
2. Jos duuriskaalassa jooninen on duuri ja aiolinen molli, mitäs ne muut ovat? Duureja/molleja vai vain fryygisiä/lokrisia/jne.?
 
Aiolinen = luonnillinen molli, jooninen = duuri. Loput ovat myös duureja tai molleja, riippuen siitä kolmannesta sävelestä, eli terssistä. Jos tutkailet esim. lyydistä, huomaat että siinä on suuri terssi, eli lyydinen = duuri, doorinen molli, jne.

1. Onko duuriskaalan aiolinen moodi synonyymi molliskaalalle? Sillä nehän ovat sama asia, mutta onko niissä jokin vivahde-ero?
 
Kyllä, luonnollinen molli = aiolinen moodi. Sen verran voisi korjata, että aiolinen moodi on oikeastaan ihan vain "aiolinen moodi" yksinään, ei "duuriskaalan aiolinen moodi". Kuten jo sanottu, sehän on oma, itsenäinen asteikkonsa, duuriasteikon kuudennelta säveleltä lähtemistä voi pitää vain muistisääntönä.
 
2. Jos duuriskaalassa jooninen on duuri ja aiolinen molli, mitäs ne muut ovat? Duureja/molleja vai vain fryygisiä/lokrisia/jne.?
 
Moodin terssin perusteella voi sanoa, onko moodi duuri- vai mollisävyinen:
 
Jooninen, Lyydinen ja Miksolyydinen ovat duurisävyisiä. (Suuri terssi)
Doorinen, Fryyginen, Aiolinen ja Lokrinen ovat mollisävyisiä. (Pieni terssi)
 
Jooniselle ja aioliselle (useiten länsimaisessa musiikissa käytetyille) moodeille on annettu lisäksi nimet duuri- ja molliasteikko.
 
Edit: Myöhästyin, mutta tuleepahan toivon mukaan asia selväksi.

Asia selviö. Kiitos jälleen.
 
Enpäs älynnytkään tutkia tuota terssiä, vaikka sehän se soinnuissakin vaikuttaa sen duuri/mollisävyisyyteen. Kaikkea sitä oppii.
 
Vielä en keksi lisää kysyttävää :D