Kitarat: kitarakamat ›

huhhuh, kylläpä on pojalla riparilahjat.
 
Mutta itse asiaan, kyllä se taitaapi olla joku aito fender, tele tai strato. Myös oma epin lp-kopio tuntuu hyvältä!
 
Joo no ovh.hinnat on aina ovh. hintoja.Voin tässä kertoa että kitara lähti 1000€ ja kaupan päälle sain nahka hihnan,audixin olikahan f50 mikin ja kielet.Kotelo myös sisältyi kitaran hintaan.Että kun näin ajatellaan niin aika hyvään hintaan sen sai.
 
Mua muutenki pistää vituttamaan se että jos jonku vanhemmilla tai toisella heistä(niinkuin mulla on toisella) on kohtuullisesti varallisuutta niin että heti on pröystäilyä jos käyttää sitä rahaa.Sitähän varte sitä on.Se että jos toisella on jotain arvokasta ja sitä alkaa jeesustelemaan on kitkerien kateellisten panettelua.
 
Jos ei ole mitään sanottavaa niin voi joskus olla parempi pitää suunsa kiinni.

huhhuh, kylläpä on pojalla riparilahjat.
 
Tuohon vielä haluan kertoa että kun muita harrastuksiakaan ei ole niin ei kummemmin muita kulujakaan.ja kun mäki soittelen normaalisti n. 1-3 tuntia joka päivä niin kyllä siihen mielestäni kannattaa satsata.
 
Anteeksi typerä ja turhanpäiväinen offTopic.Takaisin aiheeseen.
 
Kova keppi oli myös Flaxwood Rautia.Aivan älytön sustain!

Tuo tämänhetkinen oma on miellyttänyt tähän mennessä eniten eli ESP Standard Horizon.
 
EDIT:
Se että jos toisella on jotain arvokasta ja sitä alkaa jeesustelemaan on kitkerien kateellisten panettelua.
 
No älä nyt heti tässäkin ala nillittämään. Itse voin sanoa ett vaikka hyviinki tienesteisin olisin pääsemässä en kyllä rupee lapsiani rahalla paapomaan. En nyt tarkota ett sulla olis siitä vaan kyse, mut aika paskanjauhantaa toi sunki kommenttis.

Tuo tämänhetkinen oma on miellyttänyt tähän mennessä eniten eli ESP Standard Horizon.
 
EDIT:
 
No älä nyt heti tässäkin ala nillittämään. Itse voin sanoa ett vaikka hyviinki tienesteisin olisin pääsemässä en kyllä rupee lapsiani rahalla paapomaan. En nyt tarkota ett sulla olis siitä vaan kyse, mut aika paskanjauhantaa toi sunki kommenttis.
 
Siihen kaipaisinkin jotain perustelua,mutta tee se vaikka jäsenkuvaukseni kommentit osastolle niin ei tartte täälä jauhaa joutavia.

Ihan alkuperäiseen kysymykseen:
 
Riippuu vähän millälailla paras, mut muutama mieleen jäänyt...
 
-Gibson Lp std heritage -80, kaverin oma. Soon hyvä. Ihan oikeesti
-Varhainen Ruokankaan Duke special(?), niitä ekoja vähemmän koristeltuja, sekin oli oikeesti HYVÄ... Tähän ei rahat riittäneet, myöhemmät ei samalla lailla o iskeneet, kun toi yksilö... Nyyh.
-Gibson Lp dlx goldtop -74, kaverin tämäkin. On vaan hyvä yksilö.
 
Omista parhaat(ritsoista parhaat siis):
 
-Blade R1/2 niit ihan ekoja, se oli hyvä, eri luokkaa musta kuin uudemmat Bladet. Nuoruuden tyhmyksissä hukattu...
-Ipaneesin Ar??? artisti, jostain -80-luvun alusta. Linnunsilmävahtera kannella!!! Vinkeen näköinen ja ylihyvä, mut tyhmyyksissä hukkui toikin. Itku tulee kun ajattelee.. Mut se oli vaan Ibanez, tai niin luulin.
-Jem 777dy -88. Mut se oli vaan Ibanez, tai niin luulin. Mut paras Jem mitä mun eteen sattunut. Jotenkin luokkaa parempi, kuin muut Jemit. Niin, nykyisen omistajankin mielestä, ei o aika kullannut mun muistoja. Floikka kepeissäkin yksilöitä...
 
Nykyisyyden paras:
 
Oma Jackson San Dimas neckplate strat kahlerilla (ontariostahan tuo jo, kun -87...). Paljon parempi ja monipuolisempi, kuin luulis...
 
Noi listatut sit järjestyksessä, mun mielestä:
Se Heritage
Goldtoppi
Artisti
Duke
Jaska
Blade
Jemi
 
Listaa ku katsoo, niin joo, pitäis kai ostaa oma Pauli, tai sen kaltainen valmiste... Nimittäin, ei o sitten -97 vuoden ollut.
 
Kallein varmaan on ollut -63-strato, siis oikee sellainen, hyvä se oli, mut enemmän sen haluttavuus tuli mojosta, jotain sellaista siinä oli, kuin siitä miten hyvä/paras se oli.

Oletko Metal90 perheen ainoa lapsi?
 
(Mitenkään väheksymättä niitä, joilla ei ole sisaruksia)

Fender USA Stratocaster, joka siirtyi viime viikolla hellään huomaani.

Pari päivää sitten hommaamani -85 Jackson RR. Tulee melkeen kyynel silmään sitä hiplatessa. Huono puoli on se ettei ton jälkeen mikään tunnu enää miltään, pitää vissiin myydä muut kitarat pois :D

Olen todella tyytyväinen omaan Jackson Dinky DKMG:hen. Joskus mielenhäiriössä olen pistänyt myyntiin, mutta onneksi ei ole lähtenyt.

Omistamani Ibanez JEM7VWH.

Music Man Luke..

Enpä tiedä... Entisellä RR viitosella oli hyvä soittaa mutta viime viikonloppuna pääsin studiosessioiden yhteydessä käsiksi ESP KH kolmoseen. Se oli myös "aika hjuva".

Tukholmassa musaliikkeessä oli Robben Ford -taulun vieressä Robbenin heille joskus 1990 jättämä strato. En usko että sitä olisi saanut kokeilla, mutta kokeilin kuitenkin. Ulkonäöltään ihan perus valkonen strato, mutta se soi herkästi kuin akustinen.
 
Oisko ollut sama strato jolla mies soitteli Back to the Blues - opetusvideolla?
 
Mun suosikki kaikista kitaroista on tähän mennessä ollut Custom Shopissa jonkin aikaa ollut James Tylerin Burning Water ... paras. kaula. koskaan. Onneksi väri oli ittelle niin sopimaton ettei tarvinnut edes miettiä mistä ois rahat kehittänyt (3200 euroa tais olla tiukka ovh.)

Joku Brian Moore-keppi joskus jossain musiikkiliikkeessä. Se kitara soitti itse mun sormia.

GIBSON ES-135.

Parhaat on omat skebat.

Varmaan joku jemi. En tosin itse tykännyt.

Oon testanut elämäni aikana muistaakseni vaa kolmea sähkökitaraa :D :D ja kyllä tää mun nykyinen pasifica on niistä ollut paras. pitäis lähtee jossain vaiheessa elämää kiertelee pääkaupunkiseudulle ja testailee keppejä ja joitain vahvistimia.

Omat, tietysti. Parhaita heikommat jää kauppaan ja omissa projekteissa tekemättä.