Lyriikka ›

Tämmöset tekstit väsäsin yhteen kehittelemäämme proge sävelmään. Teemana on nykyihmisten äärettömän huonoa "huumoria" suosiva huumorintaju.. Vain piereskely ja seksi ovat nykyään ne asiat joille kansa nauraa. Tässä protestia.
 
Suolanpilaaja
 
Kerran lähes hukuin paskaan
ihan symbolistisesti
kun vitsailin tytöille
he eivät ymmärtäneet
 
ja selittely
pilaa parhaankin herjan suolan
 
Kyllä minulla riittää huumoria
muillekin asti
mutta kukaan ei ymmärrä
minä yksin nauraa saan
 
Olen kuulemma
huono vitsailemaan
mutta kaikki kyllä myöntävät
että osaan selittää
 
monimutkaisenki tarinan opetuksen
 
ja huonon vitsini huvituksen
 
(kerto)
Ja minä luulen, että jos joku nauraa,
hän nauraa partaansa
ellei ole tyttö
ja silloinkaan ei vitsille
vaan sen kertojalle
mutta vyön alle en mene
 
vaikka se heistä olisikin hauskaa
 
En osaa myöntää että olisin
huonon huumorin ystävä
mutta ihmiset sanovat että
pidän huonoa huumoria hyvänä
 
se selittäisi kaiken
myös sen että olen
aina ainoa
aina ainoa
 
joka ei naura partaansa
eikä ole tyttö
 
Olen miettinyt, ehkä selitän
vitsini liian aikaisin
pilaan suolan ennenkuin
muut löytävät sen
 
Miksi ihmiset tapaavat unohtaa?
Miksi en voisi kasvattaa partaa?
ja olla hiljaa.
 
(kerto x2)

heh, täähän oli varsin hauska teksti. löysin tästä itteni hyvin, koska tulee tuota huonoa huumoria välillä harrastettua.
 
pari korjausehdutusta:
 
miten jos aloittaisit biisin "Kyllä minulla riittää huumoria muillekin asti, mutta kukaan ei ymmärrä, minä yksin nauraa saan", niin pääsisi heti asiaan kiinni.
 
mielestäni kertosäe ei kiteytä kappaleen ideaa kunnolla, vaan pikemminkin jatkaa säkeistöä. siihen voisi sopia paremmin jotain noiden rivien tyylistä: "Olen miettinyt, ehkä selitän vitsini liian aikaisin, pilaan suolan ennenkuin muut löytävät sen".
 
kokonaisuutena varsin menevä pala.