Studiotyöskentely ›

Ei ehkä kuulu tälle palstalle, mutta postaanpa silti. Ostin tässä RUSHin R30-DVD:n, ja voi jumalauta että sillä oli kamalat soundit. Sama pätee bändin edelliseen keikkavideoon, Rush in Rioon. Kompuraa oli ainakin stereomiksauksessa aivan mielettömästi, crashien mukana heijasi kaikkien soittimien tasot ja biisit oli paikoitellen selvästi säröllä kompression voimasta. Rummuissa oli triggaus, niin että basari oli koko ajan saman kuuloinen (ei dynamiikkaa ollenkaan) ja kaikki muutkin rummut kuulostivat aivan luonnottomilta ja täysin irrallisilta muuhun äänimaisemaan verrattuna.
 
Kysymys siis kuuluu, kuka hemmetti päästää moisia miksauksia / masterointeja markkinoille? Ketä ko. homma palvelee? Taviksille on ihan sama miten joku on miksattu, ja niille jotka asiasta jotain tajuavat on kyseisten tallenteiden kuunteleminen silkkaa tuskaa. Vai onko täällä joitain ammattilaisia jotka nauttivat siitä kun Tauruksen matalimpia nuotteja ottaa, menee biisi tukkoon ja särölle minuutin ajaksi? Ja ei varmasti ole rahasta kiinni, vaan siitä että tietoisesti ja tarkoituksella on levyt tehty noin.
 
Taidan palata kuuntelemaan Exit.. Stage Leftiä, joka on sentään oikeasti hyvin tehty live. Vaikka onkin tehty vuonna -81.

Ei ehkä kuulu tälle palstalle, mutta postaanpa silti. Ostin tässä RUSHin R30-DVD:n, ja voi jumalauta että sillä oli kamalat soundit.
 
Rauhoitu, Ile, rauhoitu :) Sitä se nykyajan musantekeminen tahtoo olla. Herra tv-johtaja päättää, että nyt tehrään pojat milijarrrrdeja ja pistetään porrukka naurrrammaan. Ei sillä oo väliä, jos vähän (tai enemmänkin) menee murolle, kun tavallinen tauno ei kertakaikkiaan tajua sitä. Joskus ahdistaa ihan kympillä, kun pitää demottaa kompuraa. Päät nyökkäilee "joo-o" mutta päässä seisovat silmät kertoo "duhhh..."
 
Ammattiylpeys on tiessään ja tilalla on asiakas, joka pitää saada tyytyväiseksi mahdollisimman vähällä vaivalla ja rahalla. Se on sitä nykyajan liukuhihna-mentaliteettia. Eihän se oo kuin musaa, miten vaikeeta niitä nuppeja voi olla ruuvailla? Hommataan joku sivari tekeen hommat niin päästään halvemmalla.

Kaikista pahin on kuunnella kuulokkeilla ihan ruttuun vedettyä tavaraa, siinä hengästyy itekki ja ei voi kuunnella kun maksimissaan 5 minuuttia. Ei silti, omat tekeleeni vedän aina ihan ruttuun kun ne on paskoja jo muutenkin, soipahan es paska lujaa.
 
Eniten harmittaa ehkä remasteroinnit jotka on pilattu rutulla. Joskus miksattukin ihan "väärin" uudestaan, vaikkapa niinkun Tori Amoksen kokoelmalevy. Pahimmat kaikista on Megadethin uusintapainokset, mutta onneksi on orkkikset tallessa. Toivottavasti eivät hajoo ikinä. :/

soipahan es paska lujaa.
 
Kappas. Näin meilläkin.

Kyllä musiikin pitää palleissa tuntua.

Kyllä musiikin pitää palleissa tuntua.
 
Paremmalla soundilla se onnistuu kun kääntää soittimen volumea lujemmalle ;)

Kaikista pahin on kuunnella kuulokkeilla ihan ruttuun vedettyä tavaraa, siinä hengästyy itekki ja ei voi kuunnella kun maksimissaan 5 minuuttia. Ei silti, omat tekeleeni vedän aina ihan ruttuun kun ne on paskoja jo muutenkin, soipahan es paska lujaa.
 
Eniten harmittaa ehkä remasteroinnit jotka on pilattu rutulla.
 
Aivan samat sanat kaikista kohdista.
 
EDIT: viilasin sanamuotoa

Samat sanat täälläkin. En oikein ymmärrä mikä järki on ostaa kalliit putkivehkeet ja sitten tehdä niistä kompuroimalla ja limittereillä makkaraa. Varsinkin hevipuolella kun ne vahvistimet toimii jo itsessään kompurana.

Tässä yhteydessä voisi mainita mm. SOADin viimeiset revittelyt... Ynh..

Jos nyt ihan totta puhutaan, niin musta tuntuu siltä että monien mielestä tilanne on hyvin ikävä, mutta kun kyse on omasta levystä niin ei mitenkään kyetä olemaan hiljaisemmalla kuin naapurin levy..

Juuri sain käsiini erään uuden kotimaisen singlen, ei vanha kotisoitin suoriutunut sen soittamisesta, vaan meni aivan polvilleen. Kokeilin sitten Tascam CD-RW700:lla joka suoriutui tehtävästä, ei kylläkään mittarit juurikaan 0-tasosta alas tulleet, mitä nyt muutaman kerran vilauttivat -2dB-tasoa.
 
On se nyt saamaria, jos on tyydyttävä vanhojen tekeleiden kuuntelemiseen kun vehkeille ei uudet kelpaa.

Jos nyt ihan totta puhutaan, niin musta tuntuu siltä että monien mielestä tilanne on hyvin ikävä, mutta kun kyse on omasta levystä niin ei mitenkään kyetä olemaan hiljaisemmalla kuin naapurin levy..
 
Ja jos levy ei tuuttaa täysiä, kuten isojen poikien levyt, niin levy kuulostaa "halvalta demolta".

Ja jos levy ei tuuttaa täysiä, kuten isojen poikien levyt, niin levy kuulostaa "halvalta demolta".
 
Näin on, ja kyllähän se itsestäkin tuntuu kurjalta kun omat tekeleet tuolla Mikserissä soi vähän hiljempaa kuin muiden. Väistämättähän ne silloin kuulostaa myös jotenkin kevyemmiltä.
 
Eli vaikka en ole mikään lyttäämisen puolustaja, niin kertokaahan nyt ne kaikki kikat millä biisit saa soimaan yhtä lujaa kuin muut. Ainakaan pelkillä plugareilla ei taida saada "täyttä puristusta" aikaiseksi? Pitääkö siinä aina olla jotain rautaakin yliajettuna?
 
(Joo, mä tiedän, ettei pelkkä kova volume ole ongelma vaan se, että lopputulos kuulostaisi vielä jotenkin siedettävältä.)

kikat millä biisit saa soimaan yhtä lujaa kuin muut. Ainakaan pelkillä plugareilla ei taida saada "täyttä puristusta" aikaiseksi?
 
Saa. Brickwall-limitteriä ja särögeneraattoria vaan vuorotellen masterkanavaan. Ja sit vielä master fader + 0.2dB:in... :oP Auau... Yäk..
 
Asiallista jälkeä saa näillä (siis fiksuissa raameissa):
http://hem.bredband.net/tbtaudio/
 
Ilmaisiakin ovat.

Luulisi kyllä, että kompurointiskabassakin tulisi joskus seinä vastaan. Vaan mikähän mahtaa olla seuraava trendi? "Kuka tekee sairaimmalta kuulostavat levyt?" - vastavaiheistuskikat vaan käyttöön masteroinnissa ja kunnon imurit päähän. Ai-jai.. :)

Vaan mikähän mahtaa olla seuraava trendi? "Kuka tekee sairaimmalta kuulostavat levyt?" - vastavaiheistuskikat vaan käyttöön masteroinnissa ja kunnon imurit päähän. Ai-jai.. :)
 
Älä ny, shaker vastavaiheessa on sairaan hauska!
"Missä v|tu$$a se on?!?!"
 
No joo, toi on kyllä miksauksen jippoja. Maailmalla ollaan kohta menossa siihen että masteroijalle tuodaan soitinryhmät omina touhuinaan, esim rummut, kitarat, basso, laulu... Vähän ite luulen että toi ei ainakaan kovin nopeasti yleisty, Suomessa nyt ainakaan.
 
Edit: ja stereotahan on ylipäästösillä vaihejipoilla laajennettu jo pitkään.

No joo, toi on kyllä miksauksen jippoja. Maailmalla ollaan kohta menossa siihen että masteroijalle tuodaan soitinryhmät omina touhuinaan, esim rummut, kitarat, basso, laulu... Vähän ite luulen että toi ei ainakaan kovin nopeasti yleisty, Suomessa nyt ainakaan.

 
Elä sano, tiedän ainakin yhden kotimaisen ässämiksaajan/ tuottajan joka tekee jo aina noin... Itse en kyllä oikein ideasta diggaa, vaikka jonkun sortin stem- hommia onkin tullut tehtyä.

Edit: ja stereotahan on ylipäästösillä vaihejipoilla laajennettu jo pitkään.
 
Aa niin, mutta voihan siinäkin mennä liiallisuuksiin, jos haluaa.

Ja jos levy ei tuuttaa täysiä, kuten isojen poikien levyt, niin levy kuulostaa "halvalta demolta".
 
Hmm.. mulla on himassa sterolaitteessa joku vanha Lehikoisen prosessori josta näkee dB-määrät suoraan etupaneelista. Normaali kuunteluvola on yleensä -35dB, ja heti jos jotain levyä pitää kääntää sinne -25 nurkille ni on hymy naamalla. Ja ne yleensä soundaa aika paljjon paremmalta kun lyttymakkarat.
 
Tosin uudella Belle&Sebastianilla on käytetty master-ruubelia aika hienosti tehokeinona, tosin jo ennen masterointia (en oo tuijotellut mitään tasoja siit).