Roots ›

Bluusissa ei mitään vikaa ollut, mutta kertakaikkiaan hävettää kaikkien hämeenlinnalaisten puolesta. Tänään taisi paikalla olla täydet 10 (kymmenen, ei siis sata josta nolla on hävinnyt perästä) maksanutta katsojaa. Minä sain ilmaisen bissen siitä hyvästä että olin ostanut lipun molempina päivinä. En tietenkään odottanutkaan mitään yleisörynnäkköä kun ottaa huomioon vallinnen sään ja kaupungin, mutta kyllä tämä oli sen tason pohjanoteeraus mitä harvoin pääsee todistamaan.
 
Järjestäjien yleisötavoitteet oli kyllä aivan tuulesta temmattuja ja järjestelyt muutenkin yliampuvia mutta kun kyseessä oli ensimmäinen ja toivottavasti ei kuitenkaan viimeinen Aulanko Blues niin ehkä olisi kannattanut lähteä liikkeelle hieman pienemmässä mittakaavassa ykspäiväisenä noin viiden bändin tapahtumana eikä yrittääkään polkaista tyhjästä tuhannen kävijän per päivä festaria. Paikkana Katajiston kartanon ranta olisi aivan pätevä tuhannen ihmisen bileille, mutta näin myöhään kesällä järjestettynä kylmä pohjoistuuli pääsi puhaltamaan lavan sivuitse Vanajavedeltä niin ettei ainakaan kaljateltassa tarvinut pelätä oluen läpenevän.
 
Bändit oli kaikki hyviä ja järjestelyissäkään ei mitään moittimista, mutta yleisökato oli aivan totaalinen. Bändeistä pitää mainita erityisesti eestiläinen Compromise Blue joka on ta-jut-to-man tiukka blues-soul-funk poppoo joka kannattaa käydä tsekkaamassa jos vaan tilaisuus tarjoutuu, ette tule pettymään. Vajaan kymmenen hengen yleisöllekin bändi heitti sellaisen koosteen amerikkalaista rytmimusaa ettei mitään rajaa. Kyllä tällä taas jaksaa taas jonkun matkaa.