Yleistä keskustelua musiikista ›

tietenkin improaminen on paljo helpompaa jos osaa biiseistä kattoa käytettävät asteikot jnejne..
 
En mä allekirjota tota. Kyllä osaamatta mitään teoriaa pystyy improvisoimaan ihan yhtä hyvin kun teoriaa osaavakin. Kyllä sen kuulee mihin voi vetää mitäkin. Jos se kuulostaa hyvältä niin se on ihan sama, mitä kirjat siitä sanoo.
 
Mä soitan kitaraa enkä mä siihen tarvi mitään käyttöohjekirjaa

Teorian osaaminen toimii ikäänkuin apuvälineenä, ei sen enempää. Oikeasti yliarvostettu homma.
 
Kunnon pelimanni ei nuotteja kaipaa.

teoria on turhaa.ei mutinoita.

Jos mennään hieman sivuun rock'n rollista, valtaosa musasta on kuitenkin ihan muuta, musiikin teorian tuntemus ja kyky nuotintaa ideoita lienevät kuitenkin aika hyödyllisiä avuja.
 
Mikäli työn alla olevaan tuotokseen osallistuvat muusikot osaavat lukea musaa, säästyy aikaa ja vaivaa aivan rutosti. Itseni kaltaisten korvakuulolta räpeltävien opastamiseen saattaa kulua tunti ja toinenkin kun taas nuottikieltä taitava hiffaa oitis paperilta mistä on kysymys ja päästään itse asiaan, tekemiseen, ilman turhia säätämisiä.
 
Hirvittää tilanne, että olisin onnen kantamoisena onnistunut ideoimaan takuuvarman hitin. Vaikka oma näkemys ja käsitys toimivasta kokonaisuudesta olisi täysin hanskassa, tökkäisi homma siihen, että ei löydy työkaluja selittämään esimerkiksi torvi- ja jousisektiolle mitä niiltä halutaan. "Mä tykkään että vetäisitte niinku se juttu sillä yhellä levyllä..." Tokko toimii. Kuinka voi edellyttää, että saatavilla olevat soittajat olisivat pyörittäneet juuri samat levyt ruvelle kuin sinä ite.
 
Tämmöistä tuli mieleen musiikin teoriasta täysin ulkona olevalle amatöörille. - Laiskuus on tietynlainen hyve, mutta ei tässä asiassa.. Mielestäni.

Suunnattoman ajan ja vaivan nuotit säästävät ja on puhdasta laiskuutta puolustella teorian hyödyttömyyttä. Ei siitä mitään haittaakaan ole kellekkään ollut.
 
Improvisoinnissa kuulee usein, että he jotka eivät osaa teoriaa kangistuvat kaavoihin ja toistavat itseään. Puhumattakaan, paljonko solfapää auttaa improomisessa.
 
Uuden kappaleen kohdalla nuotit ovat monasti järkevin tapa opettaa se kokoonpanolle. Kuten joku tuossa sanoikin aikaisemmin, että sanoppa jousisektiolle, että tässä olis tällaiset soinnut ja haluisin suht leveetä satsia ja aksentteja näille iskuille(soittaa jotain epämääräistä kitaralla) ja sit täällä en oikeen tiedä mikä sointu tää on, mutta vetäkää jotain nättiä, jne. Taikka hiukan teknisempi ja pidempi melodia on käytännöllisempää antaa soittajalle kotiin treenattavaksi, kuin käyttää yhteistä aikaa siihen.
 
Sävellyksessä solfa auttaa kokoajan ja teoria ei sano, että tee näin, vaan antaa useita vaihtoehtoja, joista ei ole pakko valita mitään. 99.9% pätevistä säveltäjistä hallitsee teoriaa aika laajalti. Varsinkin jos tehdään vähänkään isommalle kokoonpanolle.
 
Kyse ei ole pidemmän linjan teoriassa siitä, mitä sinun täytyy tehdä, vaan siitä, että oppii laajemmalti, miten mikäkin soi.

Teorian osaaminen toimii ikäänkuin apuvälineenä, ei sen enempää. Oikeasti yliarvostettu homma.
 
Kunnon pelimanni ei nuotteja kaipaa.
 
ne soittaa kun osaa eikä tartte lukea kirjasta!
 
- myöntää täytyy, että joskus olisi ollut hyötyä paremmasta teoriaosaamisesta
- liian monella teorian on mielessä kipsaamassa soittoa - että "voiko noin soittaa vai onko se säännön vastaista"
- sehän oli jo ennen vanhaa (esmes 1930-luvulla) jatsimiehillä amerikassa tyypillistä, että jameissa soitettiin toisia ulos - ei silleen kuin jotkut kitaramiehet ajattelee, että pitää olla nopeampi ja vinguttaa kovempaa, vaan että venytetään sitä "oikeinsoiton" rajaa - poiketaan skaaloista ja soinnuista täysin ulos ilman että homma leviää & sitten vaikka seuraavassa sekunnissa takaisin siihen mistä lähdetään. TUommoinen äärillä sottelu on parasta mitä tiedän - katsotaan kenellä porukasta kantti kestää - on hurjaa menoa välissä ja naurattaa vain jälkeenpäin.
 
Jatsiäijien levyiltä kuulee - ja niillä kyllä on oikeasti teoriatkin hanskassa, mutta tuskin soitossa niitä miettivät.
Oikeat jatsiäijäthän soittavat selkäytimellä - en oikein innostu kun joku kehuu opetelleensa vaikka jonkun saksofonihemmon sooloja - eihän se niin mene....

he jotka eivät osaa teoriaa kangistuvat kaavoihin ja toistavat itseään
 
Niinku Slash, joe perry...?
 
No, toikin juttu on ihan tapauskohtanen, että tarvii selittää muille miten joku menee. Miks tarvis? Miks mun tarvii jollekkin toisen soittimen soittajalle selittää miten joku juttu menee. Jokainen saa tehä omat juttunsa.
 
Mä voin tehä biisit niin, että mä soitan ne vaikka akustisella muille, ja ne sitten tekee siihen omat juttunsa. En mä edes haluais, että mä selittäisin semmosta teoriaskeidaa.
 
Mä tykkäsin alottaa soittaan kitaraa ite, kuunnellen levyjä ja sellasta. Mä en ikinä tykänny soittaa mitään niin miten se koulussa tehtiin, eli kirjoja lukemalla. En mä tarvinnu kakarana kirjaa tietääkseni mistä musasta ja miten soitettuna mä tykkään siitä. Hyvä on hyvää ja paska paskaa. Kyllä sen kuulee.
 
Ja sehän on selvä, että jonkun tyylisessä soitannassa tarvii osata nuotit ja muuta. Mutta rock muusikko ei tee sillä hevon persettä.
 
Aerosmithissä Brad whitford on se joka osaa teoriaa j a joe perry taas ei osaa yhtään ja silti joe perry tekee ihan helvetin hienot kitarat biiseihin.
 
Mun mielestä sillon on paska soittaja tai väärässä bändissä, jos soittaminen ei tuu luonnostaan ja tarvii teoriaa avuks. Sillon on vasta hyvä kun ei millään teorialla tee mitään ja kaikki käy luonnostaan.
 
Ja teorian opetteluhan se vasta kaavoihin kangistamista on. Ei oo mitään kaavoja jos ei opiskele teoriaa

Jumatsuikka. Minä olen kerrankin Gypsyn kanssa pitkälti samaa mieltä. Olen totaalisen kypsynyt kaikenmaailman rock-kitara"sankareihin" joille täytyy kertoa mistä sävellajista vedetään, jotta nämä osaisivat soittaa mukana niitä iänikuisia toisilta kopioituja juttujaan.
 
Mutta tarkennettakoon: puhun nyt rock `n rollista.

Taidan ilmoittautua kurssille 110102:
 
http://www.jyvaskyla.fi/tyovaenopisto/index.php?p=op-musiikki

Sanoisin vaan sen, että kannattaa osata musiikinkieli/-teoria ja nuotit, jos suhtautuu vakavasti musiikkiin. Se miten niitä/taitoaan käyttää, on jokaisen oma asia. sääntöjähän ei voi oikeasti rikkoakaan ennen kuin ne tuntee.
 
Ja ne jotka täällä sanovat, etteivät tarvitse teoriaa, puhuvat kyllä paksua BS:ä. He ovat alimmalla tietämättömyyden tasolla: eivät tiedä etteivät tiedä. Sääliksi käy.
 
jos tähtää studiomuusikoksi johonkin bumtsibumin tms. on varmasti helpompi tehdä "ammattimiehenä" töitä kun erilaiset musiikinlajit ja uudet biisit saa nopeasti haltuun.
 
Rock yms. meiningeissä jos tarkoituksena on tehdä omaa musiikkia on pelimannimeininki tärkeintä - soiton iloa eikä muniinpuhaltelua, jota syntyy kun alkaa liikaan miettimään.
 
Me jätettiin yksi tyyppi pois omasta porukasta soittamasta kun sillä oli aina jotkut helkutin sovitukset matkassa kun alettiin soittamaan - muidenkin olisi pitänyt ladata niistä syheröistä, joita se oli iltakaudet kotona "jekuttanut" - eikä me ymmärretty mikä niissä on niin hienoa. Sitten kun me vaan soitettiin niin se aina oli huuli pyöreänä kun ei pysynyt mukana - sille piti olla aina sanomassa, että miten soittaa sen sijaan että olisi vaan soittanut siinä kun muutkin.
 
En kiellä silti, ettenkö ole ns. nöyrää poikaa kun joku vetää pahveista suoraan ja jossain sovitushommassa keksii, että millä soinnulla tms. jutun saa pelaamaan.

Jumatsuikka. Minä olen kerrankin Gypsyn kanssa pitkälti samaa mieltä. Olen totaalisen kypsynyt kaikenmaailman rock-kitara"sankareihin" joille täytyy kertoa mistä sävellajista vedetään, jotta nämä osaisivat soittaa mukana niitä iänikuisia toisilta kopioituja juttujaan.
 
Mutta tarkennettakoon: puhun nyt rock `n rollista.
 
Itse en paljon teoriaa osaa, mutta kyllä se vaan kummasti auttaa jos tietää mistä sävellajista mennään. Riitasoinnut/-nuotit tahtovat sattua korvaan välillä ;)

Kertokaapas minulle että osaanko teoriaa vai en; soinnut& niiden käännökset ja vähennykset eli lyhykäisyydessään SOINTUMAAILMA on tuttu, jopa sen verran että jossain voinut siitä jopa tuntea ylpeyttä. Nuotinluku ei oikein onnistu, mutta tiedän missä kohtaa esim.Bb on nuottirivistöllä tahi soittamissani instrumenteissa. Erotan humpan ja valssin, ja jos täytyy soittaa puolinuotti tai trioli tai "tititaa" ei tuota ongelmia. Tiedän myös mikä on "durlakskosh". Jos osaan viheltää kappaleen, osaan sen melodian myös soittaa ja voin kertoa myös soinnut.
 
Jos taas annetaan nuotti käteen ja sanotaan että opettele toi, niin kyllä siinä tunteja ja taas tunteja vierähtää. Sointumerkit osaan lukea, nuotteja siis ihan HELVETIN huonosti.
 
Termit kuten "modulaatio" tai "intro", "koda" "pomppa", Yms. ovat myös tuttuja.
 
Eli nuottipaperista en ymmärrä kuin pakon edessä, suoraan soittaminen ei onnistu.( jos en tunne kappaletta)
 
Eli kertokaas, tunnenko teoriaa?

Eli kertokaas, tunnenko teoriaa?
 
Terve! Kaikki tuntevat teoriaa jonkin verran. Nuottien nimetkin kuuluvat musiikin teoriaan. Hassu kysymys. Khihii!

Hassu olet itsekin! ;)

Itse en paljon teoriaa osaa, mutta kyllä se vaan kummasti auttaa jos tietää mistä sävellajista mennään. Riitasoinnut/-nuotit tahtovat sattua korvaan välillä ;)
 
Mitäs teorian osaaminen tähän vaikuttaa? Jos ne tuppaa sattuun korvaan niin eihän niitä riitasointuja sillon tuu vaikka ei osaiskaan teoriaa

Kertokaapas minulle että osaanko teoriaa vai en; soinnut& niiden käännökset ja vähennykset eli lyhykäisyydessään SOINTUMAAILMA on tuttu, jopa sen verran että jossain voinut siitä jopa tuntea ylpeyttä. Nuotinluku ei oikein onnistu, mutta tiedän missä kohtaa esim.Bb on nuottirivistöllä tahi soittamissani instrumenteissa. Erotan humpan ja valssin, ja jos täytyy soittaa puolinuotti tai trioli tai "tititaa" ei tuota ongelmia. Tiedän myös mikä on "durlakskosh". Jos osaan viheltää kappaleen, osaan sen melodian myös soittaa ja voin kertoa myös soinnut.

Jos taas annetaan nuotti käteen ja sanotaan että opettele toi, niin kyllä siinä tunteja ja taas tunteja vierähtää. Sointumerkit osaan lukea, nuotteja siis ihan HELVETIN huonosti.

Termit kuten "modulaatio" tai "intro", "koda" "pomppa", Yms. ovat myös tuttuja.

Eli nuottipaperista en ymmärrä kuin pakon edessä, suoraan soittaminen ei onnistu.( jos en tunne kappaletta)

Eli kertokaas, tunnenko teoriaa?
 
Joo, tunnet. Itselläni on aika lailla sama homma. Paitsi en tiedä mikä "durlakskosh" on.

Tiedän, että asiasta ollaan varmasti keskusteltu täällä ennenkin, mutta koska haku on väliaikaisesti poissa käytöstä päätin aloittaa uuden threadin. Syy siihen, miksi halusin kirjoittaa tämän aiheen tälle alueelle on yksinkertaisesti se, että teoriapalsta on "kuollut".
 
Ja itse asiaan:
Mitä mieltä olette musiikin teorian tuntemuksen tärkeydestä?
 
Ei mielestäni ole tärkeä teoria, vaan se musiikki...niinkuin yleensä

En keksi yhtään syytä miksi musiikin teorian tuntemuksesta olisi minkäänlaista haittaa. Teoria ei ole korvike tai vaihtoehto kuuntelevalle korvaparille; se on niiden luonnollinen jatke.

Kai saan tässä kohtaa pitää etusormeani pystyssä ja muistuttaa, että nuotinlukutaito ja teorian tuntemus ovat kaksi eri asiaa. Ne kyllä usein kulkevat rinnan, sillä teoriaa on helpompi tietysti opetella jos osaa lukea nuotteja.
Ovat vain usein luokiteltu yhdeksi pahaksi.