Kitarat: soittaminen ›

Vedä nyt alkuperäisellä tavalla Link Wraytä vanhuksille niin kyllä siinä alkaa tekarit pyörimään suussa,tai jotain pikkurikuja tai chuckberryjä....ei se mitään silkkimunatouhua ole.....prkl...
 
Wraytä en ole kuullut tietääkseni vieläkään, mut Berryt ja Rikut on kyllä tuttua tavaraa ja silkki on siitä munasta kaukana.

Paras saundi se on kaiken kaikkiaankin. Se on vaan valitettavasti pikkuhiljaa jäämässä uuden aallon alle. Pakkohan sitä on ruveta kapinoimaan sitä vastaan, kun kukaan muu tällä suunnalla ei sitä tee. Eilenkin tuli kiskaistua elämäni keikka, ja luulenpa, että useimmilla paikan päällisillä muusikkotovereilla lorahti lusikallinen lahkeeseen.
 
No mutta sehän on oikein. Itse odottelen vielä ensimmäistäni. Ehkä tän uuden pumpun kanssa alkaa pärisemään.

No mutta sehän on oikein. Itse odottelen vielä ensimmäistäni. Ehkä tän uuden pumpun kanssa alkaa pärisemään.
 
Joo keikalle vaan, sehän se palkitsevinta tässä touhussa on.

Ja suomessa kaikki rautalankaa soittelevat yrittää kuulostaa, no tiedäthän sä keneltä. Must se on hemmetin tylsää kun kaikki kuulostaa samalta.
 
Äkkiseltään katsoessani levylistaasi en huomannut siellä olevan ainuttakaan rautalankalevyä. Eli miten koet voivas sanoa, että kaikki suomalaiset rautalankakitaristit yrittää kuulostaa Pulliaiselta? Sanon suoraan, että en usko sun tuntevan paljoakaan suomalaisia rautalankakitaristeja/bändejä. Suomihan on maailman ykkösmaita, mitä tulee rautalankamusaan ja suomalaiset bändit erittäin arvostettuja (kenties maailman arvostetuimpia tänä päivänä) maailmalla ja kovinkaan moni niistä kitaristeista ei kuulosta eikä edes yritä kuulostaa Pulliaiselta. Matti Luhtala, Janne Orava, Jan-Erik Saine, Torsti Korja, Jyrki Telilä, Juha Heinonen, Hannu Könönen ja vaikka Harri Uusitalo, nämä nimet tuskin sanovat sulle yhtään mitään, mutta he ovat suomen arvostetuimpia rautalankakitaristeja ja noista yksikään ei kuulosta tai yritä kuulostaa Pulliaiselta.
 
Eli jos vähääkään tuntee suomalaista rautalankamaailmaa, niin tietää ettei loppujen lopuksi kovin moni rautalankakitaristi soita pulliaisoundilla, vaikka "tiedätkin" kertoa, että kaikki kuulostavat samalta.
 
Joku Agents ei edes ole mitään rautalankaa, vaan jotain iskelmän, rokin ja beatin sekoitusta. Näitä Agents-kloonejahan löytyy paljon ja sieltä löytyy näitä 1:1 pulliaissoundin tavoittelijoita, mutta löytyy myös paljon muita.
 
Esa Pulliaisen soundi ei missään mielessä ole rautalankasoundi, vaan huomattavasti jalostetumpi kuin perinteinen rautalankasoundi.
 
Mä voisin soittaa rautalankaa vaikka Les Paulilla ja Marshallilla ilman kaikua ja saada silti pehmeen soundin, tulis jotain uutta eloa rautalankaankin :)
 
Anna mennä vaan. Rautalankamusassa olennainen osa on Fenderit (kampi + yksikelaiset mikit), Voxit ja kaikulaitteet. Tavoitteena kun on saavuttaa mahollisimman tyylipuhtaita ja autenttisia soundeja eli niitä 60-luvun rautalankasoundeja ja semmosia ei mainitsemillasi vehkeillä saavuteta. Rautalanka on elämäntapa.
 
Nythän olis sitten tilaa sille vaahterakaulatallamikkibändille rautalankapuolella... ja sehän olis ikäänkuin kapinallista kaikkien kaulamikkikompurahemmojen joukossa.
 
Kyllä niitä kipakoita tallamikkiin vannovia kitaristeja on paljon.

Kyllä niitä kipakoita tallamikkiin vannovia kitaristeja on paljon.
Juuri näin. Man of Mysteryn alku on loistava esimerkki tästä sopivasti iskettäessä säröytyvästä kirkkaahkosta tallamikki soundista! Minulla Echolette antaa yliohjautuesssaan sen pienen särmän alkuun. Biisin jatkuessa iskut kevenevät hieman ja säröytymistä ei enää juuri tapahdu. Siitä ei enään perinteinen rautsikkasoundi parane, ainakaan minun mielestäni!
 
Pulliaissoundi on erittäin hieno omassa lajissaan, myös itse välillä yritän sinne päin väännellä namiskoita vahvarista ja kompurasta. Mutta kyllä tuo yllämainittu on minulle SE soundi.
 
Edit: Ja kompurahan lentää aina perinteistä rautsikkaa soitellessa nurkkaan.:)

Eli jos vähääkään tuntee suomalaista rautalankamaailmaa, niin tietää ettei loppujen lopuksi kovin moni rautalankakitaristi soita pulliaisoundilla...
 
...vaan Saarva-soundilla.
 

 

 

 

 
;-)

...vaan Saarva-soundilla.
 
;-)
 
Saarva ei käytä kompuraa ja suurin osa käyttää... :D

Saundi oli aivan jees. Soitto oli aika rauhatonta. Puolet pois niin parannus on merkittävä.

Äkkiseltään katsoessani levylistaasi en huomannut siellä olevan ainuttakaan rautalankalevyä. Eli miten koet voivas sanoa, että kaikki suomalaiset rautalankakitaristit yrittää kuulostaa Pulliaiselta? Sanon suoraan, että en usko sun tuntevan paljoakaan suomalaisia rautalankakitaristeja/bändejä. Suomihan on maailman ykkösmaita, mitä tulee rautalankamusaan ja suomalaiset bändit erittäin arvostettuja (kenties maailman arvostetuimpia tänä päivänä) maailmalla ja kovinkaan moni niistä kitaristeista ei kuulosta eikä edes yritä kuulostaa Pulliaiselta. Matti Luhtala, Janne Orava, Jan-Erik Saine, Torsti Korja, Jyrki Telilä, Juha Heinonen, Hannu Könönen ja vaikka Harri Uusitalo, nämä nimet tuskin sanovat sulle yhtään mitään, mutta he ovat suomen arvostetuimpia rautalankakitaristeja ja noista yksikään ei kuulosta tai yritä kuulostaa Pulliaiselta.
 
Hei, mä asun Nastolassa. Luuletko etten ole kuullut eräitä festareita kerran jos toisenkin? Ja se, että mulla ei ole kyseisen tyylin levyjä itselläni, ei tarkota sitä etteikö niitä silti joutus kuulemaan päivittäin. Ei mun tarvi muitten ihmisten levyjä listaani luetella, vai tarviiko?
 
Eli jos vähääkään tuntee suomalaista rautalankamaailmaa, niin tietää ettei loppujen lopuksi kovin moni rautalankakitaristi soita pulliaisoundilla, vaikka "tiedätkin" kertoa, että kaikki kuulostavat samalta.
 
Joo, on niissä eroja, toinen pitää trebleä kello kaksitoista ja toinen kello 15. Toisella enemmän kaikua ja toisella ei. Mutta väitätkö, että moni rautalankakitaristi suomessa ei ole apinoinut Pulliaista? Ei kukaan silti soita sillä pulliaisoundilla jo ihan siksi, että kukaan muu ei ole Pulliainen - ainakaan tietääkseni.
 
Joku Agents ei edes ole mitään rautalankaa, vaan jotain iskelmän, rokin ja beatin sekoitusta. Näitä Agents-kloonejahan löytyy paljon ja sieltä löytyy näitä 1:1 pulliaissoundin tavoittelijoita, mutta löytyy myös paljon muita.
 
Esa Pulliaisen soundi ei missään mielessä ole rautalankasoundi, vaan huomattavasti jalostetumpi kuin perinteinen rautalankasoundi.
 
Niimpä, mut tällä ei oo mitään tekemistä sen kanssa etteikö rautalankakitaristit yritä apinoida pulliaista? Hyvä soundi se siis on. Pidän kyllä itsekin. Mulle se rautalankasoundi on enemmän Shadowsia ja vastaavia.
 
Anna mennä vaan. Rautalankamusassa olennainen osa on Fenderit (kampi + yksikelaiset mikit), Voxit ja kaikulaitteet. Tavoitteena kun on saavuttaa mahollisimman tyylipuhtaita ja autenttisia soundeja eli niitä 60-luvun rautalankasoundeja ja semmosia ei mainitsemillasi vehkeillä saavuteta. Rautalanka on elämäntapa.
 
Mut miks sen pitää olla just se soundi? Miksei sitäkin voisi jalostaa johonkin suuntaan? Ottaa mallia sieltä ja mennä etiäpäin. Fenderit ja Voxit on mahtavia pelejä, mut niistä saa paljon muutakin fiksua aikaan ;) Rautalanka on elämätapa siinä missä mikä tahansa muukin. Ymmärrän sen ja arvostan sitä. Mut silti se homma ei mee jotenkin mun(ehkä pieneen ja ahdasmieliseen paskaan kalloon) et miks ei voida yrittää viedä hommaa eteenpäin. Kyllä Emmat ja Apassit on hienoja biisejä. Mutta kun kuulet samat biisin samoilla festareilla samana päivänä vähintään 6 kertaa niin kyllä se alkaa tympäsemään. Mulle ne kuulostaa samalta monin tavoin. Vaikka joku hieman erilailla soittaakin. Mutta tarkoitan tuota soundipolitiikkaa lähinnä.
 
Ja kyllä marsuilla ja älpeillä saa tarpeeksi rautalankaa mun makuun. Juurikin siinä määrin että homma kuulostaa tuoreelta mut silti tarpeeks tunnistettavalta.
 
Kyllä niitä kipakoita tallamikkiin vannovia kitaristeja on paljon.
 
On, hyvä niin. Ei kaulamikissäkään pahaa ole, itse käytän sitä erityisen paljon monissakin tilanteissa. Mutta niin, mä en oo rautalankamiehiä, joten ehkä mä en oo paras puhumaan.
 
Ja lopuks. Eihän musiikin tarvitsekaan kaikkia tyydyttää. Sen takiahan on erilaista musaa et jokanen löytäs omansa. Mä diggaan rautalangasta kyllä, mut kuten sanottua ne soundit ei aina jaksa iskeä juurikin sen takia et toinen on toisensa kopio. Mun korville.

Niimpä, mut tällä ei oo mitään tekemistä sen kanssa etteikö rautalankakitaristit yritä apinoida pulliaista?
 
Kyllä niitä matkijoita on, mutta eivät kaikki kuten väitit tuossa. Ihmettelen kyllä tota sun väittämääsi entistä enemmän jos kerran olet ollut rautalankafestareilla ja yhä edelleen naama peruslukemilla väität, että kitaristit kuulostavat samalta ja koittavat järjestään matkia pulliaista.. sama kun väittäisi kaikkien blueskitaristien kuulostavan samalta.
 
Mut miks sen pitää olla just se soundi?
 
Jaa a, sitä mä en tiedä miks diggaan siitä 60's soundista. En myöskään tiedä miksi tykkään letuista tai karamelleistä - siks ku ne on herkullisia? -mutta miks ne on herkullisia? Se soundi vaan miellyttää minua.
 
Totta on toi, että näissä alan tapahtumissa saattaa illan aikana kuulla kymmenenkin Emmaa, Apassia tai Mantsurian Beattiä ja se on jo älyttömyyden huippu ja en ihmettele jos alkaa väkisin kuulostamaan samalta. No onneksi joskus bändit osaavat keskenään vähän sopia seteistään.
 
Turha tästä on kai enempää vääntää. Makuasioita aika pitkälle.

Kyllä se niin on että eri otsikolla vittuilu olisi pudonnut vähintään puoleen.

Eikos rautalankaan riitä riittävä Twängi?Ihan hyvät soundit lähtee Ampegin SJ12-T:stäkin....ja siinä on ittessään ihan v.tun hyvä kaiku ja tremolokin...ja Stratolla soittelee sitten v-mäisesti vielä tallan vierestä....

Kyllä niitä matkijoita on, mutta eivät kaikki kuten väitit tuossa. Ihmettelen kyllä tota sun väittämääsi entistä enemmän jos kerran olet ollut rautalankafestareilla ja yhä edelleen naama peruslukemilla väität, että kitaristit kuulostavat samalta ja koittavat järjestään matkia pulliaista.. sama kun väittäisi kaikkien blueskitaristien kuulostavan samalta.
 
Heh, no mut semmoista sattuu. Ei tietenkään siis 1:1 samalle kuulosta. Mut mulle se peruskattaus kuulostaa samalta. Aina se perusidea sama. No mut se toisaalta kuuluu tyyliin jep. Mut kai sitä luulis saavan varioida sillein että se olis hieman erilaista? Saisko rautalankaan kapinallisuuden takas soittamalla ilman nauhakaikua?
 
Jaa a, sitä mä en tiedä miks diggaan siitä 60's soundista. En myöskään tiedä miksi tykkään letuista tai karamelleistä - siks ku ne on herkullisia? -mutta miks ne on herkullisia? Se soundi vaan miellyttää minua.
 
Hyvä niin. Kyllä mäkin siitä soundista diggaan. Kuten 60's musasta muutenkin. Mut jos mä soittasin rautalankaa niin eivät voxit ja fenderit silti välttämättä mun kamavalinnat olis. Mut se on taas makuasia kuten sanoit. Ja tottahan se, että kannattaa soittaa sillä soundilla mikä miellyttää itseänsä, kyllä sen sillon pitäs välittyä kuulijallekin.
 
Totta on toi, että näissä alan tapahtumissa saattaa illan aikana kuulla kymmenenkin Emmaa, Apassia tai Mantsurian Beattiä ja se on jo älyttömyyden huippu ja en ihmettele jos alkaa väkisin kuulostamaan samalta. No onneksi joskus bändit osaavat keskenään vähän sopia seteistään.
 
Turha tästä on kai enempää vääntää. Makuasioita aika pitkälle.
 
Jep, turha tästä :) Pykääpä sä joku uus klassikko jota sit seuraavat 50-vuotta veivaa joka bändi? Tulis eloa sinnekin ;)

Eikos rautalankaan riitä riittävä Twängi?Ihan hyvät soundit lähtee Ampegin SJ12-T:stäkin....ja siinä on ittessään ihan v.tun hyvä kaiku ja tremolokin...ja Stratolla soittelee sitten v-mäisesti vielä tallan vierestä....
 
Mun mielestä joo. Mut mäpä en taida "rautalankakitaristi" olla. Telecasteria kehiin ja johan rupee twängää!

Soittaaks kukaan ees Wipe Outtia?

Stratolla soittelee sitten v-mäisesti vielä tallan vierestä....
 
Sieltä lähtee just se orkkisrautis/länkkärisoundi.

Soittaaks kukaan ees Wipe Outtia?
 
En tiiä mut mul on ollu pleikkarilla se.
 
*OT*

Sieltä lähtee just se orkkisrautis/länkkärisoundi.
 
Aivan...Straton mahdollisuudet on vuosien varrella tulleet tutuiksi...

Saundi oli aivan jees. Soitto oli aika rauhatonta. Puolet pois niin parannus on merkittävä.
 
Kyllä malttia malttia. Laulajalle silti kitarointia pidempi miinus. Harvoin käy niin, ettei kliinillä lauletusta suomenkielisestä matskusta saa mitään selvää. Molemmista, sekä laulusta että kitaroinnista, turha koristeellisuus ja venkoilu vekeen ja musiikkia on huomattavasti hauskempi kuunnella.