 MrHands
06.03.2006 20:42:25 | |
|---|
Stratovariuksen SOS ja Iron Maidenin Fear Of The Dark, melkein samantien kun kuulin nämä biisit ostin kitaran.
siitäkö sitten lähti? |
 spacemonkeyevolution
06.03.2006 21:01:55 | |
|---|
AC/DC - Thunderstruck
Tästä lähti diggailu "rankemman" musiikin parissa. Metallican biisit taisi olla pääasiassa syy siihen että tartuin kitaraan. Don't worry, be heavy |
 Starlia
06.03.2006 21:26:48 (muokattu 06.03.2006 21:27:31) | |
|---|
Pikkulapsena oli Dingon 'Autiotalo' ja Kissin 'Detroit Rock City'. Sitten vanhemmiten (7-vuotiaana '88) iski Helloweenin 'March of Time' ja Alice Cooperin 'He's Back'. Siitä alkoi armoton Alice / Helloween fanitus. Alicen fanitus jatkuu edelleen, mutta Helloweenin (uudempi matsku) ei.
Veljeni osti aikoinaan Steve Vain 'Passion & Warfare' kasetin kun se ilmestyi (1991?), jolloin 'For The Love of God' iski ekan kerran. Hiukkasen myöhemmin alkoi kitaransoitto ja edelleen tuo biisi on yksi parhaita kitarabiisejä - ikinä. |
 Curry
06.03.2006 22:21:55 | |
|---|
siitäkö sitten lähti?
Näinhän siinä pääsi käymään, koko tili tyhjäksi kitaran ja vahvarin takia. Elämän paras päätös, en ole katunut enkä tule katumaan :) Rockbändi ja vaimo haussa |
 Twist
06.03.2006 22:31:14 | |
|---|
System Of A Down - Chop Suey
Varmaankin tämä kappale, mutta kuulin tätä vain harvoin. Ensimmäisen kerran kuulin tämän joukkueen kanssa kun oltiin "pelimatkoilla" (Kutakuinkin silloin kun se ilmestyi). Tästä biisistä sai hyvät fiilikset päälle. Mutta vasta raskaampi musan kuuntelu alkoi muutamaa vuotta myöhemmin. "Joo, ei, ei, joo, joo, KOVAA, KOVAA!! ei, ei... KOVAA!" Kuin Uusipaavalniemi konsanaan. Taitaa tulla pesää joka ilta. |
 Heartwood
06.03.2006 22:44:30 | |
|---|
Olisihan niitä monia muitakin, mutta jos yksi pitää valita niin sanotaan vaikkapa Catharsiksen Arsonist's Prayer.
Aina yksinkertaisesta pianointrosta pitkien bassoväliosien kautta lopun kaksiminuuttiseen hc-nostatukseen koko biisi on silkkaa neroutta. Ensimmäisen kerran kun tämän parisen vuotta sitten kuulin, vetäisi se inehmon melko hiljaiseksi. Yhä vieläkin tuo lopun revitys tuo kylmiä väreitä.
Kappaleessa on Catharsikselle tyypillistä intensiteettiä ja vahvaa tunnelmaa vaikka muille jakaa, ja lyriikat ovat jopa paremmat kuin Brianilla (laulaja) yleensä. Myös herran ulosanti on vertaansa vailla, koskaan en ole kuullut rääkätympää ja intensiivisemmin laulavaa vokalistia.
Pitääkin laittaa soimaan. "From far beyond the galaxies / I've journeyed to this place / to study the behavior patterns / of the human race / And I find them highly illogical"
- Leonard Nimoy"
Romantikkoitkijät #42 |
Boumaan
07.03.2006 09:41:15 (muokattu 07.03.2006 09:46:37) | |
|---|
Kyllähän historian siipien havinaa kuunnellessa tulee mieleen hyvin lukuisia biisejä, jotka omana aikanaan ovat tehneet suuren vaikutuksen ja sitä kautta taas ohjanneet uusien juttujen pariin. Näistä jutuista taas on löytynyt uusia vaikuttimia samoin seurauksin ja näin pyörä jatkaa pyörimistään.
Viimeisimpiä suuresti mieltä hetkauttaneita biisejä ovat olleet jo ilmestymispäivistänsä lähtien seuraavat:
Opeth: The Darpery Falls
Dimmu Borgir: Progenies of the Great Apcalypse
The Drapery Fallsissa upeat melodiat kohtaavat vähintäänkin yhtä upeilla jutuilla pelaavat harmoniat. Tähän päälle mukavia pieniä rytmisiä koukkuja viljelevä soljuva poljento sekä Åkerfeldtin loistavat laulut, niin onhan kokonaisuus jotain aivan uskomatonta. Progeniesissa taas viehättää hienosti toteutettu massiivinen orkestraatio. Monet bändit ovat sinfiksen kanssa levyttäneet, muuta kukaan muu ei ole vielä käyttänyt orkesteria yhtä dramaattisesti. |
 Oan
07.03.2006 13:02:56 (muokattu 07.03.2006 13:04:27) | |
|---|
Tätä on kyllä nyt pakko jakaa useamman biisin kesken, ei voi mitään.
Alice Cooper - He's Back
Serkkuni aivopesi minut kuuntelemaan Alicea ja rokkimusaa. Sille tielle jäin. Jos on ihan pakko valita se yksi biisi, niin tälle ukolle kuuluu kunnia. Tästä se kaikki lähti.
Kiss - I Was Made For Loving You
Kissin saatanallisen vaikutuksen alaisena tartuin kitaraan, myöhemmin sitten bassoon. Äijät tekivät sopivasti vielä comebackinkin noihin aikoihin. Perässä kovana kakkosena 'God of Thunder'.
Iron Maiden - Hallowed Be Thy Name
Paras biisi, paras bändi. Oma soitto lähtee nykyään aika vahvasti maiden-pohjalta.
Blind Guardian - Bright Eyes
Sanoittajana kukaan ei ole vaikuttanut yhtä paljon kuin Hansi Kürsch.
Death - Overactive Imagination
Steve DiGiorgio ja nauhaton Sammakko; sieltä löytyi uutta potkua bassonsoittoon. Death ylipäänsäkin on Ihan Helevetin Kova. "Quaintest thoughts - queerest fancies, come to life and fade away: what care I how time advances? I am drinking ale today."
- Edagr Allan Poe |
 Milkop
07.03.2006 15:24:39 (muokattu 07.03.2006 20:07:24) | |
|---|
Jos yksi on valittava, niin se olisi varmaankin (yllätys yllätys :) Devin Townsendin Nobody's Here. Terria oli ensimmäinen kosketukseni Devinin musiikkiin ja tuo biisi iski heti aivan täysillä. Aivan huikea ja koko ajan kasvava tunnelma, asiallinen soolo ja siihen maailmanaikaan läheiseltä tuntuneet (no, oikeastaan vieläkin) sanat muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että tippa on linssissä joka kerta. Todellista taidetta!
Kappaleet, jotka ovat vaikuttaneet kitaran soittooni ja hevin kuuntelun aloittamiseen, ovat eri biisejä, mutta päätin listata sellaisen laulun, joka on vaikuttanut minuun eniten ihmisenä. |
 kirvesAxe
13.03.2006 14:15:40 | |
|---|
Täytyy kai se nyt sanoa, että Trooper pelasti minut hiphopilta :P BD
"AMMU KOVEMPAA!" "Ei mul oo rahaa. Eiku." |
-jonne-
13.03.2006 14:35:04 | |
|---|
Sanoisin tähän paikkaan että panama tai ain't talkin' bout love joskus 8 vuotiaana..siitä se rokkeroll fanitus siiten alko..eikä lopu |
 McNulty
13.03.2006 14:37:10 | |
|---|
Pantera - Becoming
Joskus koulussa opettajat ja kaverit olivat ihmeissään kun vain hyräilin sen melodiaa ja lyriikoita päivästä toiseen. Vakuuttavat sanat...
Becoming... God-size! "I must create a system, or be enslaved by another man's." -Blake |
 CanYouStayStill
13.03.2006 15:11:01 | |
|---|
Ei tähän voi sanoa mitään. Niitä biisejä on niin monia. Viimeisin on ehkä Arch Enemyn Dead eyes see no future. Välillä kolahtaa sellainenkin biisi, jonka on kuullut aikaisemminkin, mutta ei vain silloin kolahtanut. |
Täytyy sanoa että kunnon vaikutuksen on tehny meikäläiseen Manowarin - battle hymn siinä biisissä on jotain sellaista joka sai mut innostumaan kunnolla musiikista To be or not to be |
Wolfie
13.03.2006 20:46:50 | |
|---|
AC/DC - Hard as a Rock
Sen meininki, sen sanoitus... |
 Blasphemer
14.03.2006 01:31:33 | |
|---|
Paradise Lost - Colossal Rains "The new world is here to wipe out our lives
The new world we can't survive
The new world left God in everything and everyone
The new world does not include us" - Peter Tägtgren - |
 Matjardo
14.03.2006 17:42:14 (muokattu 12.05.2006 20:26:22) | |
|---|
In Flames - My Sweet Shadow.
Vaikka tuo onkin sitä flamesin uudempaa, parjattua tuotantoa, niin silti se iskee kuin tuhat potkua kasseille. Monesti olen huomannut kuunnelleeni saman biisin jopa 6 kertaa peräkkäin, mutta kun se ei vain kulu. Joskus joku kaveri totesi että se on mun terapiabiisi. Se käy mihin tahansa tilanteeseen, missä ja milloin olenkin.
Toinen on Katatonia - Teargas.
Upea kappale. Kerran sai mut jopa itkemään, tosin silloin oli juuri tyttöystävä jättänyt ja muuta sellaista juttua.. Mutta kumminkin, tuota biisiä, ja Katatoniaa yleensäkkään ei voi kuunnella ihan normaalissa mielentilassa. Aina kun Katatonia soi, niin olen joko masentunut, vihainen, kännissä tai muuten vain herkällä tuulella. Maagista musaa ne osaa kylllä tehrä, ei voi muuta sanoa. Two coke or not two coke? |
 Kasperi Tervonen
14.03.2006 20:36:41 | |
|---|
Megadeth - blackmail the universe.
Sai minut innostumaan megadethistä. Bändi vei muuten samantien bodomin suosikkibändin paikan. :D "What do you mean I ain't kind?
Just not your kind." -Dave Mustaine |
 riimu
14.03.2006 20:38:57 | |
|---|
Metallin saralla luultavasti Emperorin I am the black wizards. Let us go in; The fog is rising. |
MrHands
14.03.2006 21:44:16 | |
|---|
Metallin saralla luultavasti Emperorin I am the black wizards.
Miten se vaikutti sinuun? Halusitko olla mustat velhot? |
Hellbound